Mistä maakuntavaaleissa on oikein kyse?

Mistä maakuntavaaleissa on oikein kyse? Ikuisuuskysymyksiä medioillemme on niiden luotettavuus ja etenkin perinteisen printtimedian tapa nostaa häntäänsä vedoten tutkimuksiin. Niin myös tänään 8.9.2021 Forssan Lehden pääkirjoituksessa. Etenkin nuoret aikuiset pitävät printtimediaa luotettavana tiedon jakajana ja sosiaalisen median uutisportaalit ovat pelkkää roskaa. Kirjoitan siis nyt pelkkää roskaa verrattuna saman tekstin siirtoa painetulle lehdelle. Itse taas arvioin asian hiven toisin ja pidän tutkijaan ja tieteen popularisoijana kaikkea tietoa enemmän tai vähemmän ko. ajan tuotteena ja paraskin tieteellinen…
Read More

Onnen onkijat politiikan rattaissa.

Onnen onkijat politiikan rattaissa Tämän päivän Hesari (7.9.2021) on seurannut poliitikkoja ja näiden loikkauksia vaalien jälkeen. Eniten loikkijoita on perussuomalaisten ja keskustan riveistä mutta toki muutkin ovat huomanneet tulleensa valituksia väärästä puolueesta. Niinpä noin vajaan sadan perussuomalaisen jättämää aukkoa puolueeseen on myös paikattu loikkaamalla muista puolueista perussuomalaisiin.   Monipuoluejärjestelmässä ilmiö on lopulta ymmärrettävä ja usein loikan takana ovat pelkät henkilökemiat. Toki mukana on myös kokemattomuus ja poliittisen työn arki. Ilmiö on kuitenkin kohtuullisen marginaalinen, jolloin…
Read More

Hauen laulu

Hauen laulu Lapsuudessa lausumistani runoista moni liittyi luontoon. Yhteen tunnetuimmista Hauen lauluun, jouduin tutustumaan Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen komeassa kirjastossamme. Aaro Hellaakosken tuotanto juuri maantieteilijänä, ei niinkään runoilijana kuin tiedemiehenä ja opettajana, kiehtoi rinnan vaikkapa Sakari Topeliuksen kanssa. Maamme kirja on ollut kauan luetuin maantieteen oppikirjamme saaden yli 50 painostakin. Suomalaiset rakastavat maantiedettä ja historiaa - mutta myös lyyristä kieltään, onomatopoeettista, monitieteistä pohdintaa. Hauen laulu toi mieleen luonnonkuvauksen moniulotteisimman tavan - samaan aikaan realistisen ja…
Read More

Aluevaalit Pikku Pietarin pihassa

Maakuntavaalit lähestyvät – oletko valmis? Pikku Pietarin pihassa Kuntavaalien jälkeen meitä odottavat aluevaaleiksi kutsutut maakuntavaalit. Moni suomalainen ei tiedä, mistä näissä vaaleissa on kysymys suhteessa paikallisvaaleihimme kunnissa sekä eduskuntavaaleihimme. En minäkään tiedä. Ei kukaan voi sitä tietää äänestämällä sellaisia poliittisia liikeitämme ja henkilöitä, jotka eivät tiedä millaisessa liikkeessä ovat ehdokkaina ja miksi. Parhaiten tämän tietävät alan tutkijat ja tiedemiehet. Heitä ei vaaleissa ole mukana käytännössä lainkaan. Jos tällainen henkilö lähtee mukaan vaaleihin, hänen motiivinsa on…
Read More

Paralympialaisista sokeiden ja kuurojen nerouteen

Paralympialaisista sokeiden ja kuurojen nerouteen Olemme saaneet seurata olympialaisten jälkeen paralympialaisia. Menestymme niissä monin verroin paremmin kuin terveinä ja normaaleina itseään pitävien kisailussa. Siihen löytyy varmasti syitä, jotka ovat uskottavampia kuin monet muut selitykset urheilijoittemme menestykselle. Samalla tämän vammana pidettävän ilmiön pohdinta saattaisi avata meille ovia sellaiseen maailmaan, jonka ymmärtäminen on jäänyt vähemmälle pohdinnalle. Palaan jälleen aikaan, jota elimme ennen kadotettua tai menetettyä vuosikymmentämme kymmenine hallituksineen ja sote soppineen. Terveinä itseään pitävät ihmiset kun saavat…
Read More

