Mikä on asemamme globaalissa maailmassa?

Maailman suurimman saaren Grönlannin ostaminen kiinnostaa Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia, uutisoi Wall Street Journal. Lehden lähteiden mukaan Trump on pitänyt useissa keskusteluissa avustajiensa kanssa esillä ajatusta, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Grönlannissa on vain kourallinen ihmisiä ja tolkuton määrä mannerjäätä, mutta sen arvo mitataankin sijainnin seurauksena. Lokalisaatioteorit kuuluvat maantieteen oppiainaisiin. Niihin olisi hyvä tutustua silloin, kun kyse on vaikkapa maankäytön säätelystä, kaavoituksestamme. GIS (Geographical Information System) on maantieteen välineistä…
Read More

Oliko ennen kaikki paremmin?

Oletko mielesi pahoittaja ikääntyessäsi? Eikö syntymäpäivä ole enää kiva asia ensinkään? Vanhat rutiinit ja vastuu painavat, ystävät vähenevät nekin, uusia harrastuksia on vaikea aloittaa, perhe ja työ vievät ajan, nuoren ihmisen hengailu on takana. Et eläkään ikuisesti. Ryppyjä tullee, hiukset harmaantuvat, mitä vähemmän niitä on sitä arvokkaampia ne ovat. Oletko alkanut huomaamatta lihoakin, luova puuhastelu on loppunut ja olet sohvaperuna.. Elimistö on ottanut ja muuttunut sekin, vammaudut tyhjänpäiväisestä, valvominen vie veren sokerin sekaisin ja masennut.…
Read More

Leadership vaiko management by perkele

Olin seuraamassa keskustelua johtajuudesta. Osa näytti kannattavan ihmistä, joka johti ikään kuin ihmisten kautta ja osana omaa persoonallisuuttaan. Pani itsensä likoon mutta olematta täydellinen. Verkostojohtajat ja innovatiivista johtajuutta edustavat ovat usein tällaisia. Palvelualalla ei oikein muunlaista johtajuutta voi edes omana aikanamme kuvitella. Sähköinen viestintä ja johtajuus ovat koetuksella etenkin reaaliaikaisessa ja virtuaalisessa ympäristössä. Johtajan kyky aistia ilmapiiri ja ihmiset on osa johtajuutta. Se vaatii mahdollisimman korkeaa mentaalista älyä. Suomalaiset ovat näkevinään Väinö Linnan romaaneissa vänrikki…
Read More

Politiikan kriisin tuulettajat

Politiikan stand-up koomikot ovat toimineet alalla jo ennen kuin stand-up keksitiin.. Turuilla ja toreilla, markkinoilla opiskeltiin myös esiintymistä. Televisio toi sitten uudenlaisen poliitikon. Jostakin syystä kaunopuheisuuden ja retoriikan koulutus loppui tai sitä annettiin vain papeille. Siihen liittyi myös kyky tulkita pyhiä kieliämme. Ensimmäisillä poliitikoillamme oli läheinen suhde kirkkoon puhujinamme. He olivat vanhojen kirkkosukujen edustajiamme. Ståhlberg oli tyyppiesimerkki tällaisesta suvustamme. Perustuslain laatijamme oli pappissuvun edustaja mutta oli samalla laatimassa kuningaskuntaa. Se vain vaihtui kuin lennosta tasavallaksi…
Read More

Tuhotaanko suomalainen maaseutu hetkessä?

Katoaako monikerroksinen maalaismaisema? Vai onko se jo pilattu? Tätä kysyin yhdessä tutkijakollegani Anja Yli-Viikarin kanssa toimittamassamme kirjassa "Maaseudun kulttuurimaisemat" 1990-luvulla ja nyt siitä on syytä olla todella huolissaan. Kaikki se vuosisatainen ponnistelu, jota maaseudun ja sen kulttuurin eteen on tehty, on nyt uhattuna. Suomi on ollut aina harvaan asuttu ja maaseutumainen maankäytöltään. Nyt tähän maankäyttöön on syntymässä paineita, joiden merkitys olisi hetkessä hävittämässä koko vuosituhantinen kulttuurimme ja sen aikaansaama myös identiteettimme perusta. Koska me heräämme…
Read More

Onko päivälehdestä tullut toimittajan blogialusta?

