Finland’s big year 2017 or 2022- Suomi 100 vaiko 105?
22.06.2022
Kirjoitin Suomen täyttäessä sata vuotta juhlavuottaan juhlivalle hyvin ansaituin juhlakirjan ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100”. Se oli samalla sadas monografinen kirjani ja koottu siten noista sitä edeltäneistä 99 kirjastani. Samaan tapaan kuten kirjoitan nykyisin vuosikirjat klusteriartikkeleistani kooten joka päivältä tai vuosikymmenen kirjan, käyttäen näitä vuosikirjojani ja niiden artikkeleita.
Kyse on siten käsitteestä, joka tunnetaan Googlaten sanaparin ”Cluster articles” ja liittäen sen edelleen sanapareihin ”Cluster Analyse, Cluster Policy, Cluster Economy, Cluster Art, Cluster Articles, Cluster Whatever.. ” Kukin niistä avaa Googlaten satoja miljoonia löydöksiä tai muutamia tuhansia miljoonia, siis miljardeja.
Kun laadin kotisivuni käsitteestä ”www Cluster Art.org” manifestiani joskus edellisen vuosituhannen puolella, Google ei löytänyt yhtään havaintoa klusteritaiteelle. Jotain hyvin merkittävää on täytynyt tapahtua koskien käsitettä ”Cluster”. Omalla kohdallani se oli käytössä kuitenkin jo analyysinä vuonna 1975 julkaistussa pro gradu maisterin työssäni ”Siuruanjärven allasalueen väestö ja elinkeinoelämä”.
Käytin menetelmää faktorianalyysin jälkeen tapahtuvaan faktoripisteiden klusterointiin tekojärven alle jääviä maatiloja näin tyypitellen. Se oli siihen erityisen käyttökelpoinen, kun muuttujia ja tiloja (havaintoja) oli molempia todella runsaasti. Syntyi löydöksiä, joita en olisi muuten voinut havaita, saati todistaa oikeiksi. Myöhemmin menetelmästä tuli poikkitieteisten havaintojen ja muuttujien kanssa operoitaessa erityisen sovelias sitä samalla myös kehittäen.
Toki vuosikymmenen juhlakirjassa oli mainittu käsite ”Cluster” moneen kertaan ja samalla mukana oli myös katsaus historiaamme käyden se läpi henkilöiden jokaiseen ruotsalaiseen kuninkaaseen, venäläisiin keisareihin ja omiin presidentteihimme ennen varsinaista vuosisataisen klusteriartikkeleiden kokoamisen käynnistämistä.
Viimeisimmät kaksi kirjaani käsittelevät niin ikään tätä käsitettä jopa kirjojen kansilehdessä ”Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä – Cluster Policy, Economy and Art. Cluster articles 2021. Part 1 and Part 2”
Vuosikirja oli siten jaettu kahteen osaan runsaiden tapahtumien synnyttämänä, joista edellinen oli otsikoitu: ”Härän ja Omikronin vuosi – Bull and Omicron year”.
Nyt vuoden 2017 kanssa kilpailee vuosi 2022 ainakin seuraten globaalia mediaa ja sen kiinnostusta Suomesta ja Ruotsista sekä Itämerestä rinnakkain ja yhdessä Venäjän ja Turkin kanssa historiaamme ja tätä päivää peilaten. Tapahtumia on nyt niin runsaasti ja niissä mukana myös Suomi, jolloin kaksi kirjaa ei taida edes riittää artikkeleita myöhemmin klusteroitaessa.
Näitä kertomuksia ja artikkeleita ei pidä kadottaa ja jättää yhdistämättä vuosisataisen maan historiaan samalla. Onneksi tässä työssä auttaa nyt myös sosiaalisen median kyky käsitellä aineistojaan. Se palauttaa joka päivä läpileikkauksen vuosikymmen ajalta ja juuri nyt elettävältä päivältämme pyytämättä. Sellainen virkistää tutkijan muistia. Venäjä kun tekee tahollaan työtä, jossa se käyttää vuosituhantista historiaansa apuna, mutta aina ei voi olla varma, onko aineisto myös nykyvälinein varmistettavaa. No ei taida olla.
