Vuosi: 2020

Virukset ovat siitepölyäkin paljon pienemmän massan omaavaa "savua", joka kulkeutuu luonnollisesti ilmavirtausten mukana ja etenkin tiloissa, jossa ihmiset yskivät ja kulkevat kauppojen kassoilla, metroissa, missä tahansa, jossa joku yskäisee tai aivastaa. Kuinka paljon virusta tarvitaan tartuntaan, on vielä avoin kysymys. Yhdestä se ei voi olla kiinni. Tätä tutkimusta Hesarissa tutkijat esittelevät tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän aaton aattona. Vain omassa kielessämme aatollakin voi olla vielä aatto. Se kertoo meistä enemmän kuin moni on…

Kaikki tämä pandemiasta ja viruksistamme tunnettiin jo kaukaa menneisyydestämme. Miten jopa Eurooppa joutui kriisiin? Kaikki kansakunnat vetäytyivät takaisin omiin nurkkiinsa. Seuraava aalto tulee jo kesällä. Koska pääsemme globaaliin yhteistyöhön takaisin? Koska luotamme toisiimme? Kuka koordinoisi? Jopa Ruotsi on tunaroinut. Voiko pieni valtio vaikuttaa mitenkään kansainväliseen koordinointiin, kuten Suomi? Kuka peittelee ja piilottelee? Kiina, Venäjä, Yhdysvallat? Elämmekö edelleen kuten keskiajan pimeässä maailmassa? Jatkuuko rajaton liikkuminen? Luotammeko toisiimme enää lainkaan?Miten käy suomalaisten kuntien? Koronakriisin hinta on pienelle…

Pandemia ja sen uudet käytännöt eivät jätä rauhaan ketään, ei edes mediayhteiskunnan valtaan päässyttä toimittajaa, journalistia ja lehtiemme kolumnisteja ja päätoimittajia. Myös he joutuivat osaksi samaa hetkessä uudelleen muotoutuvaa pandemiayhteiskunnan myllytystä. Tässä muutoksessa nopeat syövät, jälleen kerran, hitaat mediamme muiden instituutioiden tapaan. Jo aikoja sitten kriisiytyneet instituutiomme ovat nyt tosi paikan edessä viivyteltyään ja jarruteltuaan muutosta vuosikymmenet. Perinteinen media ja sen narratiivinen kerronta ei sovi nyt käytävään reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon pandemiasta ja sen käsittelystä, eikä samalla…

Aprillausperinteen leviämisestä Eurooppaan ei ole tarkkaa käsitystä. Uuteen kalenteriin siirtyminen ei selitä sen tuloa ainakaan Englantiin, sillä aprillipäivä oli jo vakiintunut ennen vuotta 1752, jolloin siellä omaksuttiin uusi ajanlasku. Se ei voinut liittyä siellä pilailuun almanakan olemattomasta päivästä ja sen juhlinnasta. Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Cluster…

Jo vuonna 1823 brasilialainen valtiomies José Bonifácio ehdotti pääkaupungin siirtämistä sisämaahan, pois rannikon Rio de Janeirosta. Hänellä oli siihen lukuisia syitä, ei vähiten Rion sijainti kaukana kaikesta tai sen kulttuurinen etäisyys ei vain fyysisen etäisyyden rinnalla valtavan maan keskiöstä. Kaikkea ei voinut keskittää Rion ja Sao Paulon varaan jo pelkästään vaikkapa pandemian pelossa. Maa on luonnonvaroiltaan valtavan rikas mutta samalla monella tapaa maantieteellisesti vaativa ja haavoittuva.Kaupunki rakennettiin 41 kuukaudessa vuodesta 1956 avajaisiin 1960. Kaupunkisuunnitelma perustui…

Kirjoitin vuonna 2016 useita esseitä liittyen kerronalliseen oman aikamme median viihteeseen sekä vihamielisiin purkauksiimme. Niistä toki varoiteltiin ja pandemia johti kokonaan uudenlaiseen arvioon omasta ja globaalin maailman tilasta. Palaan yhteen luetuimmista kirjoituksistani nyt uudelleen: On 16 May, 2016 Kiinassa käydään läpi mennyttä maailmaa ja Maon aikaa kriittisesti. SE on ollut julmaa aikaa. Suomessa suurin pelon aihe on nuori karhu. Koko maa herätetään hälytyksin karhujahtiin. Miksi ei varoiteta kapakasta poistuvista ja ratin taakse hilautuvista juopoista? Yleinen…

En käy selittämään mitä affordanssi tarkoittaa silloin kun se on selkein sanoin kuvattu Wikipediassa. Se kun on vienyt siellä tilaa ilmiön kuvaajalta liki kolmen liuskan verran. Se kannattaa kuitenkin lukea. Me kun palaamme siihen jatkossa yhtenään ja silloin pohdimme, miksi vuosi 2020 oli niin omalaatuinen ja kaikki käynnistyi aivastuksesta jossain Wuhanin suunnassa ja torilla, jossa meille vieraat eläimet käyvät myös vauraan kiinalaisen ravinnoksikin. Toki tuo aivastus olisi voitu hoitaa myös Etelä-Amerikassa tai Afrikassa raivaten metsiä…

Valtaosa meistä ylittää Uudellamaalla rajan kohti Hämettä mutta myös Turkua ja Kaakkois-Suomea. Vielä useampi pendelöi Helsingin suuntaan. Ykköstie ja nelostie ohittavat luvuissaan kuitenkin VR:n luvut. Tärkeitä ovat myös 2-tie Karkkilan ja Forssan kautta Satakuntaan, tärkein kolmostie Hämeenlinnan kautta Tampereelle, nelostie vie läpi Suomen ja sulkeutuessaan se sulkee myös samalla viitostien. Tärkeitä ovat myös kuutostie Porvooseen ja 7 -tie Loviisaan. Kolmostie tarkoittaa noin 30 000 ajoneuvoa päivittäin ja kaikki liikenne Uudenmaan rajoilla on yhteensä 122 300…

Kiinalainen aivastus Yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varmistetaan nojautumalla normaaliolojen rakenteisiin ja markkinoiden toimintakykyyn. Olennaista on, että markkinat, vienti ja investoinnit toimivat ja tukevat huoltovarmuutta. Näin kirjoittaa Jari Gustafsson, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö. Hän on oikeakassa niin kauan, kunnes Wuhanin suunnalla, jossain kiinalaisessa korttelissa kiipeää aamuruuhkaiseen tuttuun bussiinsa yönsä kehnosti nukkunut keski-ikäinen mies, bussiin, jonka tungoksen hän aistii joka ikinen aamu. Nykymaailmassa kaikki riippuu kaikesta. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa verkostoajattelua. Vienti-teollisuuden merkitys…

Kriisin ottaa vastaan julkinen talous, kunnat ja valtio. Ei vain yrittäjät. Tulot supistuvat VARMASTI ja menojen lisääntyminen tulee sekin julkisen sektorin hoidettavaksi. Aiemmin vauraat ja suuret kunnat, kuten Helsinki, eivät ole nyt vahvoilla nekään. Pienten kuntien kohdalla vähäinenkin heilahtelu taloudessa näkyy heti. Suurelle osalle kunnistamme talouden sietokyvyn kriisi oli alkanut jo ennen pandemiaa. Nyt myös terveet taloudet ovat painumassa syvään kriisiin. Miksi tästä on puhuttu ja kirjoitettu niin vähän? Hallituksessa operoiva vasemmisto toimii sekin toisin…