Media ja markkinavoimat sekä valtiovallan mahti

25.09.2022 Median tapa välittää tietoa ja vaikuttaa ratkaisuihimme on tänään koetuksella. Tärkein syy tähän ei ole toki sota Ukrainassa tai aiemmin pandemia sekä näiden vaikutukset, vaan sen oma valta ja sen käyttö vallankammareissa. Ongelmana median kohdalla on sen kyvyttömyys vaikuttaa siihen talouteen, jonka ohjauksessa se itsekin toimii. Maailma ja sen mediat tukeutuvat helposti poliitikkojen ohjaavaan käteen, kun pandemia, sota ja inflaatio ovat uhanneet ja uhkaavat romahduttaa talouden rinnalla koko olemassaolomme oikeutuksen. Mediavalta sokaisee jopa Nobelin…
Read More

Traumat ja kansakuntien johtajat niiden kantajina

23.09. 2022 Elämme historiallisesti merkittävää syksyä ja samalla syyspäiväntasausta. Päivä ja yö alkavat olla näillä leveyksillä saman mittaisia ja sama pätee valtaosaan Venäjällä. Tasokartalle levitetty Siperian alue vaikuttaa valtavalta ja samoin Kanadan sekä Grönlannin pinta-alat. Napa-alueen piste on jäätikkönä levinnyt koko kartan pituudelle. Mittakaavavirhe on siinä tasokartalla ääretön. Vastaavasti lähellä päiväntasaajaa sijaitsevat alueet ovat kartan piirtäjän valitseman geometrisen ratkaisun mukaisia ja pinta-alat eivät vääristy. Afrikka on aina vaikuttanut kohtuullisen pieneltä siinä missä monet Tyynen valtameren…
Read More

Missä kulkee tarun ja faktan raja?

21.09. 2022 Tänään saimme tietää, kuinka Ukrainan sota on myös venäläisten kokemana sotaa. Se edellyttää heiltä nyt koko kansakunnan osallistumista sotatoimiin julistaen Putinin toimesta valtaisa liikekannallepano ja sitä kautta osallistumaan sotaan. Sitä ei voi enää peitellä ja aluksi se koskee suoraan noin 300 000 rintamalle siirrettävää nuorukaista. Tosin heidän värväämisensä voi olla sitten hiven erilainen ilmiö kuin mihin suomalaiset oli ahdistettu talvi- ja jatkosotiemme aikana. Se on valtaisa ponnistus aseineen ja kouluttaen nuorukaiset yli Ukrainan rajan.…
Read More

Isolaatiomekanismit ja karttojen harhat

20.09.2022 Kun puhumme isolaatiosta ja sen mekanismeista tarkoitamme yleensä biologiaa ja lisääntymistä. Lajit eivät helposti risteydy keskenään ja usein taustalla on pitkä evoluution tuoma taustansa. Lajien synty ja kirjo ovat oman aikamme kysymyksenä erityisen keskeinen aihe pohdittaessa luontoa ja sen kestävyyttä, lajien katoamista yhden lajin vallatessa itselleen elintilaa. Homo sapiens lajina on poikkeuksellisen vahva mutta omituisella tavalla samaan aikaan ongelma myös omille lajitovereilleen. Sodat ja niihin varautuminen sekä aseet osana lajin syntyä kertovat ihmislajin poikkeavuudesta.…
Read More

Mistä mättää – kuinka ongelma korjattavissa

19.09. 2022 Lueskelin läpi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisun vuodelta 2018. Olin lukenut sen aiemminkin, Suomen täyttäessä tasavuosia ja julkaisun syntyvaiheita samalla seuraten, mutta nyt tarkoitus oli avata se vertaillen ympärillämme tapahtuvia muutoksia ja vuosisadan täyttäneen kansakunnan iloksi laadittua lahjaa sadasta radikaalin teknologian uudistuksesta. Itse kun osallistuin tuohon juhlavuotemme prosessiin tuottaen oman kirjani sadasta aiemmin julkaisemastani kirjasta koottuna ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100”. Poimin tuon kirjan hiven raskaastakin sisällöstä muutamana muistutuksena, millaista työtä oli tehty…
Read More

