Virus ei ymmärrä elitismiä.

Kuva joka jää historiaan. Virus lähti liikkeelle Kiinasta märkätorilta ja nyt se on "kiinalaiseksi rutoksi" kutsuttuna kuvan lääkäreiden käsissä Yhdysvalloissa. Potilas on Yhdysvaltain värikäs presidentti Donald Trump ja meneillään ovat vaalien ratkaisevat päivät samalla. Draaman kaari ymmärretään kyllä vuosikymmenten kuluttua. Sairaalassa todellakin makaa Yhdysvaltain presidentti korona virukseen ja kutsumaansa kiinalaiseen "ruttoon" sairastuneena. POLITICO.COM White House triggers questions and confusion about Trump’s coronavirus case While Trump’s physician painted a rosy portrait on camera, the White House…
Read More

Mediayhteiskunnan Mikkelinpäivä ja vanhusten viikko.

Oikein hyvää Mikkelinpäivää ja alkavaa vanhusten viikkoa. Miksi suomalaisen on jäätävä eläkkeelle täytettyään 68 vuotta? Miksi ikäihmisiä on alettu Suomessa kiusata ja liki halveksia, vähätellä ja pilkata? Miksi suomalaiset ihailevat nuoruutta? Tämä on hyvin suomalainen ilmiö ja sitä saa hävetä. Ammattinsa osaavat hoitajat ovat toki asia erikseen. Ei kukaan niin sukkela ole että ehtisi elämästä nauttia nykyisessä mediayhteiskunnassamme, sen hybridissä pandemiaa seuraten. Mediayhteiskunnan ihmiset kun syttyvät ja sammuvat kuin valot yössä. Ikään kuin nuolisivat hunajaa…
Read More

Paradigmainen muuttuva maailmankuvamme

Kreml syyttää Venäjällä myrkytykseen liki menehtynyttä Nevalnya mustamaalaamisesta. Uutinen ei ole alkuunkaan niin kiinnostava kuin Donald Trumpin sairastuminen koronaan. Nevalnya kun on myrkystään toipunut mutta Trumpin tauti on vasta orastamassa. Me emme tiedä mihin tauti johtaa ja kuinka se vaikuttaa toisen suurvallan elämään. Omaan elämäämme nämä tapahtumat vaikuttavat myös mutta tuskin kovin dramaattisesti. Läheisin ihminen keittiössä vaikuttaa paljon enemmän. Omat painotuksemme suurista ja maailmaamme mullistavista asioista ovat joskus väärin mitoitettuja. Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat saa…
Read More

Hybridiyhteiskunnan kouristelu jatkuu

Yhdysvaltein presidentti antoi ohjeita Kalifornialle metsiensä hoidossa. Taisi olla samalla eniten asiaa sisältänyt osa  Yhdysvaltain presidentinvaalien ensimmäisessä ehdokkaiden kohtaamisessa. Trump kertoi oppineensa aiheesta jossain metsäisessä maassa Euroopassa vieraillessaan. Nimeä ei maininnut ja hyvä niin. Maailman onnellisimmaksi mainittu kansakunta kun ei pidä siitä, että heidät mainitaan republikaanien ja demokraattien välisessä mutapainissa Yhdysvalloissa. Oman eduskuntamme välikysymys ja hallituksen vastaukset opposition järeimpään aseeseen,  ja samalla epäluottamuslauseeseen,  ovat ehkä opittukin Yhdysvaltain vaaleista? Euroopan amerikkalaisin valtio, ja itäisimpänä monen pitämä…
Read More

Ilkka Koivistoa muistellen

Löysin sivustoltani kirjoituksen, joka oli laadittu  postuumina Ilkka Koivistoa siinä muistellen. Sen yhteydessä oli mainittu myös nimeni kolmen muun joukossa. Kerrotiin, kuinka Ilkka Koivisto oli vahvasti vaikuttamassa uravalintaani heidän rinnallaan. Se pitää varmasti paikkansa rinnan joidenkin täynimikaimojeni kanssa. Tiedän, että joku meistä on myös poikkeuksellisen taitava lintujen maailman tuntijana. Kun suvussa on yli 2000 edustajaa ja parikymmentä täysnimikaimaa, luonto on varmaan Suomessa asuen kaikkiakin lähellä oleva elementti. Omaa kotisivuani ja Wikipedian käyttämää ovat vuosien varrella…
Read More

Onko tiede ateistien työtä?

