Vuosi: 2021

Kirjoitus ja lukeminen on duunia, jota on koko ajan kehitettävä ja löydettävä uusia menetelmiä ja myös välineitä sen käyttöön. Sama pätee tieteisiimme ja tutkimusta, metodien hakua ja kehittelyä, niiden syventämistä uutta haettaessa, ei päinvastoin. Muodikasta on puhua ja kirjoittaa poikki- ja monitieteisesti, mutta usein hakematta siihen alan koulutusta, väittelemättä useammassa tiedekunnassa. Se kun on valtavan työlästä ja välillä on unohdettava yhden tiedekunnan opit tyysti, oppiaksesi toisen tiedekunnan tarjoamat välineet. Niitä ei saa koko ajan kyseenalaistaa…

Takana on taas yksi olympiadi ja menestyksemme on liki sama kuin jo pidemmän aikaa. Kun sitä vertailee muuhun Pohjolaan, olemme kokonaan oma saareke vailla mitalisteja ja laajaa menestystä oli laji miltei mikä tahansa. Olympian kisat kun mittaavat hyvin laajalla tavalla kansakuntien ammattimaisen osaamisen niin välineurheilussa kuin perinteisissä lajieissammekin. Mukana on myös kokonaa uudet lajitkin, modernisaatio miehiä ja naisia punniten. Elitiin ja modernin maailman nuorten valitsemat. Ei vain näitä perinteisiä ja meille tuttuja menestysajoiltamme ja niitä…

Raskaan sarjan uusmedian kirjoittajat. Olympialaiset päättyvät tänään ja tuli jatkaa matkaansa kohti Eurooppaa ja omaa Unioniamme. Japanilaisten kisat muistetaan jatkossa muusta kuin urheilullisista saavutuksistaan. Eurooppalaisten kisoista etenkin Berliinin kisat muistetaan kokonaan muusta kuin urheilullisista ponnisteluistamme. Mukana kun kisoja seurasi muuan Adolf Hitler. Itse kisoista mieleenpainuvin suoritus nähtiin pikamatkalla ja pituushypyssä, Jesse Owens ja hänen suorituksensa. Tokio muistetaan sekin nyt jo toisista kisoistaan. Edellisistä suomalaiset muistavat Pauli Nevalan ”kaamean heiton” jota itse seurasin radiosta kuten muutkin…

Noin vuosikymmenen välein suomalaiset käynnistävät arvokeskustelun. Nyt arvokeskustelun taustalla on Covid-19 ja sen neljäs aalto. Emme voi toimia nyt kuten syksyllä 2020 tai kuten olympialaisten isäntä järjestöineen. Vai voimmeko sittenkin? Järjestää olympialaiset vuonna 2021 ja kertoen kyseessä olevan kyllä olympialaiset 2020, ihan vain palaten ajassa vuosi menneeseen. Se mikä onnistuu olympialaisten järjestäjille ja heidän jäsenilleen, olympiaurheilijan maailmankuvalle ja arvoille, ei toimi luonnossa ja vuosien kierrossa. Vai voisiko luntoa ja sen lakeja sittenkin kiertää uuden media-ajan…

Uuno Kailas kirjoitti paljon lausutun runonsa ”Rajalla” kokoelmassaan ”Uni ja kuolema” vuonna 1931. Takana oli länttä ja Eurooppaa. Edessä taas Aasia, itä. Varjele vartija sitä. Lausuin sen usein lapsena niissä tupailloissa, joissa mukana oli usein myös nimekkäitä poliitikkojamme. Veikko Vennamo heistä nimekkäin ja varmasti taitavin puhujana. Hänen seuraaminen oli ilmaista koulutusta. Minä olin se lapsista, joka lausui runoja. Se leimasi ja oli rasite kiusaamiskulttuurissa, tuhannen pojan poikakoulussa. Tunnen suurta sympatiaa tämän päivän kiusattuja kohtaan. Tunnustan…

