Ihmistyypit ja klusterianalyysit

Klusterianalyysien yleistyessä yleistyivät myös tietokoneitten kyky tyypitellä käyttäjiään, etenkin kuluttajia markkinataloudessa, ja ilmiön kaupallinen merkitys oli sekin ymmärrettävä etenkin lännessä. Niinpä rinnan algoritmien kehittymisen kautta haluttiin yhä tarkempia tietoja myös meistä kuluttajista, kaupallisen markkinoinnin kohteista ja lopulta luonteemme rinnalle tuli määrätön määrä myös muita ominaisuuksia, joilla meitä kyettiin tyypittämään. Aluksi menetelmät olivat perinteisiä, aiemmin jo esittelemiäni tapoja faktoroida tietojamme meistä ja laatia näistä perustyypeistä edelleen ryhmitelle klustereita. Tällaisia tietoja käyttivät mainosten ja tiedotteiden (media) rinnalla…
Read More

Piinaviikko

Kolmannentoista ja pääsiäistä edeltävän viikonlopun uutisanti Jumalainen näytelmä (ital. La divina commedia) on italialaisen Dante Alighierin 1300-luvulla italiaksi kirjoittama runoelma. Danten kirjallisen uran pääteos on kolmiosainen näkymatka tuonpuoleiseen. Se kertoo Danten tekemästä matkasta Helvetin ja Kiirastulen kautta Taivaaseen. YK:n turvallisuusneuvostoa vaaditaan välittömästi kutsuttavaksi koolle sekä Ukrainan että Venäjän toimesta. Viikonlopun sodan tuloksena Ukrainassa on löydetty satoja ihmisiä joukkohaudoissa ja siviilejä on surmattuna silmittömästi kaduille. Molemmat osapuolet vaativat sotarikokset ja siviilien ampumisen YK:n turvallisuusneuvoston tutkittavaksi. Tekojen…
Read More

Hyveen harhapolut

Vuoden alku ja sen tapahtumat ovat korostaneet kuinka hyvät aikeet ja hyveistä puhuminen oikeuttavat tekoihin, jotka vielä hetki sitten oletettiin turmeltuneen kulttuurin tuotteiksi. Friedrich Nietzsche kehotti meitä jättämään sellaiset teot tekemättä, joiden kohdalla olemme epävarmoja niiden hyvyydestä tai huonoudesta. Jean-Paul Sartre taas ei uskonut yleispätevään moraaliin ja Immanuel Kant luonnehti yhtenään hyveistä puhuvia turmeltuneiksi. Hieman samaan suuntaan oli kallellaan myös Oscar Wilde varoittaen meitä hyveen harhapoluista. Ernest Hemingway amerikkalaisena pragmaatikkona taas varoi mutkikkaita selittelyjä ja…
Read More

Onomatopoeettinen ajatus

Suomen kieli kuvataan usein käsitteellä onomatopoeettinen. Toki kielen ohella meillä on paljon muutakin onomatopoeettista. Nyt kun Suomi on valittu yhtenään maailman onnellisimmaksi maaksi, meidän on aika raottaa onnemme taustoja myös naapureillemme. Hiven onnea ja ehkä voimme välttää myös keskustelun Natosta tai EU:n turvatakuista. Lainaan kirjoitustani Bulevardiin noin vuosikymmen sitten, jolloin onnemme oli vielä liki neitseellistä eikä siitä puhuttu ja ylistetty osana globaalia kilpailua ja siinä menestymistä. Onni on ikään kuin poliitikon taito estää ihmisiä puuttumasta…
Read More

Halla-ahon inhorealismia

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Jos kysymys olisi esitetty ennen tapahtumia Ukrainassa, meidän olisi helppo vastata kuten tähänkin asti ja sulkea silmämme reaalimaailman julmuuksilta. Nyt se ei ole enää mahdollista, jolloin ratkaisun tekeminen edellyttää inhorealismia. Kuka edustaa Suomessa poliitikoistamme nasevaa älyä ja sen ohella inhorealistista tapaa arvioida kylmiä tosiasioitamme? Epäilemättä valtaosa miehistä tietää vastauksen ja naisista osa yrittää arvailla ja vihaa koko käsitettä. Inhorealismia elävä nainen on todellakin harvinaisempi kuin miehet ja shakin peluu tai historiasta…
Read More

