Kuukausi: syyskuu 2021

Sukellus suomalaiseen kirjalliseen bulevardiin Kirjoitin hetki sitten kuinka suomalainen eduskuntaamme ammatikseen seuraava professori Turussa joutuu selittelemään Suomessa sellaista, joka on tavalliselle kansalaiselle, koulunsa käyneelle, itsestäänselvyys. Ilmiö on tuttu koko lyhyen historiamme ajalta ja aiheutti myös poikkeuksellisia ongelmia medioillemme Urho Kekkosen aikana ja jouduimme vaikenemaan. Se oli surullista aikaa. Tänään seuraamme Saksan vaaleja ja rinnan omaa elokapinaamme Mannerheimintiellä, kommentoimme niistä vapaasti ja jaamme mielipiteitämme sosiaalisen median alustoilla. Mediakratiasta on otettu askel kohti meritokratiaa. Koulutus, korkeakoulumme ja…

Avoin haava ja maabrändin pilaajat. Vuosi 2010 oli taitekohta rakentaa suomalaista maabrändiä, muuttaen se kohti uutta Cluster art and Art of Custers -aikaa. Samalla edessä oli hybridivaihe, jonka ohimenoa odotellen sekä kirjoille ja blogeille, esseille, kuvataiteellemme, jäi vuosikymmen aikaa muuttaa paradigmaisesti vaihtuvan maailmankuvamme mieleiseksemme. Kirjoitin tuolloin ja maalasin sekä veistin noudattaen niitä oppeja joita poikkitieteinen koulutukseni ja maailmalta hankitut välineet kokemuksineen olivat kartuttaneet.   Alku oli verkosto- ja klusterirakenteiden globaalia kokoamista digiajan tarjoamin menetelmin mutta…

Kiusaajien kova ydin ja narsistinen valta. Saksan vaalit toivat jatkoa Angela Merkelin pitkälle kaudelle hoitaa Euroopan johtavan valtion asemaa ”äidiksi” kutsutun vahvan Merkelin jälkeen. Hänen saappaitaan on mahdoton täyttää, jolloin jatkossa joudumme tyytymään johonkin vähäisempään saksalaiseen johtajaan. Ehdolla on demareitten Olaf Scholz joka muistuttaa Pohjolan vastaavan puolueen johtajiamme. Ruotsin Stefan Löfven on yhtä värikäs. Demareitten menestystä selittävät etenkin väestölliset, demografiset ilmiöt. Ikääntyneet ihmiset kaipaavat näitä 60- ja 70-luvun betonilähiöitään ja talouslinjaa, josta suomalaiset muistavat Kalevi…

Mielikuvapolitiikkaa ja valheita – poliittista valtaa Päivä, aurinkoinen ja lämmin, alkoi Forssan kirkon järjestämällä messulla kuluvan vuoden aikana 70-vuotta täyttäville ja päättyi auringonlaskua seuraten Kaukjärvellä. Oikein hyvää alkavaa viikkoa kohti Mikkelinpäivää. Kirjoitin edellisessä blogissani esseen politiikkaa erityisen hyvin tuntevan professori Markku Jokisipilän kirjasta, jossa esitellään etenkin perussuomalaiseen puolueeseen kohdistuvista valheistamme, medioissa ja syntyneistä harhoista, ikävällä tavalla myös ihmisiä leimaavista kirjoitteluistamme. Toki niitä jakavat muutkin kuin mediat ja ehkä hieman muistakin poliittisista liikkeistämme ja niiden aikeista…

Lue professori Markku Jokisipilän kirja perussuomalaisista. Miksi mediat ja akateemiset ihmiset valehtelevat perussuomalaisista? Puolue on poikkeuksellisen suomalainen ja pysyvä ilmiö, juuret kaukana historiassamme nekin. Puolue on kansallismielinen, siis patrioottinen britin sanomana ja pitäisi sitä hyvänä asiana. Olisi siitä ylpeä siinä missä japanilainen tai ranskalainen, kuka tahansa omista juuristaan. Sen äänestäjät ovat poikkeuksellisen kattava leikkaus suomalaisista. Ei sen dramaattisempaa. Puolue puuttui meitä ja on tullut jäädäkseen. Sen sijoittelu ikivanhaan poliittiseen nelikenttään on koominen ilmiö vuonna 2021.…