Manun kiehkurat ja äijäkulttuurin elämää

Manun kiehkurat ja äijäkulttuurin elämä. Tämä päivä (2.9.2021) muistetaan presidentti Mauno Koiviston muistomerkkikilpailun voittajatyöstä. Kirsti Kaulasen teos ”Välittäjä” herättää samantapaisen keskustelun kuin aiemmatkin vastaavat tutkielmamme. Ne eivät näytä liittyvän juuri mitenkään esittäjäänsä. ”Suomi idän ja lännen välissä” on yhtä uskottava kuin Risto Rytin ”Vastuun vuodet” (1994) tai Relanderin graniittikuutiot (1996). Helsingin Sanomat (2.9.2021) havaitsee kuitenkin saman kuin mihin kotisohvalla istuva avopuolisoni eli Manulle tyypilliset otsakiehkurat.  Näin ”Manun kiehkurat” on saamassa kansalta hyväksynnän ja pulinat pois.…
Read More

Maakuntavaalit, kuntayhteistyö ja ammattikiusaajat.

Kuntayhteistyö ja ammattikiusaajat Seurasin juuri Timo Soinin haastattelua ja se toi mieleeni Walter Scottin lausahduksen ”Aika on vuorovesi eivät odota”. Tunsin Soinin varhain Veikko Vennamon puoluetoimistosta ja myöhemmin perustamassa omaan puoluetta mutta vanhoille kivijaloille. Uuden nousun ja nousuveden odottaminen vei aikaa vuosikymmenet. Ja koko tuo odottaminen ja laskuveden yllättävä hetki teki ministerin salkusta lopulta sen ainoan merkittävän, jota Soini nyt myös haastattelussaan muisteli. Will Rogers havaitsi jo ennen meitä, kuinka ”Puolet elämästämme kuluu siihen, että…
Read More

Portugalin Fadosta Irlannin Riverdance tanssiesityksiin.

Portugalin Fadosta Irlannin Riverdance tanssiesityksiin. Eurooppa on painumassa unohduksen suohon, jossa mennyt vuosikymmen on ollut myös suomalaisille menetetyn maailman muistelemista. Seuraamme olympian kisoja ja olemme kadehtivinamme naapureillemme, joiden yhdysvaltalainen seiväshyppääjä ja kenialaiset juoksijat menestyvät siinä missä turkulainen kiekkojätti heilauttaa kättään tervehtien turkulaista mummoaan. Omat mitalimme ovat saman nyrkkeilevän naisen epätoivoista itkua pitelevää tuskaa. Venäläiset seisovat korkeimmalla pallilla kuunnellen hymniä, joka ei ole heidän omansa sekä katselle lippua, joka on jotain muuta kuin meille niin tutuksi…
Read More

Nepotistisen maailman paluu korona-ajan tuotteena

Nepotistisen maailmankuvan paluu koronan pelossa Aku Ankassa Walt Disney teki merkittävän havainnon, jota hän käytti Tupun, Hupun ja Lupun tarinansa avainhahmon etenkin jenkkityylisessä narraatiossa, tarinan kerronnassa. Hän nimesi heidän holhoojansa ensiksikin ankaksi ja toiseksi poikia veljenpojiksi. Ei hänen, Aku Ankan, omiksi jälkeläisiksi. Kyse kun oli oikeasta jenkkityylisestä yhteiskuntamallista. Se levisi Suomeen kuin häkä päähän. Syntyi Yhdysvaltain itäisin osavaltio ilman kritiikin häivää. Sama jatkui myös Akun suhteessa vaikkapa vauraaseen ja kitsaaseen setäänsä, pankkiiri Roope Ankkaan. Hän…
Read More

Asiantuntijoita etsimässä

Tieteeltä on haluttu karsia rahoitusta ja tästä on käyty keskustelua. On keskusteltu myös siitä, onko tiede ja sen antamat ohjeet koronan hoidossa ja rokottein varmasti oikeaa tietoa ja voisiko sitä epäillä? Tiedettä on induktiivista ja deduktiivista ja se syntyi montaa kautta eikä vähiten domestakaatiokeskusten yhteisenä työnä. Mitä nämä ovat, kerroin mm. liki tasan kymmenen vuotta sitten kotisivullani ja Bulevardissa. Otan sen nyt uudelleen esille, koska oma tiedeministerimme kertoi ottavansa kritiikin vastaan "stoalaisella tyyneudellä". Saska Saarikoski…
Read More