Mistä tämä Kynttilänpäivä ja sen numerosarja muistetaan vuosien kuluttua? Amerikassa pelataan super pelejä niin palloilussa kuin presidenttipelissäkin. Donald Trumpin haastajaa haetaan demokraattien reiveistä. Se ei ole helppo ja halpaa lystiä, 50 kertaa suomalaisten kokemaa mittavampi. Lisäksi presidentillä on siellä myös todellista, käsittämätöntä globaalia valtaa. Voimme pilailla hänestä, mediamme pilailevat toimittajineen, mutta vain viihteenä keventääkseen todellisuutta. Me laskemme leikkiä suurista asioista ja pidämme meteliä pienistä.
Me muistamme tämän hetken myös Kiinasta ja heidän tavastaan rakentaa sairaaloita ja eristää kymmenien miljoonien kaupunkeja hetkessä. Karkuteillä oleva virus ja sen pysäyttämisessä käytetään kulttuuria, joka on kaukana suomalaisen soten rakentelustamme. Joskus oma jahkailumme hävettää silloin, kun suuret ikäluokat ovat iässä, jossa tehostettuja palveluja olisi tarvittu jo vuosikymmeniä sitten. Nyt on havaittu vaikeita puutteita myös pienten lasten mielenterveyden hoidossa. Pienille kunnille on sysätty tehtäviä, joista ne eivät voi selvitä.
Brexit ja britit, sekä Euroopan asema globaalissa kilpailussa, on niin ikään tämän päivän ilmiömme. Venäjä on sekin järjestelemässä hallintoaan uuteen asentoon. Koko ajan tapahtuu ja Afrikka on pian ylivertaisesti suurin mantereistamme myös väkiluvultaan. Britit vanhana imperiumina eivät ole yksin. Skotit sen sijaan ovat. Suomalaisen on helppo samaistua skottilaiseen nationalismiin, patrioottiin, joka haluaisi kuulua johonkin suurempaan. Suomalaiset liittyivät aikanaan EU:n jäseneksi myös hakien turvaa ja vakautta. Britit ovat antaneet sitä meille ja nyt jäljellä on vain ikivanha Hansa. Me hävisimme tässä kaupassa.
Ilmastomuutos ja ympäristö tulee oleman aihe, josta tämä hetki jää varmasti historiaan. Moni nyt häitään viettävä muistaa oudot ilmaston merkit ja niiden muutokset häittensä aikoihin. Ilmaston oikullisuus on kuin alkava avioliitto. Jatkuuko se kauankin oikullisena vai vakiintuuko, löytyykö kirkkopyhistä jotain myös tulevaisuudessa? Kirkon asema on koko ajan muutoksen kourissa.
Aleksis kiven Seitsemän Veljestä täyttä tänään 150 vuotta. Nämä veljekset muistetaan varmaan jatkossakin. Mutta ei taatusti samassa tarkoituksessa ja merkityksessä kuin suurten ikäluokkien ja heidän vanhempiensa eläessä.
Jotkut kirjat jäävät elämään, toiset pitävät elossa. Valtaosa hukkuu ajan virtaan, on aikansa tuotetta ja viihdettä. Mikään ei ole niin vanha kuin päivän lehti eikä mikään niin turha kuin entinen ministeri. Jörn Donnerin kaltainen persoonallisuus toki muistetaan ilman kirjojaankin ja ministerin salkkua. Ehkä kulttuuriministerin salkusta olisi ollut hänelle lopulta vain harmia.
Lakot rasittavat istuvan hallituksen pääministeriämme. Naiset hallituksessa avainpaikoilla muistetaan ainakin Suomessa, maailmalla tämä ilmiö unohdetaan. Sen sijaan poliittinen kuohunta ja perinteisten puolueittemme ongelmat ovat osa tätä aikaa ympäri Eurooppaa.
Me muistamme sosiaalisen median ja Trumpin twiitit, Amazonin, Facebookin, Microsoftin ja muutaman tuhat miljardööriä, jotka omistivat enemmän kuin valtaosa kohta kymmeneen miljardiin kohoavasta ihmismassastamme.
Se kertoo taloudestamme, sen rakenteesta sekä ihmisarvoistamme vuonna 2020, sen toisen päivän helmikuisena iltana, kirkollisen vuoden kynttilänpäivänä. On aika vaihtaa kynttilät uusiksi.