Vuosi: 2022

Paluu juurillemme Maanantaiaamun, YK:n päivän ja Rukouspäivän 24.10. 2022, uutispläjäys televisiota seuraten oli kaoottinen kokemus asiantuntijoineen. Samalla käy sääliksi toimittajaa, joka pyrkii loikkimaan kymmenkunta valitsemaansa aihetta ja studioon kutsutut asiantuntijat parin minuutin vierailulle kukin. Olen itsekin ollut joskus kutsuttujen joukossa, olkoonkin että asiantuntijat haetaan pääsääntöisesti Helsingin alueelta. Parin minuutin piipahdus on sekin kutsutullekin kiusallinen kokemus. Television avanneelle viikonlopun uutislähetys maanantaiaamuna on painajainen. Minuutti käyden Ukrainassa ja luennoiden kahden asian tuntijan kanssa Ukrainan sodasta, sen vaiheista…

Lokakuun viimeinen viikko käynnistyy ja samalla kesäaika päättyy. Lokakuu nimi, latinankielinen, october tulee kahdeksaa merkitsevästä sanasta octo, sillä aikoinaan lokakuu oli roomalaisen kalenterin kahdeksas kuukausi. Kuukausi oli maaliskuun, toukokuun ja heinäkuun ohella Caesarin ajanlasku-uudistuksen alkuperäisiä 31 päivän kuukausia. Loput yhtä pitkät kuukaudet tulivat, koska Caesarin tekemän jaon seurauksena vuodessa olisi ollut 355 päivää, joten hänen oli lisättävä puuttuvat kymmenen päivää muihin kuukausiin. Se miten hän sen hoiti, kertoo, millaista valtaa tuon ajan hallitsijat käyttivät. Olen…

Tiedepolitiikan klusterit ja maaseudun uusi tuleminen 22.10. 2022 Pandemian ja myöhemmin käynnistynyt sota Ukrainassa muuttivat pohdintaamme yhtäällä aluetaloudesta osana asuinympäristöämme ja samalla maaseudun ja kaupungin välistä uuden media-ajan tuomaa muutosta. Moni pakeni metropoleistaan maaseudulle ja etätyöstä tuli pysyvä ratkaisu pohdittaessa myös ympäristöä ja sen hoitoa. Suurin muutos tapahtui kuitenkin siinä globaalissa ajattelussamme, joka muuttui myös maaseudulla etätyötä tehden paradigmaisella tavalla osaksi toimintaympäristöämme. Tätä ilmiötä avasi lisäksi kykymme seurata Ukrainan sodan tapahtumia vertaille sitä vuoden 1939…

21.10.2021 Mitä meillä oli ennen koronaa, kysytään vuonna 2021? Edellinen vuosi oli koronavuotemme ja opimme pesemään kätemme, desinfioimaan samalla, pidimme etäisyyttä toisiimme, tervehdimme halaamatta, kättelemättä, teimme työmme etätyönä, lapset kävivät etäkoulussa, rajat olivat kiinni ja 70-vuotta täyttäneet kantoivat kotiarestista poistuttuaan henkistä hihamerkkiä peläten paljastuvansa. Vastaantulija vaikutti ahdistuneelta, vältteli, virtuaalisuhteet olivat ainoita oikeita, metropolien kadut hiljenivät. Tulisen ja kylmän sodan kokeneet muistivat tunnelman ja palasivat nuoruutensa ahdistukseen. Lapset eivät tienneet mistä on kyse. Kaikki kun kytkeytyi…

Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan Ajanlaskumme kolmannen vuosituhannen toinen vuosikymmen päättyi Suomessa kolmeen hallitukseen saman vuoden aikana. Se muistutti jo Urho Kekkosen ajasta.   Vuosikymmenen aikana olimme kokeilleet seitsemää hallitusta. Toki 1950-luvulla näitä oli jopa kaksinkertainen määrä. Mutta silloin toki hyvin vaikeissa oloissa ja sotiemme jälkeen paikkaamme etsien ja demokratiaa harjoitellen. Näillä sanoin käynnistin esipuheeni vuoden kirjaani nimeltä ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan”. Essee- ja blogikokoelmaan oli kertynyt 250 artikkelia ja kansikuva viestitti puutarhani sisäänkäynnissä päätään pitävästä ihmisen luurangosta istuen…