Asiantuntijan kolumnit ja kirjoitukset erottuvat medioissamme selvästi toimittajien kolumneista. Toimittajan kolumnit eivät eroa mitenkään tavallisen kansan mielipidesivujen kirjoituksistamme. Miksi viihteellisiä mielipiteitä tai provokatiivisia kirjoituksia on alettu pitää uutisina? Mikä ero on valeuutisella ja toimittajan mielipiteellä? Lehden linjahan voi olla aidon konservatiivinen tai liberaali, talousoikealla tai -vasemmalla. Takavuosina lehti kertoi myös VÄRINSÄ toimittajineen. Miksi sitä nyt on peiteltävä? Sehän on juuri syy sille, miksi mediat ja koko poliittinen järjestelmämme meni syvään kriisiin. Toimittajien ylläpitämät blogit alkoivat…
Read More

Poikkitieteisen tieteen popularisoijat harvassa

Seutusanomat kirjoittaa tänään (7.8.2019) artikkelin, koskien elämääni sen jälkeen kun professorin ja tutkijan, opettajan ura on takana ja emeritusvuodet alkaneet. Kun teet työtä samaan aikaan yliopistoille, tutkimuslaitoksille, Suomen Akatemialle, yrityksille ja kunnille, julkishallinnolle ja ministeriöille, kansainvälisille organisaatioille, rinnakkaisista työsuhteista kertyy enemmän kuin normaali eläkeikä edellyttäisi. Kun ne asetetaan samaan jonoon ja rinnakkaisuus poistetaan, sata vuotta ei riitä. Samaan aikaan syntyy myös mm. artikkeleita, tieteen rinnalla tieteen popularisointia ja osallistumista mediakeskusteluun. Niitäkin tulee tuhansia vuosikymmenten kuluessa…
Read More

Taistelu lukutaidon puolesta

Takavuosina Suomi oli maailman lukutaitoisin kansa. Ei ole enää. Kouluun tulee lapsia, joista osa on valmiiksi lukutaitoisia ja osa ei tunne kirjaimia lainkaan. Erot ovat valtavia. Tytöt ovat hieman poikia edellä mutta hajonta taas poikien kohdalla suurempi. Koulun jälkeen lasten kodeista kirjahyllyt ovat kadonneet. Tutkimusten mukaan nuorten sanasto on hätkähdyttävän heikko, kirjoittaa emeritukseksi siirtynyt kansalliskirjastomme johtaja, tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm (HS 6.8. 2019). Kirjojen ostoon suomalaiset käyttivät vuosi siten 70 euroa ja alkoholiin 620…
Read More

Vieläkö Vennamon perintö elää?

Kysymys on suoraan tämän päivän Helsingin Sanomien (3.8. 2019) näkyvimmästä artikkelista. Sillä haetaan samalla vastausta, onko perussuomalaisten kannatuksen taustalla Veikko Vennamon aikanaan perustaman puolueen henkistä perintöä tai populistista henkeä. Timo Soini kun piti sitä näkyvästi yllä ja kuvasi Vennamon oppi-isäkseen yhdessä professori Tuoma Martikaisen kanssa. Toisaalta hän kertoi puolueen syntyneen saunan lauteilla kolmen miehen toimesta. Soinin kertomukset ovat tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta yhtä uskottavia kuin kenen tahansa tapa kuvata yhteiskunnalliset ilmiöt psykologisoiden ja tehden niistä…
Read More

Onko Suomen maltillinen diplomatia muuttunut?

Mikä hallitustamme vaivaa? Olemme isäntämaa, harkitsevana diplomaattina tunnettu, ja alamme hakkua raksuttaa EU:n täysvaltaisia jäsenmaita ikään kuin meillä olisi siihen lupa ja oikeus. Saamme aikaa kansainvälisen kohun, jossa omat puutteemme näkyvät taatusti sellaisilla foorumeilla, jotka ovat aiemmin meitä kiitelleet tai vaienneet kohteliaasti. Jäikö edellisten vaalien hävinneiltä vielä jotain hampaan koloon ja nyt pahaa oloa puretaan foorumeilla, jotka ovat kansainvälisiä ja paheksuvat suomalaista tapaa vihoitella toisiaan ja tuoda se väärässä yhteydessä pilaamaan maineemme. Miksi ulkopolitiikkamme johto,…
Read More