Maaseutu innovoi mutta miten?

Pandemia toi tullessaan maaseudun takaisin luovana ja innovatiivisena, turvallisena kasvuympäristönämme. Olen vuosikymmenien ajan kirjoittanut maantieteiljänä ja aluesuunnitteiljana mutta myös sosiologina ja biologina maaseudustamme. Samalla monen ihmisen spatiaalisesta identiteetistämme, juuristamme. Ensimmäinen väitöskirjani keskittyi tähän ilmiöön ja sen selittämiseen myös globaalina ilmiönä. Muistelmissani jouduin tähän palaamaan, maaseutuun juurinani. Se on kipeä kokemus tutkijallekin. Enkä vain Suomessa vaan myös yliopistoissamme ympäri maailmaa. Olen perustanut myös maaseudulle instituutteja ja kirjan "Agropolis strategy" on sekin maailmalle levinnyt alan pääteoksia. Suomessa…
Read More

Vuosi 2008 oli avain tulevaan.

Mistä muistamme vuoden 2008? Tuo vuosi oli olympiavuosi. Se oli samalla Obaman vuosi ja "obamanian" aikaa. Mediyhteiskunta muuttui ja käsite hybridiyhteiskunta oli siirtynyt myös kirjoihini, niiden kansilehden esitteisiin. Syntynyt muutos oli niin hiipien saapunut, että nykyinen hallituksemme käyttää näitä käsitteitä vasta tänään omassa ohjelmassaan. Tein valtavan määrän töitä ja samalla kirjoitin blogejani valvoen öitä seuraten, miten niiden sisään kätketyt käsitteet avattiin salasanojen takaa. Kaikki kun käynnistyi idästä. Innovaation aalto oli kadonnut, se oli muuttunut realiakaiseksi,…
Read More

Muistelmien varjosta

Muistelmiani kootessa "Muistelmakira - NYT" työtä helpotti oman aikamme nettiympäristö. Jos olet kirjoittanut päivittäin sähköisiin medioihimme ja myös työnantajasi on hivenen seurannut aikaansa ja ainakin muutaman kirjan huomannut tallentaa, silloin aivan kaikkea ei ole tarvis siirtää uudelleen muistelmiinsa. Samalla voit välttää sellaista ongelmaa, johon vaikkapa liian tiiviiseen pääkirjoitukseen asiansa kirjoittava journalisti joutuu tuon tuosta, liki päivittäin. Otetaan aihe, joka on maailmaa halaileva ja samalla kärjistetään tavalla, joka on kaukana artikkelin toimittajan alkuperäisistä hyvistä aikomuksista. Tuoreimmasta…
Read More

Koronavirus ja ideologiset riidat.

Lahjakas kolumnisti ja mediapersoona, Pentti Saarikosken poika Saska Saarikoski on joutunut hankalaan saumaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksensa johdosta (14.4.2021). Pääkirjoituksesta (HS 3.4.2021) kun nousi myräkkä, jota tämän päivän lehti sitten kulttuurisivullaan käsittelee. Annan vain yhden neuvon Saskan kirjoituksen johdosta lähtemättä lainkaan avaamaan itse keskustelua ja sen pitkää historiaa. Siihen voi tutustua aiemmista kirjoitusistani. Et voi väitellä tohtoriksi sekä luonnon- että ihmistieteissä, ettetkö samalla joudu ottamaan kantaa tähän poikkitieteiselle keskustelulle niin hedelmälliseen aiheeseen. Tiedepolitiikka, moni- ja poikkitieteisenä…
Read More

Sateenvarjoa tarjoava populismi

Mitä yhteistä on Cherbourgin sateenvarjoilla (Les Paraphies de Cherbourg) ja tulevilla vaaleillamme? Ne näyttävät palauttavan takaisin ajan, jolloin vuosikymmen sitten kirjoitin aiheesta blogini juuri hetkellä, jolloin Topi Sorsakoski vielä muistettiin. Hänen ollessa vielä voimissan ja vieraillessaan Forssassa. Niin myös perussuomalaisten puolueen voimahahmo, forssallaistunut kaupunginvaltuutettumme Urpo Leppänen. Nämä herrat kohtasivat toisensa, Sorsakoski laulaen sateenvarjoista, Leppänen tarjoten suojaa työläiskaupungin pumpulienkeleille. Se jäi mieleeni, muistin sen myös kirjoittaessani muistelmiani. Tuulen kulkiessa tuolloin maaliskuussa puitten alla kuunnellen. Juuri nyt,…
Read More

