Vuosi: 2021

.Matka utopista dystopiaan on pelkkää harhaa Vuosikymmen sitten kirjoitin kirjat otsikoilla ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua” ja ”Utopiasta dystopiaan”. Niitä edelsi vuosikymmeniä aiemmin kirjottamani ennustekirja vuodelle 2011 hiven kaunistellen ”Arctic Babylon 2011”. Pelon viljely on liian halpaa kirjallisuudessa. Myöhemmin lisäsin vielä mukaan vuoden 2015 sekä kirjan ”Menetetty vuosikymmen”. Voitte arvailla mikä se vuosikymmen oli. Autan hieman. Suomella oli tuon vuosikymmenen aikana kymmenkunta hallitusta. Joku kirjoittaisi kyllä ”jallituksista” jos rehellinen olisi ja jättäisi turhat kaunistelut sivuun. ”Mediayhteiskunnan kouristelu pandemiaan”…

Slummikulttuuri leviää ja voi hyvin Jos teet arvotauluja, sinä voit asua ihan hyvin Forssassa. Mutta tuotteesi sinun on myytävä muualla kuin Suomessa. Sama koskee tiedettä, ei vain taidetta tai vaikkapa huippu-urheilua. Internet ja digiaika muutti kaiken. Voit operoida myös Suomessa maaseudulla. Ei ole tarvis muuttaa Helsinkiin. Päinvastoin. Vain vaalit ovat poikkeus. Forssalaiset eivät äänestä sinua ellet tuota tavaraa Forssan torille. Tämän vuoksi demokratia ajautui poliittisine liikkeineen syvään kriisiin. Forssan torilta äänensä keräävä ei menesty globaalissa…

Ruotsi on ajautunut vaikeuksiin. Keskellä pandemian syvintä kriisiä, Ruotsissa omituisesti hoidettua, ensimmäinen nainen pääministerinä hoitaa virkaansa vain muutaman tunnin. Muistuttaa hämärästi jotain vastaavaa Suomessa kokien. Pääministeriksi valittu nainen sai jotain sopimatonta postia ja eikös hänen kohdallaan ura tässä tehtävässä päättynyt keskustalaisena naisena hetimmiten alettuaan. Eron myönsi toinen nainen presidenttinämme.  Olisiko suomalainen mies toiminut toisin? Olisiko hän ylipäätään edes harkinnut erota? Ruotsi aikoo jatkaa yhden puolueen hallitustaan, kuten niin monesti ennenkin. Se muistuttaa siinä itäistä naapuriamme.…

Maantiede on tieteenä ikivanha mutta samalla koko ajan uusiutuva. Viimeisin suuri muutos tapahtui hetkellä, jolloin GIS (Geographical Information System) muutti sekä fyysisen maantieteen että kulttuurimaantieteen. Tällainen muutos kuvataan usein paradigmaisena, maailmankuvat vaihtavana vaiheenamme. Silloin ei muutu vain yksittäiset teoriat ja mallit vaan maantiede joutui tutkijoineen arvioimaan koko aiemman toimintaympäristönsä.   Maantiede on hyvin perinteinen maailmankuvaamme muokannut tieteenala karttoineen ja tutkimusmatkailijoineen. Sillä on ollut myös valtava vaikutus paikalliseen toimintaamme ja sen käytännön elämään alkaen suunnittelumaantieteestä, aluesuunnittelusta…

Johdanto Hybridi biologisena ja teknisenä ilmiönä on meille tuttu mutta yhteiskunnallisen ilmiönä jo vähän mutkikkaampi. Olen kirjoittanut paljon aiheesta mm. kirjan nimeltä ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua” vuodelta 2011 ja ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan” vuodelta 2020. Kun kyseessä on kokonaan uusi yhteiskuntamalli ja sen synty oman aikamme todella mutkikkaisiin rakenteisiin, jossa internet ja digiaika muuttivat paradigmaisesti myös poliittiset järjestelmämme, demokratian ja puoluelaitokset niiden mukana, taustalla häärii etenkin muuttuva media ja sosiaalisen median monet ilmiöt ja alustat. Paradigmainen muutos muuttaa…