Klusterirakennelmien ja robotiikan vuosikymmen 19.10.2022 Olen kuvannut uuden vuoistuhannen toisen vuosikymmenen menetettynä vuosikymmenenä. Olen sen myös perustellut ja pohjustanut satojen esseiden ja artikkeleiden kautta. Olen lisäksi yhdistänyt ne sekä kahdeksi kuvitetuksi laitokseksi (Vuosikymmen kirja I ja II) sekä erikseen yhdeksi laitokseksi otsikolla ”Menetetty vuosikymmen”. Sen kannessa komeilevat Putinin ja Trumpin kasvot. Se mitä meille tapahtui liki päivä päivältä sitä seuraten ja käyttäen niitä välineitä ja kokemuksia, joita olin vuosikymmenen saatossa hankkinut, antoi minulle mahdollisuuden analysoida…

Eiköhän tämä ole nyt tässä 18.10.2022 Mitä tapahtui juhlavuotenamme 2017?  Juhlavuoden jälkeen julkaisin kirjan ”Blogi- ja esseekirja 2017 – Suomi 100”. Sen esitesivun riveillä on kirjoitettu seuraava lyhyt teksti: ”Suomen itsenäisyyden juhlavuosi muistetaan muustakin kuin tuhansista juhlaan liittyvistä tapahtumista ja kesästä vailla helteitä. Ne helteet ja ilmastomuutoksen oikullisuus odottivat tulevaa kesäämme. Sen sijaan menneen vuoden tapahtumat terrori-iskuineen ja veritekoineen jatkuivat ja saavuttivat myös Suomen Turun.Mediayhteiskunnan ja sen korporaatioiden kouristelu jatkui, siinä missä sosiaalisen median kasvun…

18.10.2022 Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 tuotti kirjan ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100”, jonka johdanto ”Make Finland great again” sekä Paavo Haavikolle omistettu kiitoskirje olivat perinteisen esipuheen paikalla tai oikeammin sen jälkeen. Itse kirja käynnistyy esitellen kuninkaamme, keisarit ja presidentit. Kirja on sadas monografinen työni laskien mukaan myös vaikkapa väitöskirjanikin. En nyt lainaa tuosta kirjasta ja sen kuvituksesta vaan siirryn huomattavasti vanhempaan tuotantooni. Kirjoitin kirjan ”Kansalainen Klasomenesta” 1970-luvulla Oulussa asuen ja se oli tarkoitus…

Matkalla kohti 2020-lukua On aika siirtyä vuoteen 2016 ja samalla muistaen, kuinka tuota vuotta Suomessa leimasi valmistelut seuraavaan juhlavuoteemme. Olemme olleet itsenäisiä vuosisadan ja oma aikani kului kirjoittaen kirjaani ”Finland’s big year 2017, Suomi 100”. Sen kirjoittaminen käynnistyi käyden läpi noin tuhat vuotta ennen tätä hetkeä. Siihen vaadittiin yli sata ensimmäistä sivua, lyhyt kuvaus Ruotsin ajan kuninkaistamme ja Venäjän keisareista. Ja vasta tämän jälkeen kuvaus presidenteistämme. Pohdinta siitä, miten nämä pärjäisivät tämän päivän vaaleissa keskenään…

Onko sillä mitään merkitystä? Samaan aikaan kun seuraamme yhtä tapahtumaa, sotaa Ukrainassa, me emme seuraa muita tapahtumia, ikäviäkään. Ellet sitten kirjaa niitä muistelmiisi tai esseisiin, joka päivä sellaista kirjoittaen. Et vain omaa päiväkirjaasi narsistisesti täytellen.   Muistatko mitä tapahtui vuonna 2015? No minäpä palautan mieliin muutaman tapauksen joka kuukaudelta. En päivittäin kuten päiväkirjassa. Tammikuussa 2015 Lavia, Maaninka ja Tervasjoki lakkasivat olemasta ja liitettiin Poriin, Kuopioon ja Lietoon. Niin loppui näiden kuntien luottamusmiesten ja -naisten puuhastelu.…