Journal

Surullisten uutisten marraskuu

Onko internet ja globalisaatio, web yhteisö ja Suomea kohtaavat surulliset väkivallanteot sattumoisin yhdessä esiintyviä tapahtumia vai jotenkin toisiinsa liittyviä ja toisistaan selittyviä? Onko Hegelin, Nitezchen tai Platonin filosofialla yhteys suomalaiseen väkivaltaiseen käyttäytymiseen? Ovatko filosofit Helsingin Sanomissa oikeasti huolissaan vain liioitellaanko jotakin sunnuntain lehdessä kulttuurisivuilla? Onko media sähköisenä ja osana web ympäristöä jotenkin ulkopuolella ”perinteistä” mediaa ja kaksinaismoraalin ylläpitäjänä jo liian läpinäkyvä Suomen Kuvalehden hihkaisussa: internet, internet, internet, Apu -lehti sitä myötäillen?

Onko Nokian surmien takana oleva hoitaja Nietzcheä lukeva ja netissä vertaisryhmiä hakenut insuliinin käyttäjä? Pitäisikö insuliini sulkea suomalaisilta hoitajilta? Onko Suomesta yllättäen tullut näin sofistikoitu kansakunta? Luemme filosofeja ja surmaamme vasta sen jälkeen? Ei ole tullut! Kyseessä on massamurha, jossa nainen on nyt hakemassa ennätystä mieheltä. Onko toinen jotenkin siedettävämpi ja helpommin ymmärrettävä, hyväksyttävämpi? Ei ole! Päinvastoin.

Kun kaikki ulkopuoliset syntipukit on haukuttu ja syyttömät rangaistu, olisiko median aika katsoa peiliin ja etsiä ongelmaa omasta kriisistään? Näkyvin ylilyönti oli uutisointi televisiossa suorana lähetyksenä Jokelan koululta, jossa kameran edessä ja takana kauhistellaan kameran paikkaa surevien joukossa Jokelan koululla ja etsitään yhdessä uutta kuvakulmaa. Web ympäristö oli senkin jo reaaliaikaisena löytänyt ja uusi media oli elämä itse, ihmiset sitä muokaten ja aidosti peläten. Nyt on aika pohtia miksi Nokian hautausmaalta löytyy viisi myrkytettyä ruumista lisää. Olisiko siellä ehkä muitakin, myrkyttämättömiä tai sodissa selviytyneitä, vanhuuteen kuolleita? Jatkuuko pelkomme nyt ilman globaalia ja ulkopuolisia uhkia aitosuomalaisena helvettinä?

Web ympäristön elämä näyttäytyi muuna kuin perinteinen kokemamme verkosto vuonna 2007 tekemässämme tutkimuksessa. Perkele oli tullut internettiin. Sen vieminen ministeriöön, kuntiin, julkisen hallinnon laitoksiin, on yhtä epätoivoista kuin Jokelan murhaajan teot kerrottuna internetissä etu käteen. Internetissä julkaistua kirjaa ei lueta. Ei edes sähköistä uhkausta tai videota. Me reagoimme vain kirjoitettuun sanaan ja siihen viralliseen mediaan, johon sosiaalinen pääomamme ja kulttuurinen muistimme on meidät koulinut ja hierarkia rajansa asettanut. Siihen eivät kuulu sellaiset viestintävälineet, joiden luonne on virallisen viestinnän ulkopuolinen, toisen ihmisen antama. Kun kyseessä on byrokraattisen ympäristön toiminta tai toimimattomuus suljetun kansakunnan epigeneettisessä muistissa, jota ei voi olla.

Vie oman aikansa ennen kuin oma reaaliaikainen mediamme alkaa oivaltaa ja toimia samoin kuin web ympäristön avoimen viestinnän kulttuurit ja ihmiset, joille ihmisen hätä on oivallettava ja ymmärrettävä viesti, johon myös reagoidaan. Riippumatta mistä se tulee! Suomen tapaukset eivät ole globaaleja ja yleistettävissä, väittää brittimedia ja saattaa olla oikeassa. Suomi reagoi sen mukaan kuten itäblokin suljetut yhteiskunnat ja kiusaajien elämä on meillä helpompaa kuin kiusattujen. Innovaatio on meillä innovaation diffuusiota, levinnyt ja hyväksyttävä tai usein torjuttava ilmiö. Ehkä me torjumme ja jatkamme elämäämme oli se miten sietämätöntä tahansa. Se on hyvin suomalainen ilmiö myös netissä. Persoonaton ja vailla psykologista kokemusta. Empatia ei ulotu edes suruliputukseen matkalla Hämeestä ja Forssasta 600 kilometriä Ouluun.

Miksi media yhdistelee asioita toisiinsa kertoen yhteisöllisyyden olevan sekä syy että seuraus huonoon oloomme? Onko yhteisöllisyys pysähtyneen kulttuurin luovaa joutenoloa ja kykyä säilyttää maaseutumainen traditio, kuten HS:n yliö kertoo 19.11.2007 ja hekumoi sen perään? Meidänhän kuului vihata ja halveksia maaseutua ja maalaisia tuon saman median julistuksena, ja syynä juuri tuo samainen ahdistava yhteisöllisyys! Kumpaa tämä ristiviestintä palvelee; pelon maantiedettä vai turvallista kotiseutua?

Vai onko HS keksinyt uuden määritelmän yhteisöllisyydelle? Ehkä koditon raha ja sen juurettomat globaalit kulkurit, teosofi materialistit ja pelurit ovatkin uusi kotimme, Jumalamme ja seurakuntamme kasvottomat jäsenet?

Kuka ehtii rakentaa Lapin altaat, ennen kuin Helsinki hukkuu Jäämeren jäistä vapautuvaan hyiseen olotilaan? Noita altaita rakennettiin alun perin Enso Gutzeitin toimesta ja tavoitteena myös Lapin teollistaminen ja puunjalostus. Näin kertoo Enson tuolloisen vuorineuvoksen ja isoisäni veljen jälkeensä jättämät paperit Pohjolan Voiman perustamisasiakirjana. Miksi nyt viestitään ristiin Jyväskylässä asuvan ministerin toimesta? Lisääkö se pelkoa vai yhteisöllistä hyvinvointia?