Kuukausi: huhtikuu 2021

Hetki sitten kuulimme ennusteista, joissa virus etenisi tatuttaen juuri nyt 2500-11 000 suomalaista ja todellisuus hetken kuluttua onkin 250-500. Mistä tämä malli syntyi? Vaalit nyt kuitenkin siirtyivät kesäkuulle ja hitaammatkin ehtivät nyt mukaan toiveena saada ensin puolivälin taival hallituksessa täyteen. Koronan avulla ei enää ääniä voi hakea. Puolivälin riihi voisi parantaa asemia tai sitten ei. Hukkuva tarttuu mihin tahansa oljenkorteen. Yleensähän se on ollut meillä Ruotsin malli ja puolue Neuvostoliiton aikaista mallia matkiva. Kyse on…

Täyttäessäni 50-vuotta Pohjois-Suomen päämediamme Kaleva (ks. Fb sivuni) otsiko 20-vuotta sitten kirjoituksensa minusta otsikolla "Kuuden professuurin mies". Olin tuolloin hankkinut professorin pätevyyden viiteen yliopistoon ja yhteen kaksikin eri kertaa ja eri tiedekuntiinkin. Allekirjoitan tänään, nyt kohta 70-vuotta täyttäen, lehdelle antamani haasattelun mitään siitä muuttamatta. Meillä ei ole tiedettä ja sen sovelluksia huolehtimatta perustieteistä ja sen vaatimista uhrauksista. Tämä koskee myös ihmistieteitämme ja sen sovelluksia. Kaivo ei saa kuivua. Kannettu vesi ei kaivossa pysy ja juuri…

Jos kuntavaalit oliis pidetty nyt ajallaan, perussuomalaiset olisi suurin kuntapuolueemme. Näin ainakin galllulukuja uskoen ja miksi emme uskoisi. Listoilla kun on ehdokkaita riittävän paljon tämän ihmeen toteuttajiksi. Vaalien siirto kesäkuulle muutta asetelmaa vain jos loma-aika estää jostakin syystä ihmisiä äänestämästä nyt jo kauan ennustetulla tavalla. Perussuomalaiset jatkaa ykköspuolueena tämän päivä Helsingin Sanomien (16.4) gallupissa. Kaula demareihin on kasvanut kahteen prosenttiyksikköön. Kokoomus on takana yli viiden yksikön verran ja vihreät sekä keskusta olisivat yhdessä perussuomalaisten kokoinen…

Pandemia toi tullessaan maaseudun takaisin luovana ja innovatiivisena, turvallisena kasvuympäristönämme. Olen vuosikymmenien ajan kirjoittanut maantieteiljänä ja aluesuunnitteiljana mutta myös sosiologina ja biologina maaseudustamme. Samalla monen ihmisen spatiaalisesta identiteetistämme, juuristamme. Ensimmäinen väitöskirjani keskittyi tähän ilmiöön ja sen selittämiseen myös globaalina ilmiönä. Muistelmissani jouduin tähän palaamaan, maaseutuun juurinani. Se on kipeä kokemus tutkijallekin. Enkä vain Suomessa vaan myös yliopistoissamme ympäri maailmaa. Olen perustanut myös maaseudulle instituutteja ja kirjan "Agropolis strategy" on sekin maailmalle levinnyt alan pääteoksia. Suomessa…

Mistä muistamme vuoden 2008? Tuo vuosi oli olympiavuosi. Se oli samalla Obaman vuosi ja "obamanian" aikaa. Mediyhteiskunta muuttui ja käsite hybridiyhteiskunta oli siirtynyt myös kirjoihini, niiden kansilehden esitteisiin. Syntynyt muutos oli niin hiipien saapunut, että nykyinen hallituksemme käyttää näitä käsitteitä vasta tänään omassa ohjelmassaan. Tein valtavan määrän töitä ja samalla kirjoitin blogejani valvoen öitä seuraten, miten niiden sisään kätketyt käsitteet avattiin salasanojen takaa. Kaikki kun käynnistyi idästä. Innovaation aalto oli kadonnut, se oli muuttunut realiakaiseksi,…

