Vuosi: 2021

Suomalaisena tieteilijänä maailmalla digiajan tuotteena Suomi siirtyi yhden vuosisadan aikana liki keräilytaloudesta agraarin vaiheen jälkeen teolliseen ja jälkiteolliseen vaiheeseen, informaatioyhteiskuntaan ja globaaliin hybridiin korporaatioitaan valtiona samalla kehittäen. Kaiken tämän kuvaaminen on mahdollista vain rakentamalla se esseistin tapaan keräten vuosikymmenien saatossa syntyneistä artikkeleista, kirjoista ja blogeista palapeli, tieteestä ja taiteesta, lukijalle tarkoitettu oman aikamme pelien maailman tuote myös netissä sitä päivittäin täydentäen ja seuraten.Näin lukijaani on saateltu matkaan käyttäen nyt sataa monografista kirjaani, osa väitöskirjoiksi saatettuja,…

.Ulkona sataa parhaillaan rankasti ja olemme siirtymässä kesästä kohti syksyä ja kaamosta. Kuusi viikkoa kestäneet helteet ovat varmasti nyt ohi ja muutos oli Suomelle tyypillinen. Kesät ja syksyt eivät ole nekään veljeksiä. Vuodenaikoja on neljän sijaan kolme tai oikeammin täysi tusina. Jokainen kuukausi on erilainen. Jörn Donner tämän minulle opetti ja oli oikeassa. Hän oli kirjailijana hyvä havainnoija ja uskalsi olla myös yleisen käsityksen kanssa vastavirtaan uiva muuten usein niin yhden asian ilmiöissämme etenkin medioitamme…

Korporativismi iskee jälleen Palaan vuosikymmenen taakse ja aikaan, jolloin tapasin runsaasti ihmisiä, joiden hallinnollinen osaaminen perustui korporatiiviseen kulttuuriin. Tällaisia tapasi runsaasti etenkin kunnissamme, seutukunnissa mutta myös seutukaupunkiemme sisällä. Samoin tehdessämme yhteistyötä Euroopan tasolla ja yhteisten kumppaneiden ääntä kuunnellen, silloin törmäsi tuon tuosta korporatiiviseen sanailuun. Nyt keskellä pandemian jättämää kaaosta ja odottaen uuden ajan sarastusta, moni on näkevinään korporaatioiden olevan keino selvitä ongelmistamme.  Määritelmä, jolla korporaatioita kuvataan Korporaatio onyhteiskuntateoria, jonka mukaan elinkeinoryhmät ja niiden toimielimet ja…

Ilmastomuutoksen yhteydessä puhumme ja kirjoitamme usein ilmiöstä, jossa juna on jo mennyt ja parhaatkaat toimenpiteemme nyt ja lähitulevaisuudessa eivät voi sitä pysäyttää. Tällöin esille on tuotu keinoja, jolloin muutoksen sijaan paneudutaan sopeutumiseen. Tämä ajattelu, liki maailmankuva, pitää sisällään toimenpiteitä, jotka helpottavat tätä sopeutumistamme jarruttaen samalla ilmastomuutoksen rajuutta ja aikatauluakin. Samalla lisäämällä tiedotusta ilmiön peruttamattomuudesta ja pelkokerrointa nostaen voimme herättää epäluuloa toimenpiteiden järkevydestä. Kuhuskenaariot ja maailmanlopun tunnelmat ovat iselleni tuttuja jo 1950-luvulta ja viimeistään vaiheessa, jossa…

Pseudotieteelliset nelikentät Jotta ymmärtäisimme, miten vuoden 2019 pandemia, Covid 2019, vaikutti suomalaisen yhteiskunnan elämään, palautan meidät siihen henkiseen ilmastoon, jossa maamme mediat ja tiedeyhteisö tutkijoineen tuolloin eli vuosikymmen aikaisemmi. Teen sen tuolloin marraskuun aikaan kirjoittamieni kahden esseen kautta. Ne kun selittävät myös sitä henkistä ankeutta, jonka tuloksena syntyi ns. menetetty vuosikymmen. Toki se taustoittaa myös vaikkapa sitä, miksi huippu-urheilua edustavat kouluttajamme ja heidän tuloksensa jäivät kovin laihoiksi tätä aikaa seuraavissa olympialaisissa tai yliopistojamme, joista vain…