Kirjoitin eilen Suomi-kuvasta ja maan jakautumisesta kahtia. Tänään Saksan pitkäaikaisen johtajan puoliso miehenä ja professorina uskaltaa viimein avata suunsa ja kutsuu rokotuksia pakoilevia kreationisteiksi. Siis ihmisiksi, jotka ovat menneen maailman taikauskosta eläviä ja sieltä maailmankuvansa hankkineita. Näitä tieteellisen maailmankuva vastaisia ajattelijoita löytyy toki Suomestakin ja hyvä niin. On oltava myös sellaista ajattelua, jossa tiede hylätään olkoonkin että sen sähköisiä välineitä käytetään tämän propagandan levittämiseen ja jopa taitavasti sitä myös manipuloiden ja tehden taitavia teknologisia rikoksia…

Media ja todellisuuspakoinen valta - eskapismi Venäjä lisää jännitettä, tavoite ei ole yhtä kuin strategia ja sushista tuli uusi lauantaimakkara, otsikoi Helsingin sanomat pääkirjoitussivunsa 22. marraskuuta 2021. Rokotusten kanssa ei pidä hosua, hiilinielujen merkitys ilmastotoimissa kasvaa ja insinöörinkin saa leikkiä, sama media otsikoi puolestaan kolme pääkirjoitustaan 20. marraskuuta 2021. Sunnuntain otsikot olivat taas pääkaupungin omia lukijoita palvelevia tyyliin: ”Helsinki kipuilee kasvunsa kanssa”. Päämedioiksi luettavan lehden tärkein sivu ja sen otsikot ovat kuvaus muustakin kuin tuon…

Loimijoki kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen sen lounaishämäläisenä savialueen sivujokena. Loimijoen koko valuma-alueen pinta-ala on 3 138 km². Joki virtaa Tammelan, Forssan, Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisten alueilla ennen yhtymistään Kokemäenjokeen. Nykyisen Loimaan alueella joki kulkee entisistä kunnista myös Alastaron, Vampulan ja Loimaan kunnan alueilla. Loimijoen sivujokien varsille jäävät pääosin nykyiset Punkalaitumen ja Humppilan kunnat ja entisistä kunnista Koijärvi, Metsämaa ja Mellilä. Jatkossa on vaikea sanoa, mitkä näistä kunnista tulevat jatkamaan itsenäisinä ja kuinka muuttuva aluehallintomme vaikuttaa Loimijokilaakson elämään.…

Kasvun ja uusiutumisen vuosikymmen 1970 Edellinenblogini ja esseeni käsitteli aihetta, jossa esittelin kirjoituksistani ja kirjoista poimitun luetuimman vuosisadan 1500-luvun. Tämä kirjoitus erillisenä artikkelina oli osa kirjaani ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100. Olin koonnut siihen yhteen tekstejä aiemmista monografisista kirjoistani, joista kyseinen kirja oli järjestyksessä juuri sadas ja ajoittui kansakunnan juhlavuoteen. Kirjan johdannon ja esipuheen, englanninkielisen abstraktin jälkeen ensimmäiseksi sadasta esseestä oli kirjoitettu itselleni tärkeästi kirjallisesta henkilöstä, Paavo Haavikosta. En käy sitä sen enempää…

Aihe ei ratkaise vaan kirjoitustapa Olen kirjoittanut tuhansia esseitä, tieteellisiä artikkeleita, blogeja ja yli sata laajaa monografista kirjaa. Mikä meitä suomalaisissa näissä teksteissäni kiinnostaa? Entä ulkopuolella Suomen ja globaaleina mielenkiinnon kohteinamme. Kirjoituksen aihe ei ole ratkaiseva vaan tapa kirjoittaa ja etsiä sille oikeat lukijat. Sähköinen ympäristö ja uusi sosiaalinen media sekä globaali kulttuurimme jakaa kuitenkin lukijamme ja sen tunteminen samalla myös tekstin valinnan. Proosa ja lyriikka ovat kovin erilaista luettavaa mutta varmasti molempia luetaan. Yksittäisinä…