Vuosi: 2020

HeSari luokittelee meidät joko narsisteiksi, pelureiksi tai psykopaateiksi. Meissä kaikissa on kaikkea tätä hitunen tai sitten vähän enemmänkin. Lehti käyttää artikkelissaan todella nimekkäitä tutkimuksia, tuhansia sellaisia ja myös alan uskottavaa asiantuntijaakin (HS 27.7) . On hyvä että asia on havaittukin ja pyhimykset pyyhitty pois asialistaltamme. Lehden mukaan meissä jokaisessa tahtoo olla hitunen joko psykopaattia, narsistia tai Machiavellin kaltaista juonittelijaa. Tästä voi olla jopa hyötyä meille pohtiessamme, kuinka toipua vaikkapa lääkärinä leikkauksesta, joka meni aivan poskelleen…

Uusimmat tutkimukset kertovat kuinka globaali väkilukumme kasvu jatkuisi vielä 2050-luvulle mutta kääntyisi sitten laskuun ja palaisi vuoden 2030-tasolle vuonna 2100, eli lähelle 8 miljardia. Syynä on syntyvyyden lasku. Näin väestökatastrofi ei toteutuisikaan eikä väkilukumme ylittäisi koskaan 10 miljardin rajaa. Tieto tulee Yhdysvalloista ja yliopisto on sekin tutkijoineen vakavasti otettava. Jos näin onnellisesti kävisi, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen riittävyys sekä ilmastomuutoksen hoito onnistuisi meiltä ja maailmanloppu olisi peruttu sekin. Kunhan vain jatkamme ponnistelua kohti parempaa maailmaa. Omassa…

Sauli Niinistö syntyi Salossa ja juristin työura käynnistyi vahvasti vasemmistolaisessa ja teollisuudeltaan taantuvassa Forssan kaupungissa Lounais-Hämeessä. Matka Salosta Someron kautta Forssaan ja sieltä myöhemmin suomalaisen politiikan pariin kokoomuslaisena sujui opiskellen Hämeessä myös kartanokokoomuslaisuus. Se poikkeaa melkoisesti vaikkapa tervaporvareitten oululaisten saati savolaisten kokoomuslaisuudestamme. Vastailin vaalien alla vaalikoneiden kysymyksiin ja samoilla vastauksilla olisin äänestänyt Hämeen vaalipiirissä Forssassa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa kokoomuslaista mutta Oulussa demaria. Juuri tässä tämä oman aikamme ero näkyy mutta ei välttämättä Sauli Niinistön toiminnassa.…

Professori Päivä Haapasaari kirjoittaa HeSarin vieraskynässä, kuinka maailmaa ja meitä uhkaavat riskit ovat yhä monimutkaisempia, eikä niiden tulkintaan riitä pelkkä luonnontiede, teknologia tai taloustieteet. Lisäksi ne ylittävät valtioiden ja kulttuurien rajojakin. Ne ovat monimutkaisia, poikki- ja monitieteisiä, hallinnonaloista piittaamattomia, syy-seuraussuhteet ovat hankalasti ymmärrettäviä sulkemalla ihminen ja hänen yhteiskuntatieteinen ulkopuolelle ja pitäytyen vain luonnontieteissämme. Talous, kansanterveys, ympäristö ja sen sosiologia, psykologia, talous, juridiikka, lääketiede, biotieteet, estetiikka jne. ei ole pelkästään korona viruksen biologiaa, terveyden hoitoa, vaan…

Kirjoitin täyttäessäni 69 vuotta lainaten kirjaa, joka on julkaistu vuonna 2007. Samana vuonna julkaisin lukuisia esseitä, jotka kertoivat tulevasta mutta samalla menetetystä maailmastamme, menetetystä vuosikymmenestä. Pilasimme sen saamattomuuttamme. Niitä luetaan edelleen ja ne selittävät myös miksi pandemian leviää biologisena ilmiönä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Brasiliassa mutta ei Taiwanissa, Uudessa Seelannissa, Suomessa tai Saksassa. Jokaisessa näistä on naisia johdossa ja se kertoo jo paljon yhteiskunnan saavuttamasta vaiheestakin. Tästä huolimatta mennyt vuosikymmen oli meille menetetty ja…