Muistelmiani kootessa "Muistelmakira - NYT" työtä helpotti oman aikamme nettiympäristö. Jos olet kirjoittanut päivittäin sähköisiin medioihimme ja myös työnantajasi on hivenen seurannut aikaansa ja ainakin muutaman kirjan huomannut tallentaa, silloin aivan kaikkea ei ole tarvis siirtää uudelleen muistelmiinsa. Samalla voit välttää sellaista ongelmaa, johon vaikkapa liian tiiviiseen pääkirjoitukseen asiansa kirjoittava journalisti joutuu tuon tuosta, liki päivittäin. Otetaan aihe, joka on maailmaa halaileva ja samalla kärjistetään tavalla, joka on kaukana artikkelin toimittajan alkuperäisistä hyvistä aikomuksista. Tuoreimmasta…

Lahjakas kolumnisti ja mediapersoona, Pentti Saarikosken poika Saska Saarikoski on joutunut hankalaan saumaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksensa johdosta (14.4.2021). Pääkirjoituksesta (HS 3.4.2021) kun nousi myräkkä, jota tämän päivän lehti sitten kulttuurisivullaan käsittelee. Annan vain yhden neuvon Saskan kirjoituksen johdosta lähtemättä lainkaan avaamaan itse keskustelua ja sen pitkää historiaa. Siihen voi tutustua aiemmista kirjoitusistani. Et voi väitellä tohtoriksi sekä luonnon- että ihmistieteissä, ettetkö samalla joudu ottamaan kantaa tähän poikkitieteiselle keskustelulle niin hedelmälliseen aiheeseen. Tiedepolitiikka, moni- ja poikkitieteisenä…

Mitä yhteistä on Cherbourgin sateenvarjoilla (Les Paraphies de Cherbourg) ja tulevilla vaaleillamme? Ne näyttävät palauttavan takaisin ajan, jolloin vuosikymmen sitten kirjoitin aiheesta blogini juuri hetkellä, jolloin Topi Sorsakoski vielä muistettiin. Hänen ollessa vielä voimissan ja vieraillessaan Forssassa. Niin myös perussuomalaisten puolueen voimahahmo, forssallaistunut kaupunginvaltuutettumme Urpo Leppänen. Nämä herrat kohtasivat toisensa, Sorsakoski laulaen sateenvarjoista, Leppänen tarjoten suojaa työläiskaupungin pumpulienkeleille. Se jäi mieleeni, muistin sen myös kirjoittaessani muistelmiani. Tuulen kulkiessa tuolloin maaliskuussa puitten alla kuunnellen. Juuri nyt,…

Kuolemansynnit ovat kiinnostava osa läntistä kulttuuriamme. Erityisen mielenkiitoisen niistä tekevät samaan aikaan tapahtuva kultuuriemme sosiaalisen pääoman muutokset ja etenkin ikääntyminen. Nämä synnit kun on laadittu kulttuurissa, jonka keski-ikä on ollut lähempänä kahtakymmentä kuin kahdeksaakymmentä. Kuitenkin ne ovat osa narratiotamme, kerrontaa ja normistoamme, moraalia. Wikipediaa käyttäen ne luoteltiin näin: Seitsemän kuolemansynnin lista tunnetaan jo Cassianus Roomalaisen ja Gregorius Suuren teologiasta. Heitä ennen vastaavan listauksen on tehnyt Euagrios Pontoslainen. Euagrios luetteli kahdeksan pahaa ajatusta, jotka aiheuttavat halun…

Kuntaalit siirtyivät hivenen mutta ovat tulossa kuitenkin jo kesäkuun alussa. Kesällä ihmiset käyttäytyvät ja vastailevat tutkijan kysymyksiin aivan toisella tavalla kuin kaamoksen pakkasissa tammikuussa. Käsittelin tätä teemaa ja ihmistyyppejä useammassa kirjassani sosiologian laitoksella ja se ärsytti joitakin johtajiksemme ajautuneita luonnonvaroja tutkivassa laitoksessa (MTT) Hämeessä. Muutto maalle Jokioisiin oli ollut heille kipeä kokemus ja ilmiön juuret johtivat psykososiaalisiin syviin ongelmiin. Suurena ryhmänä osa muuttaneista kykeni pitämään yllä sellaista hallintoa, jonka juuret olivat Helsingin yliopiston vanhassa tsaristisessa…