Vuosi: 2016

Hesari pohtii kulttuurisivuillaan (9.5), Euroopan ja Timon päivänä, taiteen osuutta hyvinvointiimme. Sitä on tutkittu paljon. On hyviä ja huonoja tutkimuksia, vaaratonta ja vaarallista. Valtaosa on maksettua ja vaaratonta. Joskus tutkimusmenetelmät ovat kehnoja ja todisteet riittämättömiä. Usein kirjoitellaan kulttuurin arvoista ja normeista mutta tarkoitetaan ihmisten tunteita. YK:n 27. artiklan mukaan jokaisella meistä on oikeus vapaasti osallistua yheiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteesta sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. Toteutuvatko kulttuurin, tieteen ja taiteen oikeudet kaikkien kohdalla?…

Päivän mediat ovat täynnä alkukesän päivien vilskettä ja perinteistä poliittista pulinaa, urheilun huumaa ja tuttua hulluille puuroa tarjontaa. Jotain jäin kaipaamaamaan. Takavuosina tämä päivä pyhitettiin äideille ja jätettiin muu meuhkaaminen yhdeksi päiväksi vähemmälle. Nyt tavat ja mediat ovat muuttuneet ja äidit otettu osaksi samaa joko naisasialiikeen tai feminismin poliittista peliä jossa joku puhuu kyllä vielä perusperheestäkin. Niitäkin kun vielä löytyy vaikkei ehkä toimittajan punavihreällä taustalla. Siellä kertomus äideistä sitten hukkuukin Euroopan ja Yhdysvaltojen sekä omien…

Kun lukee tämän päivän medioita ja niiden käräjiä toisiaan vastaan valemediaa hakien, totuuden toisella puolella on varmaan toinen totuus. Voimme kysyä vaikkapa, missä olivat mediat silloin, kuin toisen maailmansodan julmuudet ja hirmutyöt toteutuivat kansanmurhina? Oliko toimittajan mahdoton havaita juutalaisiin, puolalaisiin, romaaneihin jne. kohdistuvia julmuuksia? Entä missä olivat kirkot ja pappimme? Siunammekko julmuuden ja valmistamme tappokoneita pitäen sitä ymmärrettävänä sivistysvaltion elämänä? Takavuosina sodat olivat sentään herooisten sankareiden käymää mittelöä. Ei sokeaa siviilien tappamista ja raiskaamista, terroria,…

Mediaprofessori Anu Kantola kirjoittaa tämän päivän Hesarissa märehtijöistä. Hän ei kuitenkaan tarkoita navetassa tai pihatossa liikkuvia nautoja vaan meitä ihmispoloja. Meillä kun on joskus ikävä tapa elää märehtijän saamattoman oloista elämää ja vanheta niin kotona kuin työpaikoillamme viipyen sellaisessa, jonka oman aikamme maailma ei jätä kostamatta. Märehtijät kun ovat oman aikamme talouskasvun tulppa kuvitellen, kuinka ikävien asioiden vatvominen muka toisi ratkaisun tämän ajan ongelmiimme. Tutkimuksissa kun on havaittu kuinka kannattaa vaihtaa välillä levyä ja pohtia…

Kirjoitin liki tasan vuosikymmen takaperin innovaatiosta ja sen luonteesta sekä innovaatiopolitiikasta. Toinen väitöskirjani ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka” avaa tuota ilmiötä vuodelta 2005 liittäen sen samalla yrittäjiimme ja kuluttajiin samaan aikaan verkottaen. Sen voi avata joko kotisivultani tai, kuten miljoonat ovat jo tehneet, suoraan kirjan löytäen ja kotikielelleen kääntäen. www.mtt.fi/met/pdf/met70.pdf. Ilmiö kun on työllisyyspolitiikkamme avainkäsite ja olisi suotavaa, että myös muualla, mm. sosiaali- ja talouspolitiikassa sekä etenkin aluerakenteiden muutoksessa, tämä käsite tulisi meille tutuksi ja puhuisimme…

