Verkkorikollisuus on rikollisuuden suurin muoto

O tempora! O mores!  Oi aikoja! Oi tapoja! (Cicero) Lainaan tämän Heidi Havastilan tekstin verkkorikollisuudesta lähtemättä sitä lyhentelemään. Ilmiö kun on vakava ja jokainen Eduskuntaan nyt pyrkivä tietää, mitä merkitsee joutuminen sen kohteeksi. Oma urani politiikan parissa ja ehdokkaana päättyi näiden muutaman prosentin rikollisten vaikeuttaessa kohtuuttomasti elämääni. Vaalit kun käydään nyt netissä ja medioissamme, jossa samaan aikaan teemme myös työmme ja hoidamme arkemme rutiinitkin.  Niiden rikkoutuminen ja vaikeutuminen, estyminen, rikollisten toimesta, vie näin pohjan myös…
Read More

Vainojen uhrien muistopäivä 27.01.

Minnesdag för förintelsens offer, Folke. Vainojen uhrien muistopäivä on alkujaan holokaustissa menehtyneitten toisen maailmasodan keskitysleireissä kuolleiden muistoksi tarkoitettu. Päivä on kansainvälinen (ruotsiksi: minnesdagen för förintelsens offer, tuhonnan uhrien muistopäivä) ja alkujaan 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana Saksassa sekä sen miehittämissä ja hallitsemissa maissa kansallisosialaistien suorittamien vainojen uhrien muistoksi vietettävä kansainvälinen muistopäivä. Päivän vieton taustalla on Euroopan parlamentti ja sen antama suositus vuodelta 1995, jonka mukaan jokaisessa EU:n jäsenmaassa tulee viettää holokaustin muistopäivää. Suomessa ja suomalaisessa…
Read More

Arctic Babylon 2011 – 2023 Apokryfiset ennustukset

Arctic Babylon 1 II III Jäämereltä tulviva vesi oli saatava pois kolmen kerroksen väen asuttavaksi. Nooa on uhkaamassa lakolla ja taivaan tulvavahingot pahenevat. Da Vinci ja muut taivaan tekniset tukevat Nooan vaatimuksia. Jumalten tulkitsemana geeneiltään paranneltu ihminen ei kuulunut mukaan sopimukseen, jolla ihmiset olivat kapuamassa kohti pyhien kansojen miehittämää paratiisia, hindujen neljättä porrasta. Paholainen oli miehittänyt kansojen mielen ja sitä ohjaili transgeenisten ihmisten rakentama maanpäällinen mafia, preussinpunainen fasistinen liitto. Natsijuuriaan hakevat tiedemiehet, konkisdatorien jälkeläiset, ihmisen…
Read More

Monesta yksi – E pluribus unum

Kuultakoon myös toista puolta – Audiatur et altera pars Alun otsikko on Yhdysvaltain mottona tunnettu latinankielinen sananlasku ja usein monimerkityksinenkin. Sen sijaan jälkimmäinen sananlasku on yksiselitteisempi ja sopii myös tämän artikkelin alaotsikoksi. Suomalaiset tunnetaan urheiluhulluna kansana. Itsekin seurasin suurten ikäluokkien mukana kaikkea mahdollista urheiluun liittyvää ja olin kävelevä urheilun tietosanakirja. Olen sitä vieläkin. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Kerrottiin, kuinka Suomi juostiin maailmankartalle aikana, jolloin missään muualla ei juostu juuri lainkaan. Ainakaan Afrikassa kilpailumielessä. Elettiin etenkin…
Read More

Sosiaalisen median talous ja strategia

”Social media economy and strategy ” on kirjanani levinnein ja luetuin vuosikymmenien takaa. Sosiaalinen media on jatkuvan uuden tiedon tuottamista, tiedon jakamista, yhteisiä pohdintoja ja kaikkea muuta kuin jatkuvan pilkanteon kohde. Parasta mitä meille on tapahtunut vuosikymmeniin. Se kun muutti kaiken. Suomalaisia on yhtenään medioissamme moitittu ruokottomasta ja riitelevästä keskustelusta sosiaalisen median sivuilla. Niistä vanhin ja aikuisten käyttämä on Facebook. En ole vuosikymmenen huomannut siellä kuin muutaman 5000 kaverin joukosta poistettavan ja vain siksi, että…
Read More