Kun lähestyy 70-vuoden ikää aiemmat tunteet ja tiedostaminen alkavat muuttua oireiksi ja niiden hoidoksi. Samalla mukaan tulee nostalgista halua palata aiemmin kirjoittamaansa. Niinpä eilinen päivä, syntymäpäiväni ja onnittelijani sekä pandemia-aika ja sen rajoitukset maailmalla, toivat monestakin syystä esille tämän kirjan ja sen kansilehden. Samalla myös tyttäreni Outin ja poikani Veli-Matin osallistumisen kirjan syntyyn. Syy oli lapsenlapseni. Oli syytä avata sitä, miksi oma aikamme kulkee eräänlaisen digiloikan maineessa ja kuinka se on heille jo vähän vanhahtava…

Miksi me suomalaiset käytämme murteita tai korostamme kielessämme sellaisia käsitteitä tai painoja, jotka ovat hyvin kaukaa historiasta? Ei kuitenkaan omastamme silloin kun ilmiö on syntynyt oman aikanamme ja etenkin kirjailijoiden, kielen taitajien, toimittajien ja poliitikkojen sekä ammatikseen kielellä leikkivien uutena ammattia. Suomessa näitä henkilöitä kerätään televisioon kirjailijoista ja näyttelijöistä, kielipelien ammattilaisista, joille kieli ei ole emotionaalinen väline vaan sanat kesytetty pelkäksi tyhjän puhumisen leikiksi, jossa stand up koomikot ovat oman aikamme narreina tyypillisin. Miksi brittien…

Tasan kuusi vuotta sitten sain elämäni omituisimman kalan. Aluksi en sitä tunnistanut. Se oli valtavan kokoinen ja muistutti jättikokoista särkikalaa, ruutanaa. SE oli karppi ja toki sen tunnistin heti veneeseen saatuani. Pyhä kala ja paastoajan herkku mutta harvinainen näistä vesistä saatuna. Saati yli 40 kiloa painavana ja liki yhtä vanhanakin. Syntyi keskustelu joka levisi Iltalehtiin ja sain vastaani oman aikamme sosiaalisen median kaiken karvaiset ilkimykset ja sivustojeni tärvelijät, rikolliset. Tästä hetkestä on nyt kulunut kuusi…

Lyyrinen kieli poikkeaa proosasta tuomalla asiansa tunnekielessämme tiivistetysti ja usein teemaansa toistaen, joskus myös nuotteja käyttäen ja tanssiksi muuttaen. Virret olivat alkujaan meille tutuin tapa tutustua tähän kieleen siinä missä retorisen kielen oppineiden pappien tapa puhua ja usein vielä pyhää kieltä käyttäen. Unilukkarin tehtävänä oli pitää miehet hereillä. Hyvässä puheessa tiivistetään ja toistetaan, lyyrinen kieli tukee siinä sanomaa, joka on kuulijalle entuudestaan tuttua, mutta harvoin muutamaan sanaan tiivistettyä. Jeesuksen Vuorisaarnaa pidetään yhtenä maailman parhaista puheista…

Ohessa lainauksia Leinosta sanottuna Wikipediata ne lainaten. Olen lausunut lapsesta hänen runojaan enkä mene enää miestä enemmän ruotimaan ohi sen minkä olen aiemmin jo Leinon päivänä tehnyt.. Ikääntyessä hänen tuotantonsa tuli tutuksi muiden tulkintana ja se ei ole hyväksi Leinoa lapsena lukeneelle. Tulkitsen häntä edelleen lapsen mielellä ja kielellä, en poliittisen pelin välineenä ja oman aikamme median tapaa haastaen hänen visailukisoihin tai pohtimaan pitäisikö meidän olla huolissamme. Ei vain Eino Leinosta vaan myös oma aikamme…