Kaksi tapaa kuvata Bulevardi Kirjoitin joitakin vuosia Bulevardi -nimeä käyttävään ja Forssassa ylläpidettyyn sivustoon alkaen vuodesta 2008. Alussa pyrin määrittelemään mitä minä Bulevardilla tarkoitan. Myöhemmin myös Wikipedia määritteli Bulevardin. Jotta ero omien kirjoitusteni ja Wikipedian ylläpitämien välillä kävisi ymmärretyksi, ohessa ensin suora lainaus Wikipedian tavasta lähestyä aihettaan Bulevardi ja sen jälkeen oma tapani. Wikipedian tapa lähestyä kohteitaan vaihtelee pituudelta, omani ovat aina likipitäen samaa luokkaa. Ne ovat esseitä ja lähestymistapa on avata ilmiötä poikkitieteisesti ja…

Jos suomalainen nainen nyrkkeilee ja mies painii mitalin olympialaisissa, uinnista saatu mitali miltei unohtuu. Tätä kirjoitettaessa periniteiset lajimme vaikuttavat olevan ainakin lähellä mitalia.  Suomalainen urheilu ammattina vaikuttaa elävän nousukautta. Lama on takana. Yleisurheilussakin mitali alkaa olla uskottava tavoite jo seuraavissa olympialaisissa. Norjalaisen juoksu 400 metrin aidoissa ja ruotsalainen kiekkokisa, tuttuine terveisine turkulaiselle mummolle, viestittää miten Pohjolassa ja myös Suomessa olympiatason huippu-urheilu elää iloisempaa kautta kuin aikoihin.  Jotain kuitenkin näyttäisi vielä puuttuvan. Takavuosinamme se oli pielavetinen,…

Kyyneleet ja nauru medioitten tulkintana Tämän päivän medioissamme Helsingin Sanomat (2.8.2021) on ottanut tehtäväkseen pohtia tiedesivuillaan kyyneliä ja niiden syntyä sekä hakien niille selitystä lajimme evoluutiosta, lapsen kyyneliä ja aikuisten, etenkin naisten vastaavia miehiin verrattuna samalla niitä näitä pohdiskelle. Ilmiön selittämisessä on lainailtu myös tiedettä ja päädytty lopulta lukijalle sopivaan viihteelliseen narraatioon. Narraatio kyynelten synnystä ja merkityksestä jätetään siten lukijan vastuulle antaen hänelle vain ärsykkeitä ja pieniä tiedon murusia siitä, miten kyyneleet voisivat olla hyvinkin…

Persoonallisuustyypit ja päivän uutiset Olympiakisoja seuraava ei voi olla havaitsematta, kuinka siellä esiintyvät urheilijat ovat erityisen korostetusti oman asiansa ja itsensä narsistisia esittelijöitä. Tämän päivän Helsingin Sanomissa (1.8.2021) Eduskunnan suuren valiokunnan eläkkeelle jäävä johtava virkamies on uransa aikana kohdannut monenlaista edustajaa ja ministeriä lautamiestyypistä ”faktaresistenttiin”. EU taas kriisiytyy pääsääntöisesti juuri kesän lähestyessä ja edustajamme perjantai-iltapäivisin hinkuen vaalipiiriinsä. EU-aikataulujen mukaan valiokunta teki kuitenkin suuret päätökset juuri tuolloin. Ne esiteltiin tyypeille, jotka olivat, kauniisti kertoen ”faktaresistenttejä”, eli…

Onomatopoeettinen kielemme ja kulttuuri katoamassa Risto Karste teetti perinneveneveistämöltä muunnellun Lapin jokiveneen. Vene tarvitsee vettä alleen vain noin 15 senttiä. Karste uskoo, että Suomen kautta kulki viikinkien kauppatie. Renkajärvellä kulkeva Risto Karsteen alus on perinnevene, joka on yhdistelmä avokanoottia ja jokivenettä. 20 vuoden aikana Karste on perinpohjaisesti melonut tunnetut melontareitit ja onkin nykyään yhä enemmän kiinnostunut etsimään uusia reittejä, kerrotaan Iltalehdessä kuvineen. Ilman kuvaa sanojen käyttö on hanakalaa hyvin vaatimattomankin asian kerrontaan. Käytän kirjoissani runsaasti kuvia. Sitä…