Ikääntyminen ja kuolemansynnit

Kuolemansynnit ovat kiinnostava osa läntistä kulttuuriamme. Erityisen mielenkiitoisen niistä tekevät samaan aikaan tapahtuva kultuuriemme sosiaalisen pääoman muutokset ja etenkin ikääntyminen. Nämä synnit kun on laadittu kulttuurissa, jonka keski-ikä on ollut lähempänä kahtakymmentä kuin kahdeksaakymmentä. Kuitenkin ne ovat osa narratiotamme, kerrontaa ja normistoamme, moraalia. Wikipediaa käyttäen ne luoteltiin näin: Seitsemän kuolemansynnin lista tunnetaan jo Cassianus Roomalaisen ja Gregorius Suuren teologiasta. Heitä ennen vastaavan listauksen on tehnyt Euagrios Pontoslainen. Euagrios luetteli kahdeksan pahaa ajatusta, jotka aiheuttavat halun…
Read More

Millainen tyyppi poliitikoksemme

Kuntaalit siirtyivät hivenen mutta ovat tulossa kuitenkin jo kesäkuun alussa. Kesällä ihmiset käyttäytyvät ja vastailevat tutkijan kysymyksiin aivan toisella tavalla kuin kaamoksen pakkasissa tammikuussa. Käsittelin tätä teemaa ja ihmistyyppejä useammassa kirjassani sosiologian laitoksella ja se ärsytti joitakin johtajiksemme ajautuneita luonnonvaroja tutkivassa laitoksessa (MTT) Hämeessä. Muutto maalle Jokioisiin oli ollut heille kipeä kokemus ja ilmiön juuret johtivat psykososiaalisiin syviin ongelmiin. Suurena ryhmänä osa muuttaneista kykeni pitämään yllä sellaista hallintoa, jonka juuret olivat Helsingin yliopiston vanhassa tsaristisessa…
Read More

Pandemia toi mukanaan taantuman – luovan tuhon vuodet

Kirjoitin kirjan, jonka otsikkona on "Pandemiasta taantumaan - luovan tuhon vuosi 2020. Taantuma vei meidät aikoihin, joita televisiomme vahvistaa esitellen viihdettä vuosien takaa. Uutta kun ei voi tuottaa. Puuttuvat katsojat, pelkkä päällenauraminen ja pahvikuvat eivät kuitenkaan tahdo riittä. Kaivataan elävää yleisöä, eikä sekään riitä, että vanhojen kertauksessa ainoat naurajat ovat sen esiintyjiksi palkatut kirjailijat. Vanhat leffat ovat nekin vain taantumaa syventäviä, eikä kukaaan jaksa yksin asunnossaan vanheten niitä yhtenään kelata. Tätä tautia vastaan haetaan nyt…
Read More

Mikael Agricolan onomatopoeettinen kielemme

Micael Agricolan päivä on samalla Eliaksen päivä ja viittaa vaikkapa Elias Lönnrotin nimeenkin. Kalevalan päivä sivuaa toki samaa meille arvoksta juhlittavaa. Kieli on välineenä se, joka muutti ihmisen muista lajeista poikkeavaksi. Geenistön rinnalle tuli symboliikka, joka muutti meidät ulos muusta luonnosta ja sen laeista samalla. Omalla kohdallamme kieli kuitenkin pysyi kohtuullisen lähellä luontoa, sen ääniä matkien. Ajattelemme ja viestitämme, näemme unemmekin onomatopoeettisella tavalla ja sen haavitsee kyllä Suomea kiertäen. Aivan riippumatta siitä, oletko tutkijana luonnontieteilijä…
Read More

Totta vai tarua?

Oma aikamme tarjoaa kaiken aikaa tilanteita ja tilaisuuksia, jossa kunigas muuttuu hovinarriksi. Britit tekivät omasta hovinarristaan pääministerin ja loppu on historiaa. Näytin yli kaksi vuosikymmentä sitten kuvan Donald Trumpista ja kehotin lukijoitani muistamaan tämän miehen nimen ja kuvan odotellen tulevaa. Kuinka moni muistaa mitä sitten tapahtui Yhdysvalloissa? Vielä eilen me suunnittelimme sulkevamme ainoan mitä meillä on, maailman onnellisimman maan, Suomen pääministerimme ja hallituksen toimesta, mutta kuinka ollakaan, vain muutama hetki ja päätimmekin avata sen tulevana…
Read More