Vaalikirjan kymmenes luku

Vanhaa uutta eikä aina vain uutta vanhaa Ad surdas aures canere – Laulaa kuuroille korville Cluster art ja Cluster articles – uusimman kirjani esittelyä vuodelta 2022–2023 Vuosi 2021 on kiinalaisessa kalenterissa jääräpäisten ja joustamattomien härkien aikaa. Tosin on tässä merkissä syntyvien joukossa myös tunnollisia ja rehelliseksi myöhemmin havaittavia aikuisia. Niinpä heitä arvostetaan työpaikalla ja ystäväpiirissä. Härän merkissä syntyneillä kaikella on paikka ja tarkoitus eikä kaavoja tulisi rikkoa. Onneksi ovat lisäksi kilttejä ja lempeitäkin. Kun härkä…
Read More

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit VIX

Koko personallisuutesi pelissä Ab alio exspectes, alteri quod feceris – Odota samaa itsellesi, mitä teet toiselle Täyttäessäni 50 vuotta Oulussa ilmestyvä Kaleva kirjoitti minusta artikkelin otsikolla ”Kuuden professuurin mies.” Tuosta tapahtumasta on jo yli kaksi vuosikymmentä. Puolustauduin kertomalla, kuinka elämää on vielä edessäkin, enkä pidä itseäni vielä loppuun poltettuna - professuurien määrällä ja julkaisuilla sitä mitaten. Monella tuotteliaimmat vuodet ovat vasta eläkepäivien yhteydessä syntyviä. Tutkijan kapeutuva maailma saa ikään kuin siivet siitä poikkitieteisestä ihmeestä, jota…
Read More

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit VIII

Bioenergia vaalien teemana Per aspera ad astra - Vaikeuksien kautta tähtiin Eilen käsiteltiin jo kielellisiä vaalien teemoja, joista satiiri ja sarkasmi päällimmäisenä. Politiikan kieli on koventunut ja muistuttaa Olof Palmen aikaista Ruotsia riidanhaastajana. Suomessa näitä demareita oli useampiakin ja tunnetuin luonnollisesti Paavo Lipponen. Toki Aho ja Viinanenkin osaivat politiikan kielen valtiontalouden tasapainottamisen. Virkamiehistä tehtävää hoitivat mm. Raimo Sailas ja Erkki Virtanen. Kun näitä aikoja muistelee ja kiittelee, mieleen tulevat kaikki tuon ajan kommellukset. Näin Virtasen…
Read More

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit VII

Satiiri ja sarkasmi vaalien välineinä O tempora! O mores! - Oi aikoja! Oi tapoja! Suomalaisten on sanottu ymmärtävän satiiria mutta heikommin sarkasmia. Vaalien välineinä molempia käytetään ja usein etenkin kirjailijan työ tahtoo muuttua matkan varrella satiiriksi. ”Difficile est satiram non scribe” – ”On vaikea olla kirjoittamatta satiiria.” Wkipediaa lainaten: ”Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden ja ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia. Satiirista teosta läpäisee kriittinen, pilkallinen tai aggressiivinen…
Read More

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit 2023. Osa VI

Pulvis et umbra sumus – Olemme tomua ja varjoa Mistä me muistamme kolmannen vuosituhannen toisen vuosikymmenen? Digitaalinen vallankumous jatkui ja kalliit statussymbolit älypuhelimina tulivat kaikkien käyttöön. Ilmiö oli Euroopassa ja Suomessa eläen globaalina koettu. Sitä se ei toki ollut. Väkilukumme kasvoi, etenkin Afrikassa kohti kahdeksatta miljardiaan. Tänään se on jo ohitettu. Teksti on kirjani ”Menetetty vuosikymmen” muutaman lauseen esitteestä. Tuo vuosikymmen oli mahdollista tiivistää muutamaan sanaan. Tai otsikon latinankieliseen sananlaskuun. Olemme todellakin vain tomua ja…
Read More