Helsingin Sanomat (1.5) kertoi artikkelissaan koskettavan tarinan kasvitieteen professori Heikki Hännisen irtisanomisesta virastaan Helsingin yliopistossa. Hänen lisäkseen kenkää siellä sai liki tuhat tutkimuksen, tieteen, opetuksen ja hallinnon kanssa uurastavaa duunaria. Irtisanomistilaisuus on lyht ja jäätävä, kättelyt jäävät väliin. Ennen tätä professorin virkaan valitun takana on tuhat ja yksi koetta ja mittausta ennen virkavuosien alkamista. Siinä väitöskirja on vain alkua. On oltava noin neljän väitöskirjan verran tutkimusta ja runsaasti opettajan ainesta, monella myös vanhemman lehtorin pätevyys…

Oheinen kirjoitus on vuosikymmenen takaa. Mahtoiko pitää paikkaansa? Kun ei luettu ja kuunneltu silloin miksi niin tehtäisiin nyt. Ainut asia mikä on muuttunut on laatimani Cluster Art käsitteen manifestin käyttö maailmalla. Tuolloin se oli googlaten kasvanut 30 miljoonan tasolle nollasta. Nyt se on 150-200 miljoonan tasolla. Kertokaa minulle, mikä muu käsite ja siitä laadittu manifesti, yrittyäjiä, kouluttajia, tutkijoita ja hallintoa heilutteleva käsite saisi likimainkaan saman huomion ja olisi suomalainen? Nokia taitaa olla ainut mutta sitä…

Kymmenen vuotta takaperin pidin tällaisen vappupuheen. Varoitin uuskapitalismin vaaroista. Osuinko oikeaan? Uuskapitalismin varjo Vappu tuo mukanaan käsitteen työväestä. Presidentinvaalit kertoivat kuinka työläisiä olemme me kaikki. Nykysosiologien mukaan ja etenkin Richard Sennettiä lainaten (the culture of the new capitalism) työntekijän arvo perustuu pikemminkin uudistumiskykyyn eikä niinkään aiemmin arvostamaamme ammattitaitoon. Ihmisen on opittava oppimaan ja oltava joustava, innovatiivinen. Ei niinkään ammattinsa osaava ja pitkän linjan kisällinäytteiden antaja. Niinpä ammattitaitoisia työläisiä ei enää tarvita tai heitä ahdistaa jatkuva…

Suomen Kuvalehti on antanut pääkirjoituksessaan kyytiä Suomen Akatemialle. Varmaan aiheestakin. Samalla kirjoituksessa puututaan ongelmaan, joka syntyy tutkimusohjelmia laadittaessa imitoinnista. Tutkimusohjelmilla aletaan plagioida vanhoja ja muualla jo tehtyjä ohjelmia sekä varmistellen näin niiden läpimeno luottaen jo koettuun ja rahoittajalle ehkä tuttuun tutkimustehtävän johdatteluun. Tällöin päädytään helposti usein aiemminkin kirjoittamiini isolaatiomekanismien koukkuihin. Sama pätee vaikkapa hallituksen kohdalla tämän kopioidessa toteuttamiaan malleja muualta maailmalta niitä lainaillen. Uuden imitoinnissa ongelmat syntyvät lyhyesti kuvaten viidestä isolaatiomekanismista. Usein mutkikkaissa alueellisissa malleissa…

Luin päivän mediat ja samalla tulevan maanantain Forssan kaupunginvaltuuston koulujamme koskevat uudistukset. Vain hetkeä ennen Tammela ravisteli naapurinamme yhdessä Jokioisten kunnan kanssa kyläkoulujame kylmällä kyydillä. Ilmiön taustat ovat kaukana ja olen niistä kirjoittanut vuosikymmenet. Sadas monografinen kirja on työn alla ja liki 300 artikkelia ja blogia ovat nekin aihetta sivuavia. Oma kauteni yhdyskuntapalvelussa on loppumassa kaupunginvaltuutettuna. Valtuustosta nähtynä ratkaisuja tehdään liki arpapelillä ja olemattomalla tiedolla. Virkamietyössä ja virkamiehiä, opettajia kouluttaen yliopistoissa, ilmiö on järkytys. Se…