Vuosi: 2021

Luovien innovaatioympäristöjen piilaaksot Kun on vuosia ja vuosikymmeniä seurannut maantieteilijänä tai yhteiskuntatieteilijänä niitä globaaleja alueitamme, joilta omat lukijani löytyvät, kiusaus tulkita lukijoitaan on ymmärrettävä. Kirjailija ja toimittaja kirjoittaa nähtävästi tietyntyyppisille ihmisille, ja naistenlehtiin kirjoitat ehkä hieman eri tavalla kuin miestenlehtiin hyvin yhtenäiskulttuurisessa Suomessakin. Jos valtaosa kiinalaisista lukijoistani tulee Shanghaista ja sen rinnalla Henan maakunnasta, mikä näitä mahtaisi yhdistää toisiinsa? Tai jos Yhdysvaltain lukijat ovat Kalifornian San Josesta tai Newarkista, läheltä New Yorkia, mutta myös samaan…

Lämmin terveyhdys Newarkiin Kirjoittaessani kirjaa Suomen vuosisataisesta historiasta, sen kirjavista vaiheistamme ottaen mukaan myös vuosituhat Ruotsin kuninkaita ja Venäjän tsaareja, päädyin lopuksi esipuheen, johdannon ja abstraktin jälkeen ensimmäiseen lyhyeen lukuun, jonka omistin Paavo Haavikolle. Kirja oli minulle järjestyksessään sadas ja Haavikko ansaitsi niiden synnylle erityiskiitokseni. Synnyin samana vuonna 1951, jolloin hän, vihainen nuori mies, kirjoitti ensimmäisen paradoksisen esikoiskokoelmansa ”Tiet etäisyyksiin”. Täytin kolme vuotta kun ”Tuuliöinä” julkaistiin ja nelivuotiaana tavailinkin jo hänen kolmatta kirjaansa ”Synnyinmaasta”. Vasta…

Mihin ovat kadonneet maantieteilijämme? Aivan aluksi oikaisu. Kirjoitin isänpäivänä, kuinka Helsingin Sanomat on tehnyt upean jutun professori Timo Aron polemiikista, jossa oikaistiin yleisiä harhaluulojamme Suomesta ja sen maantieteestä. Yksi ratkaiseva syy on ikivanhassa rajoihin sidotussa regionalismissamme. Spatiaalinen ja regionaalinen eivät oikein istu kieleemme samaan aikaan tai erikseen käyttäen. Kirjoitus ei ollut toki Hesarissa vaan tietenkin koko aukeaman artikkelina Forssan Lehdessä (14.11. 2021). Olen pahoillani virheestä, jossa aluetieteitten asiantuntija herättelee päättäjiämme valtiotieteilijänä ja samalla maantieteilijänä juuri…

Varokaa pandemian aikaista kiusaamiskulttiamme Olen kirjoittanut eniten aiheesta kiusaaminen ja etenkin kulttuurina, sosiaalisena pääomana ja muistina, KULTTINAMME. Saksalainen media oli pilaillut naisministereillämme ja iskenyt etenkin pääministerin pukeutumiseen ja tehnyt hänestä saksalaiseen tapaan kiusaamiskultin kohteen. Kyse on kultista, fasismista toimintamallina, ei arvoista tai aatteista vaan TOIMINTATAVASTA, jota esiintyy niin idässä kuin lännessä, miehillä ja naisilla, oikealla ja vasemmalla. Kristus ristillä on tämän kultin luonnollisesti sen näkyvimmistä muodoista mihin ilmiö lopulta voi johtaa. Lokaa heittävä media on…

Kirjoitin muistelmiani vuoden alussa ja kooten samalla liki 5000 löytämääni artikkelia tai esseetä sekä toistasataa kirjaa, jotka olin aiemmin kirjoittanut muitten kiusaksi. Ne kaikki on julkaistu ja joukossa on myös opinnäytteitä, graduja, lisensiaattitöitä ja väitöskirjoja. Valtaosa kuitenkin medioihimme siirtyneitä ja nykyisin sähköisinä blogeina. Tein opinnäytetyöni pääsääntöisesti osana sellaista ohjelmaa, joka oli yliopistolta tilattu ja siten samalla tutkijan duunia avustaen samalla työn tilaajaa. Apurahan sijaan sain pientä palkkaa. Viimeisintä vaihetta, eläkeikään ehtimistä, ei kuitenkaan ole juurikaan…