Tiede perustuu ateismiin, kirjoittaa Raimo Rintamäki Forssan Lehdessä (28.9. 2020) ja unohtaa, kuinka merkittävä osa tiedemiehistämme ovat olleet hartaita uskovaisia ihmisiä. Jostakin syystä myös kirkkomme sisällä on piispoja, pappejamme, jotka on koulutettu tiedeyliopistoissamme. Rintamäen tapa jakaa tieteet kirjoituksessaan on tuttua oman nuoruuteni filosofisen tiedekunnan ikääntyneen professorin luennosta. Ne oli tentittävä ja tentit läpäistävä, mutta ei niihin uskoa kuulunut narraatioina, tarinoina muiden joukossa. Otan esimerkin. Takavuosina revontulet Etelä- ja Pohjoisnavalla kuvattiin läntisen tieteen saavutuksina jäistä syntyvinä…
Read More

Paradigmaisen muutoksen kourissa

Vuosien ja vuosikymmenien kuluttua kysytään, mistä tapahtumasta nämä kuvat Venäjältä voisivat olla ja miksi ihmeessä ihmiset käyttävät tummia maskeja kasvoillaan? Sotshin kisat ja Valtteri Bottas muistetaan muustakin kuin kisojen komeasta voitostamme. Palataan syksyn 2020 tunnelmiin ja vuosisatojen saatossa tämä aika ja vuosi, vuosikymmenen alku, kulkee globaalina ja paradigmaisena uuden aikakauden avaajanakin. Tai koko aika on hautautunut unholaan. Joku kuva vain elää meillä Suomessa muita kuvia paremmin aikakauden avaajana. Voisiko se olla tämä? Venäjä ja formulat,…
Read More

Miten eroon Kullervon kirouksesta – kiusaamiskulttuuristamme.

Tänään puhutaan jälleen kiusaamisesta kouluissa. Toki sitä tapahtuu myös työpaikoilla ja kotona, kaikkialla. SE on siis osa sivilisaatiomme kulttuuria ja sellaisena hyväksytty silloin, kun noin 10-20 % lapsista joutuu sen kohteeksi päivittäin. Miten tämä on mahdollista? Sivistysvaltiossamme. Olemme vaatineet kiusaamiselle nolla toleranssia.Kullervon kirous kuvaa Kullervon tarinan käännekohtaa. Kullervo on suuret voimat saanut orpo. Hän on metsässä paimenessa, ja isännän Seppo Ilmarisen ilkeä vaimo, Pohjolan tytär, on leiponut eväsleivän sisään kiven. Kivi katkaisee isän antaman puukon. Kullervo kerää laulamalla susista ja karhuista…
Read More

Miksi kosmoksen sivilisaatiot vaikenevat

Oletko havainnut tällaisia kuvioita pellollasi? Näin loppukesästä niitä näkee ammattinsa osaavan ja leikkimielisen puimurinkäyttäjän jäljiltä. Taideteokset eivät tahdo oikein päästä oikeuksiinsa, ellet nouse hieman ylemmäs niitä ihailemaan. Jos meitä monin verroin fiksummat alkaisivat ottaa yhteyttä ja neuvoa meitä kosmoksen kansalaisinamme, syntyisi ilmiö, josta tiede varoittaa yhtenään tutkijoitaan näiden liikkuessa alkuperäiskansojen ja vaikkapa kylätoimintaa tutkivien yhteydessä. EI SAA PUUTTUA heidän työhönsä, se kun pilaisi samalla koko kulttuurin, vuosituhantisen tavan talkoisiin ja ratkaista itse pulmansa myös muuttuvassa…
Read More

Raja railona aukeaa

Raja railona aukeaa. Launtain Hesarissa (19.9) maantieteen professori, vuoden professoriksi valittu Anssi Paasi Oulusta puhuu rajoista. Hän jakaa ne neljään historialliseen vaiheeseen. Paasin pohdinta kannattaa rajoja tutkivana professorina lukea. Kuvaus kun on oikea ja avaa historiaa maantieteilijän silmin katsottuna. Itse näkisin poliittisen maantieteen ja geopolitiikan sekä kartat nykyisin kuitenkin jo hiven toisin kuin Paasi. Elämme kokonaan uutta vaihetta, jossa käsite "fiktiivinen" on tapa käyttää hyväksi juuri elämäämme aikaa ja sen internetin luomaa ilmiötä rinnan sosiaalisen…
Read More