Talebantien taistelut ovat omiamme. Kun Suomi täytti sata vuotta, kirjoitin aiheesta luonnollisesti kirjan, ”Finland’s big year 2017- Suomi 100”, joka oli koottu sadasta kirjastani. Suomen tarina muistuttaa siinä erehdyttävällä tavalla Silkkitien varrelle eksyneiden kansakuntien kertomuksia. Syntyy sekä luonnonmaantieteeltään ja vauraudeltaan että aluetaloudeltaan, talous- ja sosiaalimaantieteeltään sekä geopolitiikaltaan sellaisia houkutuksia, jotka rikkovat tämän Silkkitien varrella asuvien ihmisten normaalin elämän. Jopa me suomalaiset olemme osallisia näissä houkutuksissamme. Eivätkö omat murheet ja vaikeudet riitä? Kirjoitin puolileikilläni, kuinka matka…

Odottaako meitä vielä kurjuusindeksikin? Suomalaisittain vuosi 2011 oli traumaattinen ja toki myös vuosi 2009. Maailmalla taas kauhisteltiin enemmän vuotta 2011, jolloin Mayakansan ennusteet alkoivat tulla tutuiksi. On aika tehdä kurkistus vuoteen 2012 ja muistella aikoja, jolloin kirjoitin medioihimme käsitteestä stagflaatio – ilmiöstä, jota ei kuuluisi olla olemassakaan. Tänään Wikipedia ohittaa sen lyhyesti näin: Stagflaation esiintymisellä Yhdysvalloissa 1970-luvulla on suuri historiallinen merkitys taloustieteissä. Stagflaatio ilmiönä oli ristiriidassa taloustieteen keynesiläisen koulukunnan kehittämän Phillipsin käyrän kanssa. Phillipsin käyrän…

Spatiaalista identiteettiä hakemassa Ensimmäisen väitöskirjan yhteydessä jouduin käymään läpi suuren määrän ilmiöitä, joissa ihmiset olivat menettäneet identiteettinsä suhteessa maantieteelliseen alueeseen. Ilmiö liittyi pakkomuuttoihin, joissa kyse oli myös juurien katoamisesta rakennettaessa tekoaltaita, Suomessa etenkin Lokan ja Porttipahdan tekojärviämme. Niiden alta joutui muuttamaan kyläkunnittain ihmisiä ja muutto oli siten traumaattisempi kuin vaikkapa sodan vuoksi evakkoon joutuvien kohdalla. Heillähän säilyy toivo paluusta ja synnyinseudut juurineen ovat kuitenkin olemassa, niitä ei ole hukutettu olemattomiin. Maailmalta löytyi toki runsaasti näitä…

Perussuomalainen viikonloppu Perussuomalaiset kokoontuvat puoluekokoukseensa viikonloppuna Seinäjoelle. Puolue on minulle tuttu lapsuudestani, jolloin lausuin runoja SMP:n tupailloissa Pohjois-Savoa kiertäen. Toki lausuin niitä muidenkin puolueiden tilaisuuksissa, mutta Veikko Vennamon perustama liike oli hänen vaalipiirissään mielenkiintoisin. Elimme 1950-lukua ja 1960-luvun alkua. Puolue perustettiin Pieksämäellä vuonna 1959. Olen mahdollisesti ainut elossa oleva tuon kokouksen kokenut ja tunnen sympatiaa suomalaista pienviljelijää ja talonpoikaa sekä Karjalan evakkoja kohtaan. He kun olivat tuon puolueen runkona ja kaukana tästä nyt kokoontuvasta puolueen…

Otsikko on kirjoituksestani 2000-luvuna alusta. Ei ole olemassa hyvää käytäntöä ilman hyvää teoriaa ja 1970-luvun jokien rakentaminen ja koskisodat päättyi Lapissa ottamalla selvää, mitä kansa jokilaaksoissa ajattelee omista päättäjistään. Tulos oli hätkähdyttävä ja paikalliset suuret maakunnalliset mediat julkaisivat sen näkyvästi ja vielä kylä kylältä erikseen. Järjestettiin kyläkokoukset, perustettiin kylätoimikunnat. Vain kolmasosa jokivarsien vastaajista oli hyväksymässä omat paikkalliset päättäjät ratkaisemaan jokensa kohtalot. Kun sen esittää karttoina ja graafisesti kylä kylältä, päätöksenteko siirtyi sinne missä vielä oli…