Valentinenpäivästä ystävänpäivään.

Miksi suomalaisilla on taipumusta latistaa alkuperäinen Valentinen päiväkin pragmaattiseen tapaan lähettää kortti netissä? Miksi ikivanha Valentinen päiväkin on muutettava Suomessa tavaksi heittää kortti ja vielä netin kautta ventovieraille. Siitä on romanssi ja romantiikka kaukana. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Kun suola muuttuu mauttomaksi se heitetään pois tai syödään vanhaa lämmitettyä kaalikeittoamme "crambe repetita". Taas joudun lainaamaan suoraan tekstiä, joka on tarkoitettu juuri meille suomalaisille. On aika päivittää kalenterimme ja muistaa mistä tämä päivä sai alkunsa eikä…
Read More

Hymyilevä Apollo

Eino Leinon "Hymyilevä Apollo" on ystävänpäivän runoksi sopivin suomalaisen kirjoittamana. Toki Leinolta löytyisi muitakin runoja, joita yhdistellen löytyisi sopiva juuri tälle päivälle kirjoitettu lyyrinen teksti. Sitä voisi ehkä höystää parilla muullakin runoilijamme hengentuotteilla. Ei vähiten Tommy Tabermannin lyriikalla. Valentinenpäivään sopii tänään, vihaisten kirjoitustemme joukkoon, Eino Leinon säkeet hymyilevästä Apollosta. SE kannattaa opiskella ulkoa. Itse tein sen jo lapsena ja lausuin usein maailmalla. Joskus myös englanniksi. Hymyilevä Apollo Näin lauloin ma kuolleelle äidillein ja äiti mun…
Read More

Mikä vaivaa maaseudun kehittäjiä?

Maaseudun kehittäjien ja luonnonvarojen jalostajien pyhin paikka on Jokioisten kunnassa maamme ehkä arvostetuimman kartanon mailla majaillen. MTT ja nykyinen Luke siirrettiin sinne ministeri Virolaisen aktiivisen toiminnan ansiosta. Helsingissä sijaitsevia luonnonvarojamme tutkivia laitoksia oli syytä jalkauttaa asfalttiagronomeina lähemmäs talonpojan elämää ja nykyisin myös niitä verkostoja ja klusterirakenteita, jotka ovat osa sähköistä internetiä ja sosiaalista mediaammekin. Agronet syntyi sekin vahvasti MTT:n toimesta jo 1980-luvun puolella ja Helsingin Sanomissa lehmät käyskentelivät laitumilla pitäen yhteyttä kännykät korvalla. Tänään sitten…
Read More

Elämää suurempi tarina.

Harrastuksistani yksi rakkaimmista on katsella elokuvia. Joka päivä vähintäänkin yksi, joskus useampia. Elokuva on minulle elämää suurempi tarina ja tapa kertoa se nerokkaammin kuin mitä itse kykenemme kokemaan tai oivaltamaan ilman näitä oman alansa neroja ohjaajina, lavastajina, leikkaajina, puvustajina, muusikkoina, tuottajina, pukijoina, stuntteina, kymmenissä eri tehtävissä hakien aistimme ja mielikuvituksemme ylittävää neroutta. Vuoden 2019 parhaat elokuvat palkittiin juuri Oscar gaalassa. Olin kirjoittanut omien esseitteni joukkoon ja samalla seuraavan kirjani johdantoon, sen loppuun vuoden lopussa menneestä…
Read More

Ihminen on itsensä pahin vihollinen

Ihminen on itsensä pahin vihollinen Olin ideoimassa 1980-luvun puolella Iin kuntaan ympäristöinstituuttia. Se tapahtui ideakilpailun vastauksena ja vaiheessa, jolloin Iijoen rakentamista haluttiin jatkaa sen vielä vapaisiin koskiin keski- ja yläjuoksulla. Oikeammin halutiin lisää allastilavuutta ja Siuruan tai Kollajan allasta. Yhdistin tuolloin ympäristöinstituuttiin kaikki ympäristötieteet ja tohtoreittemme jatkokoulutuksen ympäristöbiologian lisäksi ympäristölääketieteessä, ympäristötaloudessa, ympäristösosiologiassa, ympäristöpsykologiassa, ympäristöjuridiikassa, ympäristöteknologiassa, ympäristömaantieteessä jne. Se sai kannatusta ja voitti myös ideakilpailunkin ”Piste Iin päälle”. Kokosin voimat yliopistoltamme ja hankimme kaikkien tiedekuntien toiveet…
Read More