Pieni on kaunista ja konfliktit pelastus

17.09. 2022 Ajallemme tyypillistä ovat yhtäällä ristiriitaiset odotukset sekä toisaalla pienuudesta syntyvät traumat. Olen käsitellyt kumpaakin aihetta usein ja myös näin syksyisin. Niinpä haen nyt esimerkit positiivisemmasta ajattelusta lokakuulta 2008 ja niini ikään lokakuulta 2009. Jos olet nämä silloin lukenut, olet varmaankin nyt jo unohtanutkin. Tutkimusten mukaan lukija unohtaa lukemansa noin vuorokauden aikana ja niinpä tentteihin lukeminen edellyttää useampaa lukukertaa, jolloin läpäisty kirjatentti unohdetaan muutaman kuukauden aikana viimeistään. Kertaaminen on kuitenkin kaiken oppimisen äiti ja…
Read More

Narsismin lähteet ja politiikan alkeet

16.09.2022 Elämme aikaa, josta kirjoitin vuonna 2008 sivuilleni kutsuen ilmiötä ”narskujen ajaksi” jossa käytetään Freudin kuvaamia käyttäytymisemme itsekkäimpiä piirteitä. Ihmisen persoonallisuus näyttäytyy siinä ikään kuin neuroosiensa summana ja narsismi luonnevammana. Sitä voisi kutsua myös media-ajaksi ja sosiaalisen median tavaksi tulla huomatuksi sähköisissä välineissämme. Samalla ihmistieteet ovat lähestyneet poikkeuksellisen nopeasti ja myös pelottavalla tavalla luonnontieteitämme. Ihmistieteet joutuvat käyttämään luonnontieteistä tuttuja välineitämme mutta samalla myös niiden tuottamaa teknistä osaamista ja robotiikan sanalemaa kieltämme. Loikka tämän kielen käyttöön,…
Read More

Vaalien alla koettua

15.09.2022 Jos asettuisit tänään ehdokkaaksi Suomen vaaleissa ja samaan aikaan haluaisit menestyä vaaleissa myös Ruotsissa ja Venäjällä, tai ainakin Venäjän Karjalassa, millaisia teemoja korostaisit? Laadin tämän pohdinnan lukemalla tämän päivän Hesaria. Sivu sivulta sitä kahlaten. Kovin paljon ei voisi puhua ainakaan sodasta Ukrainassa, jos nyt sodasta ollenkaan. Sehän ei ole idässä sota lainkaan ja lännessäkin sen maininta olisi arvioitava pohtien idästä tulevia ääniä. Oikeastaan tuo aihe sellaisenaan olisi hyvä jättää kokonaan mainitsematta. Pelkillä suomalaisten äänillä…
Read More

Kokenut ja kaiken nähnyt Anttila on oikeassa

12.09. 2022 Hae ystävät läheltä ja viholliset kauempaa – ei päinvastoin Seuraan Ruotsin vaalien tuloslaskentaa ja luen samalla Sirkka-Liisa Anttilan kolumnia Forssan Lehdestä (11.9). Ruotsin vaalien voittaja näyttäisi olevan Ruotsin demokraatit tai pitäisikö sanoa perusruotsalaiset. Perusruotsalaisilla vaikuttaisi oleva jotain yhteistä perussuomalaisten arvomaailmaan ja poliittisiin ohjelmiin. Maakuntavaalien alla kirjoitin kotisivulleni ja kirjaanikin perustelut sille, miksi kuulun niihin suomalaisiin, joka eivät nyt lähde vaaleihin antamaan tukensa sellaiselle, joka on jyrkästi vastaan oman talousalueeni ja satojen muiden pienten…
Read More

Vihapuhe ja maalitus – vihapuheen tuottajan muotokuva

09.09.2022 Dosentti Tuija Saresma tutkii työkseen Twitterin vihapuhetta ja esittelee sitä Helsingin Sanomissa (HS 6.9. 2022). Hän on ollut yhtenään maalituksen kohteena ja tietää kuinka hurjia juttuja suomalaiset päästelevät omalla nimellään ja naamallaan. Nykykulttuurin tutkija ei niistä säikähdä ja maalittamisen osuessa kohdalle asennoituu siihen kuin Rokan Antti ikään. Hän ei ala pelätä ja sensuroida sanomisiaan vaan käy päälle ja myöntää turtuneensa ja kovettuneen näille puheille. Kun oma tutkimustyöni netissä käynnistyi Yhdysvalloissa jo huomattavan varhain, aluksi…
Read More