Vuosi: 2019

Talouden Nobel meni tänään köyhyyden tutkijoille tuttuihin yliopistoihin Bostonissa ja Harvardissa. He ovat tutkineet köyhyyttä yhdessä, kokemuspohjaisesti ja syitä hakien. Niitä löytyy paljon alkaen koulutuksesta ja kouluttajista mutta myös sellaisista ympäristöistä, jossa köyhyys on periytyvää. Globaali köyhyys ja sen tunnusmerkit poikkeaa melkoisesti omasta käsityksestämme kulutusyhteiskunnan köyhyydestä ja sen merkeistä läntisessä kulttuurissamme. Köyhyys voi olla myös kulttuurisidonnaista. 46-vuotias Esther Duflo on kaikkien aikojen nuorin talous-Nobelin voittaja ja vasta toinen nainen. Kaikkiaan taloustieteen Nobel on nyt myönnetty…

Seurasin juuri päättynyttä formulakisaa myrskyn runtelemassa Japanissa. Lukien samalla sunnuntain Hesaria ja neljän nuoren haastattelua syntyvyydestä, lasten hankinnasta. Vielä ei ole mennyt putkeen tai lapsen hankinta tuntuisi yksin itsekkäältä, ei toisi lapsi lisäarvoa elämään, kertovat haastatellut. Keskeytän lehden lukemisen, kun huomaan maailmansodan alkava Euroopassa, viikonlopun kolumnistin maailmanpolitiikan loppulaukan lähestyessä ja syntyvyyskeskustelussakin haukutaan lehden mukaan nyt väärää puuta. Herrasmiehenä kuljettajien joukossa tunnettu suomalainen Valtteri Bottas voitti mennen tullen keskenään kolaroivat kilpailijansa. Kaikkialla oli nähtävissä japanilaista nationalistista…

Helsingin sanomat kirjoittaa tänään rasistisista sanoista ja symboleistamme. Esimerkkeinä ovat puolueistamme käytettävät ikävät ilmaisut sekä tapa leimata näin myös poliittiset kilpailijat, äänestäjät. Samoin mukana on kansakuntia halventavia käsitteitä. En käy niitä esittelemään enkä sitä, kuinka suuri osa kansakunnasta hyväksyy ne kielessään symboleina stereotyyppisille ilmaisuille. Riittää kun Helsingin Sanomat sitä viljelee. Lukekaa sieltä. Kun sen esittää näin, ikään kuin tieteenä ja tutkimuksena, se ei ole enää rikos ensinkään. Samoin kun sitä viljelee vaikkapa urheilusivuilla ja kilpailuissa.…

Jos sinun olisi valittava näistä kolmesta, minkä valitsisit poliittiseksi opiksi ja yhteiskuntasi toteuttajaksi lähtemättä spekuloimaan näiden välimuodoilla tai teorioilla, joita maailmaan mahtuu. En esitä omaa näkemystäni, en omaa teoriaani näistä. Vain Wikipediasta löytämäni. Sehän on oman aikamme Ensyklopedia. Altruismi (ransk. altruisme, lat. alter ”toinen”) tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle. Altruismin vastakohta on egoismi. Termin esitti ranskalainen filosofi Auguste Comte vuonna 1851, jolloin hän määritteli altruismin uhrautumiseksi muiden eduksi.…

Oikein hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kivi muistetaan etenkin seitsemästä veljeksestä ja heidän matkastaan kohti sivistysvaltion ensimmäisiä portaita. Siinä matkalla sattui ja tapahtui mutta sivistys otti ja lopulta vei niskalenkin jopa vanhimmasta jääräpäästä Juhanista. Se että elämme nyt modernin yhteiskunnan Suomessa ei tarkoita, etteivätkö lapsemme synny täsmälleen samaan maailmaan kuin Kiven veljekset. Se mikä heitä muuttaa Jukolasta on lähiympäristö ja sieltä saatavat vaikutteet. Maailma kun on sitä, millaiseksi me aikuiset sen rakennamme lapsillemme…

