Rakenteellinen korruptio rapauttaa demokratiamme.

Miksi suomalaiset valitsevat vuosikymmenestä toiseen poliittisia pelaajia maansa avainvirkojen hoitoon? Miksi jopa perustuslakejamme vartioivat poliittiset vaaleilla valitut amatöörit ja pelurit perustuslakivaliokunnassamme? Ainoana maana maailmassa. Miksi me pidämme sitä parhaana mallina? Onko meillä jotain erityistä viisautta, joka muilta puuttuu lain laatijan ja toteuttajan sekä tuomiovallan kolmijaossa? Mistä sellainen on ajopuuksi kutsumamme kansakunnan normistoon ja moraaliin oikein pesiytynyt? Onko meidän moraalissa jotain erityisen arveluttavaa? Syntyykö se sosiaalisen pääoman kautta vai ehkä onomatopoeettisen ja poliittisen kielen tuotteena? Miksi…
Read More

Ongelmallinen instituutio.

Perustuslakivaliokunta on ongelmallinen instituutio, kirjoittaa oikeusoppinut ja tohtorikoulutettava Lasse Vuola ja tyrmää samalla emeritusprofessori Martti Koskenniemen vieraskynän (HS 30.4) jättämättä kiveäkään kiven päälle. Demokratian pyhimmän alueen huolenpito on ulkoistettu pienelle joukolle poliitikkojamme ja se on hirvittävä asia. Kun siihen lisää vielä rakenteellisen korruptiomme ikiaikaisen sosiaalisen pääoman kulttuurin, menetetty vuosikymmen alkaa saada jatkoa. Hybridiyhteiskunnan kouristelu jatkuu sekin ja mukaan tempautuu myös demokratian syvä kriisi ja mediamme sen mukana. Me kun olemme lisäksi kielemme vankejakin ja narratio,…
Read More

Mikael Agricolan persu

Mitä mahtaa tarkoittaa suomalainen puhuessaan persusta ja eläen Suomessa sekä puhuen onamatopoeettista, luontoa matkivaa kieltään? Lirisee, lärisee ja lorisee puhuessaan. Agricola tosin äänsi "persun" hiven ranskalaisittain. Kuukausi sitten kirjoitin persusta ja sateenvarjosta. Se löytyy Googlaten kotisivultani, persujen sivulta tai täältä naamakirjastakin. Pidän Ranskasta ja ranskalaisten tavasta valmistaa ruokaa, omalaatuisesta pragmaatikolle vieraasta tavasta ajaa autolla, joka on koivn saksalaisesta poikkeava. Agropolista ja agopolis strategiaa rakentaessani maailmalla, ranskalaiset kilpailivat kanssani markkinoiden Montpellierin maailmankuulua Agropolistaan teknopoliksena, tiedepuistona. Sitä…
Read More

Miksi kiusaaminen kiinnostaa.

Kirjoitin runsas kymmene vuotta sitten vuonna 2010 kiusaamisesta ammattina. Se oli tänään luetuin kotisivuni kirjoituksista. Siihen on varmaan jokin syy, ehkä useampiakin. Liki sama määrä lukijoita sai niin ikään vuosikymmen sitten kirjoittamani artikkeli politiikasta ammattina, jossa mukana on muutakin kuin pelkkää hyveellisen ihmisen pyrkimyksiä olla rehellinen ja hakea yhteistä hyvää. On 07 Aug, 2010. Kiusaaminen ammattina Kiusaaminen on aikuisten maailmassa sosiaalisen kilpailun muoto, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisen sisäiseen pääomaan. Kiusaaja kohdistaa hyökkäyksensä siihen pääomaan, johon…
Read More

Raja railona aukeaa

Miksi aluepolitiikassa ei pohdita rajojen merkitystä ja niiden syntyä? Olen tätä usein ihmetellyt ja maantieteilijänä minua viisaammilta kysellyt. Onko raja varmasti optimaalisessa paikassa pohdittaessa vaikkapa saavutettavuuslukuja? Joki voi olla ihan hyvä raja sekin mutta pääsääntöisesti joet yhdistävät, eivät niinkään erota. Luonnonmaantiede on eri asia kuin kulttuurimaantiede mutta onhan meillä myös optimaalisia rajoja hakeva tiedekin. Onko pohdittu miten kalliiksi väärässä paikassa olevat vaikkapa kuntien rajat maksavat meille? Olisiko syytä laskeskella nyt kun korona helpottaa ja on…
Read More