Hybridiyhteiskunnan moraali – mitä se voisi olla? Hybridiyhteiskunta tuli kieleemme poliittisena käsitteenä kirjoittaessani kirjan hybridiyhteiskunnan kouristelusta. Elimme silloin vuosituhannen vaihtumista ja nykyiset ministerimme olivat peruskouluikäisiä. Tänään käsite on jo löytänyt kielemme ja EU:n kautta meille syntyi myös laitosympäristö, jossa ilmiötä tuli tarkkailla ja jäsentää osana hybridivaikuttamiseen liittyvien ilmiöittemme kanssa. Näistä nyt eniten puhututtaa Valko Venäjä ja pakolaiset Puolan rajalla. Pohdimme, voisiko tällainen ilmiö olla mahdollinen myös Suomessa ja miten siihen tulisi varautua ajoissa. Samalla mainitaan…

. Uudet alue- tai maakuntavaalit ovat lähestymässä ja useimmat meistä ovat ensimmäistä kertaa niihin osallistumassa. Jos joukossa on alan ammattilaisia ja aluevaalit moneen kertaan käyneitä, kehotan heitä varomaan enemmän sitä mitä aikovat sanoa kuin sitä mitä ajattelevat. Aluevaalit ovat ensimmäiset kaikille meistä, jolloin emme voi olla oikein varmoja mitä tulee tapahtumaan ja miksi tulevaisuudessa. Tällöin on syytä panostaa enemmänkin kuvitteelliseen kuin meille uskottuihin totuuksiin. Äänestäjän mielestä kun ajatukset ovat ainakin hänelle selviä, ainoastaan uskomukset sameita…

Elämme sitä aikaa, jolloin mediat kertovat varallisuudestamme ja verotettavista tuloista. Tulot eivät jakaudu tehdyn työmäärän mukaan vaan logiikalla, jossa mukana on pääomaa ja sen sijoittamista sekä sellaista varallisuutta, josta syntyy myös tyypillinen media-ajan ruokkima suomalainen kateus. Muutto aikanaan 1990-luvun alussa Forssaan toi mukanaan maailman, jonka olin jo aiemmin unohtanut. Forssalaiset olivat ylpeitä omasta paikastaan poliittisella kartalla ja etenkin perustettaessa työväenliikkeen ohjelmaa Forssan kokouksessa. Forssassa vierailivat myös ensimmäiset vihreät Koijärvellä mediajulkisuutta hankkien. Valinta oli poliittinen valinta…

Menestys ja elämä ovat intohimon tuotetta – ei tarpeen Olen lukenut Teuvon päivän media-annokseni netistä ja printtimediana. Brittitutkija ei siedä Afganistanissa lännen ylemmyyttä on vanhaa asiaa, Kirsi Kunnaksen kuolema on surullista myös hänen pojilleen. Hän jos kuka vaikutti lapsuuteni ajan maailmankuvaan lausuessani runoja, jotka olivat hiven uutta perinteisiin verrattuna. Loikka seuraavalla portaalle tapahtui kuitenkin 1960-luvun Suomessa ja Iisalmessa sen omien elokuvan tekijöiden, näyttelijöiden ja lukion kavereitteni kautta. Sotaleffat Koljonvirralta alkaen hoiti iisalmelainen ohjaaja ja niistä…

Tuli on hyvä renki mutta huono isäntä. Sama pätee mediaankin. Elämme aikaa, jolloin törmäämme kaikessa epäonnisiin kokeiluihin ja niiden taustalla mellastavaan mediaamme. Se ei tyydy vain ohjailemaan omaa valtaansa vaan manipuloi myös yhteiskunnan muita vallankäyttäjiä itselleen mieluisaan suuntaan. Siinä sosiaalinen media on vain sen taustakuorona ja hälyäänenä. Suomen Kuvalehti kuvaa tämän kannessaan (22.10.2021) otsikolla ”Kun tuli on irti”. Samalla se otsikoi Syyrian hylkyvaltioksi Lähi-Idän vakauden lukkona. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kertoo kuinka englanti kielenämme jyllää,…