Viikko, jolloin Nobeleja jaetaan, on tapana samalla käyttää medioissamme tieteen esittelyyn laajemminkin. Kun yhdysvaltalaiset William Kelin ja Gregg Semenza sekä britti Peter Ratcliffe saivat lääketieteen tämä vuoden Nobelin myös suomalaiset saivat osansa kunniasta. Helsingin yliopiston professori Panu Jaakkola oli jo vuonna 2001 julkaissut Sir Peter Ratcliffen laboratoriossa Oxfordissa silloin Turun yliopiston dosenttina. Muistan tapauksen hyvin saman talon dosenttina ja oululaisena biologina ja maantieteilijänä, MTT:n (LUKE) erikoistutkijana. Hän oli pääkirjoittajien joukossa Ratcliffen tutkijaryhmässä. Solujen puolustusmekanismit hapen…

Tätä juttuni, vuonna 2007 marraskuussa, aamuyöstä kirjoitettua, luettiin eilen ahkerasti. Miksi? Koska siinä on kirjoitettu niistä virheistä, joita mediamme ja poliitikkomme, ahkerat kolumnistit, toistavat nyt vuosikymmenten jälkeen. Niistä on aina määräajoin huomautettava. Kymmene vuotta on sopiva. Kaksikymmentä vuotta on jo sukupolvikierron verran virheitä ja niiden toistoa. Robotit ja tekoäly ei sellaista ymmärrä. Ne eivät herää henkiin uuden sukupolvikokemuksen myötä aikuistuen vaan jatkavat kehitystään tästä taantumasta mitään tietämättä, mitään siitä välittämättä. Se on nyt meidän hyvä…

Tätä blogiani, vuonna 2006 kirjoitettua, oli luettu runsaasti eilen. Kirjoitus on ajalta, jolloin isä lampun osti. Se kertoo Helsingin Sanomiin, tähän maamme kärkimediaksi esiteltyyn, arvostettuun ja arvovaltaiseen foorumiin lähetettyä kolumnia, vastaustani siihen. Vuosituhat oli vaihtunut ja Itä-Savo maakuntalehtenä siirtynyt jo 1980-luvulla digiaikaan. Kilpailevat mediat raivosivat vierellä. MTT Jokioisissa oli hoitanut maataloudelle ja viljelijöille jo 1990-luvun alussa toimineen agronetin sekä agropolis strategian alun. Lehmät käyttivät kännykkää. Minua kutsuttiin agropoliitaksi maailmalla. Kirjani "Agropolis Strategy" oli myynyt hyvin.…

Koulusurmaajan vanhemmat kirjoittavat Helsingin Sanomiin (HS 4.10). Kirjoitus on luonnollisesti nimetön. Me vain tiedämme jo nimen. Se julkaistiin heti tapahtuman yhteydessä perusteluineen. Nimi on kovasti tuttu Ylä-Savossa. Hyvin savolainen nimi ja varmasti mukavia ihmisiä, aikaansaavia ja samanlaisia kuin mitä muutkin Ylä-Savosta tutut suvut. Poikaa kiusattiin jo hyvin varhain lapsena, kirjoittavat vanhemmat. Sellainen johtaa oirehtimiseen, ahdistukseen ja masennuksen. Depressio on vakava tauti ja julma kokijalleen. Sen kuvaaminen on vaikeaa. Kun katsot ikkunasta ulos, näet vain lasin…

Mediat avaavat vähin erin Kuopion murhenäytelmää. Tapamme pohtia koulusurmia on suomalainen. Vielä 1950- tai 1960-luvulla koulusurma koulussamme Savossa, Iisalmessa, olisi johtanut poikkeusoloihin Ylä-Savossa ja koulu olisi lakkautettu. Aivan riippumatta siitä, että tuohon aikaan kiusaaminen ja aggressiivinen käyttäytyminen, suurten ikäluokkien aiheuttamat häiriöt, olivat paljon nykyistä yleisempiä. Päihteet ja itsemurhaluvut olivat sotasukupolven tuotetta ja ympärillä liikkui koko ajan sodan vammauttamia ihmisiä. Nuoret olivat epigeneettisesti perineet vaurioita, jotka korjautuivat vasta seuraavan sukupolven aikana. Kuri oli koulussa, poikalyseossa, poikkeuksellisen…