Murroskulttuurin mediaa – yhden asian ilmiöt

Elämme murroskulttuurin aikaa, jossa kysymyksiä ja käsitteitä viljellään enemmän kuin vastauksia. Ne näkyvät jopa omien kirjojeni kansisivujen otsikoissa. On siirrytty utopioista dystopiaan, hybridiyhteiskunta kouristelee sekin ja joku käyttää tätä syntynyttä kaaosta hyväkseen oivaltamatta, kuinka kaaosteoria on sekin jo olemassa ja sillä myös kannattajansakin. Jälkeenpäin kirjoitettava historia löytää avainkäsitteet ja epäilemättä Venäjän kouristelu mainitaan ensimmäisten joukossa rinnan ilmastokriisin tapaa haastaa taloustieteemme, jossa parhaassa tapauksessa läntinen maailma ja EU löysi kompassinsa ajoissa. Sen sijaan suuremmat, maailmankuvat paradigmaisesti…
Read More

Sama parantaa saman-homeopaattinen maailmankuva

Saksalainen lääkäri Samuel Hahnemann julkisti homeopatian periaatteet ensi kerran vuonna 1796. Homeopatian keskeiset teokset ovat Hahnemannin kirjoittamat Organon der rationellen Heilkunst (1810), Materia Medica Pura vol 1–4 (1811–1818) ja Die chronischen Krankheiten (1828).  Organon der rationellen Heilkunst -teoksen vuonna 1921 julkaistu kuudes painos on edelleen homeopatian perusteos. Myös Hippokrates (460–377 eaa.) mainitsi kirjoituksissaan samankaltaisuuden periaatteen sairauksien hoidossa. Oksentamista Hippokrates lääkitsi antamalla oksetusta lisäävää lääkettä. Paracelsuksen (1493–1541) kerrotaan niin ikään parantaneen ruttotautisia antamalla leivänpalassa potilaan tautieritettä.…
Read More

Mikä ihmeen kaaosteoria?

Ennen kuin alat haukkua minua ja kertoa kuinka tarpeetonta on hankkia useita tohtorin tutkintoja sekä luonnon- että ihmistieteissä, jopa taidetta mukaan liittäen, ota aikalisä ja avaa taas kerran Wikipedia. Katso mitä siellä kerrotaan kaaosteoriasta ja onko joku ehkä kirjoittanutkin siitä ja jopa kirjoja kirjoittanut. On kirjoittanut, hyllymetreittäin löytyy sekä luonnontieteistä että ihmistieteistä, mutta myös niitä yhdistellen. Ne ovat vaikeita asioita. Etenkin rinnakkain ja sisäkkäin niistä kirjoittaen ja tehden myös helposti luettavia ja jopa hauskoja. Silloinkin…
Read More

Mikä ihmeen resilienssi?

Resilienssi on syytä tuntea käsitteenä ensin psykologisena ja OMAA ITSEÄ KOSKEVANA. Vasta sen jälkeen yhteiskunnallisena ja sosiologisena tai valtiota, saati vaikeita hybridi- ja kyberturvallisuutta koskevina ilmiöinämme. Lisäksi se on tunnettava mieluiten sellaisena kuin luemme sen Wikipediasta, ts. ymmärrämme sillä samaa mahdollisimman monen kokemuksena. Näin siksi että saamme kuulla tuosta käsitteestä nyt yhtenään ja olemme kaiken aikaa hybridi- ja kybervaikuttamisen alla eläviä YKSILÖINÄ. Wikipedia lomakkeen alareuna: Mitä Wikipedia sitten sanoo resilienssistä yksilön kokemuksena? Googlaa: Resilienssi. Siirry…
Read More

Klusteritaloudesta kohti klusteripolitiikkaa ja -mediaa.

Käsite ”Cluster policy” ja ”Cluster economy” saavat yhdessä käsitteen ”Cluster articles” ja ”Cluster art” kanssa googlaten liki kuusi miljardia löydöstä. Niitä siis käytetään käsitteinä maailmalla enemmän kuin vaikkapa hakien erotiikka tai pornosivujamme. Ne on syytä tuntea myös Suomessa sekä poliitikkojen puheissa että medioissamme. Etenkin sosiaalisen median purkauksissa. Kirjoitin vuoden alkaessa menneen vuoden artikkeleista kaksi kirjaa. Yhteen kun eivät nyt mahtuneet. Toki kotisivultani ne voi lukea myös yhtenä artikkeleiden kokoelmana, klustereina.  Sivuja syntyi 1417 ja ne…
Read More