Kaksi presidentillistä puhetta

Donald Trump piti puheen, joka oli kohdistettu koko kansalle ja lopuksi lähinnä hänen omille äänestäjilleen. Hän ei puuttunut eilisen päivän demokraattien epäonniseen vaalityönsä ja sen noloon ääntenlaskuun, eikä edes pyrkimykseen saada hänet ulos virastaan. Se oli viisas valinta. Miksi puuttua sellaiseen, jota mediayhteiskunta levittelee ympäri maailmaa, ja hän esiintyy siinä lopulta voittajana.  Hänhän on istuva presidentti ja jättää jälkensä myöhemmin historiaan ajasta, joka oli Yhdysvalloille taloudellisesti menestyksekäs. Hänet muistetaan republikaaninen kohdalla kaivaten juuri näitä aikoja.…
Read More

Seutukaupunki murroskulttuurin kourissa

Murrosvuosien maantiedettä Forssassa Runebergin päivän Forssan lehdessä on kaksi poikkeuksellisen ansiokasta kirjoitusta. Toinen on Alpo Suhosen (sd) kuvaus ihmiskäsityksestä urheilussa, jossa urheilu on kirjoittajan mukaan löytämässä oman identiteettinsä ja ihmisnäkemyksensä mutta jälkijättöisesti. Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki (kok) puolestaan avaa lukijoilleen, kuinka terveydenhuollossamme ei ole sielläkään paluuta 1900-luvulle. Vastamäki avaa yöpäivystystä ja sen logiikkaa pitkän kokemuksensa kautta pyrkien turvaamaan poleilla päivä- ja iltatoimintaa ja lopettaisi klo 22-7 välisen päivystyksen. Tämän taas Johanna Häggmanin (kesk) omassa kirjoituksessaan tyrmää…
Read More

Seutukaupungit liittykää yhteen.

Loimaalainen veteraani kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puhuu toimittajalle Seutusanomissa täsmälleen samasta aiheesta ja asiaa kuin mihin olen puuttunut jo vuosikymmenet ja varoittanut pieniä seutukuntiamme ja kaupunkeja rajojemme kiroista. Nyt ne ovat vain monin verroin turhempia kuin takavuosinamme, jolloin suomalainen ei erottanut regionaalista spatiaalisesta eikä mentaalista aluetta korvien välissä syntyen oman aikamme rajattomasta digiajastamme. Sitä pahentaa myös politiikka, jossa politics ja policy ovat kielessämme sama asia sekin. Olemme sanojemme ja rajojemme vankeja, jolloin vanhukset ja lapset traumatisoituvat…
Read More

Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus.

Olen vuosikymmenten saatossa joutunut työskentelemään samaan aikaan tutkimuksen ja tieteen sovellusten että sen rahoittajien ja käyttäjien kanssa samaan aikaan verkostoituen. Lisäksi nämä verkottuneet ohjelmat on liitetty aluetasolla toimiviin kuntiin ja maakuntiin sekä siellä toimiviin organisaatioihin. Usein toimintalogiikka edellyttää sitä, että "agentille" annetaan ikään kuin avoin "shekki" toiminnassa mukana olevilta aluetalouden organisaatioltamme. Näin siksi, että toiminta on reaaliaikaista ja prosessi menestyvät parhaiten sellaiset, jotka ovat mukana innovaatioiden käytössä ensiomaksujina. Nämä eivät ole aina kaupunkeja, vaan usein…
Read More

02.02.2020.

Mistä tämä Kynttilänpäivä ja sen numerosarja muistetaan vuosien kuluttua? Amerikassa pelataan super pelejä niin palloilussa kuin presidenttipelissäkin. Donald Trumpin haastajaa haetaan demokraattien reiveistä. Se ei ole helppo ja halpaa lystiä, 50 kertaa suomalaisten kokemaa mittavampi. Lisäksi presidentillä on siellä myös todellista, käsittämätöntä globaalia valtaa. Voimme pilailla hänestä, mediamme pilailevat toimittajineen, mutta vain viihteenä keventääkseen todellisuutta. Me laskemme leikkiä suurista asioista ja pidämme meteliä pienistä. Me muistamme tämän hetken myös Kiinasta ja heidän tavastaan rakentaa sairaaloita…
Read More