Kielletty aihe tutkia Markku Jokisipilä on VARMASTI maan johtava politiikan tutkija. Hän johtaa alan tutkimuslaitosta Turussa. Kirjassaan hän kertoo tänään, kuinka MEDIA ja AKATEEMISET tuottavat koko ajan perussuomalaisista VÄÄRÄÄ TIETOA. MIKSI? Ikään kuin perussuomalaiset olisivat natsipuolue ja vain siksi, että puolue on kansallismielinen nimensä mukaan, siis patrioottinen ja pitää etusijalla SUOMALAISUUTTA, kun muiden puolueiden kohdalla se on HÄMÄRTYNYT. Etenkin vastapoolina itseään akateemisena pitävän puolueen ja globaalin sekä maailmaa halailevan arvomaailma on tätä puoluetta avoimesti halveksiva…

Suomea kuvaamassa – kansallismaisemat osa II Lupaudun edellisessä blogissan ja esseessä palata suomalaiseen kansallismaisemaan ja identiteettiimme uudelleen myös toisen blogin muodossa vuodelta 2006 marraskuun lopulta. Tuo päivä jäi samalla Juice Leskisen muistoa ja elämäntyötä näin myös tutkimuksen merkeissä kiittäen. Leskisen kyky käyttää ja avata suomalaista kielimaisemaa ja samalla oivaltaa, kuinka murteistamme juuri savolaisten kielikuvat olivat lähinnä brittien lordien käyttämää vertailukohtana lyriikka. Brittien (lordien) käyttämä kieli muistutti savolaismurteita kielen rakenteen ja käytön kohdalla samankaltaista havaintoa, josta…

Suomalaisuus ja kansallisen identiteetin synty. Osa I. Sompion allasevakkoja haastatellessani useampaankin otteeseen sekä samalla vertaillen tuloksia tavaten sotiemme evakkoja, tutkimuksia pakkomuutoista ympäri maailmaa, alueeseen ja kulttuuriin liittyvät juuret osottautuivat olevan paljon muutakin kuin mitä usein pohdimme. Ei sekään riitä, että kerromme kuinka juuret ovat syvintä itseämme. Poliittisista liikkeistämme perussuomalaiset korostavat tänään näkyvimmin suomalaisuutta osana juuriamme ja puolueen kiinnostavuus liittyy etenkin juuri identiteettiin ja siinä näkyviin kriiseihimme. Vennamolaiseksi kutsuttu SMP syntyi vuonna 1959 etenkin karjalaisten evakkojen…

Eläkeverotus uusiksi maakuntahallinnon myötä Ministeri Saarikko (kesk) esitti palkkatulojen leikkauksia. SDP näyttäisi sitä hiven tukevankin. Oma mallini on toinen. Minä esitän puolestani progressiivisen verotuksen ulkopuolelle jäävien pienten eläkkeiden verotuksen poistoa. Näin etenkin pienten seutukaupunkien ja niiden talousalueen, satojen maaseutukuntien elpyminen vauhdittuisi. Nythän näissä kunnissamme asukkaista alkaa olla yli 70 % eläkeläisiä, ja jatkossa tilanne ei juurikaan korjaudu. Samalla ensi vuonna soten mukana valtaosa kuuntien menoista leikkautuu maakuntien hoitaessa nämä kuntien talouden suurimmat menoerät. Valtio näiden…

Tiedeusko koetuksella - sudet syövät lapsemme Suomalaiset käyvät tänään samoja sotiaan kuin pari vuosikymmentä sitten. Uusi kasvava sukupolvi tahtoo toistaa samat asiat mutta uudessa kehikossa. Yhden tutkimuksen mukaan, juuri lukemani, älykkyytemme kasvaa noin kymmenen pinnan verran kahden vuosikymmenen välein. Niinpä vielä vuosisadan vaihtuessa 150 pinnan älykkyysosamäärä olisi tänään vain 140 jos sitäkään. Mensan pisteet ylittävä huippuälykkyys vanhempieni nuoruudessa olisi tänään vain kiikun kaakun sadan pisteet ylittävää järkeilyä. Millaisella älykkyydellä meitä lapsia aikanaan koulussa mahdettiinkaan opettaa?…