Ohessa lyhyt teksti vuoden 2017 juhlakirjani takakannesta ja niin ikään englanninkielinen lyhyt tiivistelmä Life lehden pohdinnoista Suomesta ja Ruotsista sekä Nato jäsenyydestämme vuonna 2022 ja tänään luettuna, jolloin Venäjä kävi koko ajan pitkittyvää sotaansa Ukrainassa ja Turkki puuttui Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksiimme yhtenä Naton suurimmista jäsenistä. Se alkoi jarruttaa ja vaikeuttaa jäsenhakemustemme käsittelyä.
What’s Really Going On?
Erdogan may have overplayed his hand, Aydintasbas said.
”Turkey wanted to get the attention of NATO partners, in particular the United States,” she explained. ”But as you can see over the next over the last few weeks, the U.S. has been quite unwilling to engage in this conversation, and refused to make it a trilateral issue.”
”That has made this exercise a little bit pointless,” Aydintasbas added. ”In reality, everything that Turkey is saying about Sweden is what they want to scream at Washington, D.C.”
With the clock ticking down, it is unclear whether the political will to find common ground will be enough to keep the Madrid summit on track. ”It really is a decision of one person—President Erdogan—at this point,” Aydintasbas said.
”He may decide that the assurances that Sweden has given are enough, and decide to de-escalate,” she explained. Or, the president might continue blocking a deal and drag the issue out into September, when Sweden will hold elections. ”I don’t think anybody can guess his mind,” Aydintasbas added.
Erdogan, however, is not immune to international pressure.
”When there is such high support from many allied capitals for the accession of Finland and Sweden to NATO, I’m not sure whether Turkey would like to remain as the single ally opposing such an accession,” Ceylan said.
Suomi 100 vaiko 105?
Tuotetiedot: Finland’s big year 2017 – Suomi 100
Suomi siirtyi yhden vuosisadan aikana liki keräilytaloudesta agraarin vaiheen jälkeen teolliseen ja jälkiteolliseen vaiheeseen, informaatioyhteiskuntaan ja globaaliin hybridiin korporaatioitaan valtiona samalla kehittäen.
Kaiken tämän kuvaaminen on mahdollista vain rakentamalla se esseistin tapaan keräten vuosikymmenien saatossa syntyneistä artikkeleista, kirjoista ja blogeista palapeli, tieteestä ja taiteesta, lukijalle tarkoitettu oman aikamme pelien maailman tuote myös netissä sitä päivittäin täydentäen ja seuraten.
Näin lukijaani on saateltu matkaan käyttäen nyt sataa monografista kirjaani, osa väitöskirjoiksi saatettuja, osa monografisia faktan ja fiktion yhdistelmiä ja valtaosa omille medioillemme tarkoitettuja, popularisoituja artikkeleita, alkujaan poikkitieteisiä alkulähteiltään.
Samalla kun kiitän lukijoitani menneiden vuosikymmenien yhteisestä taipaleesta, toivon hyvää matkaa tälle uudelle kansakuntamme itsenäisyyden mittaiselle retkellemme.
Näillä eväin vuoden 2022 tapahtumat on liitetty jo aiemmin kerrottuun ja samalla omalla kohdallani 122 monografiseen kirjaan, joista liki puolet on samaan aikaan sähköisiä ja mukana on myös noin 6000 kirjoittamaani artikkelia. Näistä noin kolmasosa on tieteellisiä ja loput perinteisimmissä medioissa julkaistuja ja siten popularisoituja.
Väliin tulee kuten paradigmainen digiajan aiheuttama muutos, jolloin perinteiset tekstit vähenivät tai loppuivat kokonaan sekä alkoivat korvautua digiajan painoksilla ja puhtaasti sähköisillä julkaisuilla, joista yhä suurempi osa julkaistiin muualla kuin Suomessa ylläpidettävillä alustoillamme. Samalla myös perinteisen kirjan julkaisutapa muuttui sekin radikaalisti.