Karkauspäivän viisautta

Caveat actor – Caveat venditor / Tekijä vastatkoon – Kulkija varokoon 29.02.2024 Kustaa Vilkunan mukaan karkauspäivä-sana perustuu mahdollisesti karata-sanan vanhaan merkitykseen "hypätä". Kun merkkitikkua puukalenterissa muulloin siirrettiin seuraavaan päivään, karkauspäivänä sitä vain hyppäytettiin sormilla paikallaan. Tosi fiksua mutta näin meillä on eletty ja eletään tänäänkin. Parempi uskoa näihin menneen ajan tietäjiin ja jatkaa omia latujaan unohtaen, kuinka karkauspäivällekin on löytynyt kansallisia tapoja vanheta ja vielä yhden unohdettavan päivän verran siitä lukua tehden.  Tällainen päivä on…
Read More

Kalevalan päivän pohdintoja

28.02.2024 Lainaa itseltäsi – syvältä sydämestä – A te mutuum sumes – Ab imo pectore Kalevalan päivä lähestyy ja moni pitää sitä suomalaisuuden päivänä samalla. Onhan Kalevala kansalliseepoksemme, jota luemme lakkaamatta päivittäin. Mutta ei, suomalaisuuden päivä tulee myöhemmin Snellmanin päivänä. Toki itsenäisyyspäivämmekin voisi olla jollain tapaa suomalaisuudenkin päivä. Jokainen päivä tulisi olla suomalaisille suomalaisuuden päivä muillekin kuin tehtävään valitulle presidentille, jota suomalaisista äänesti noin puolet. Ensimmäisellä kierroksella vain joka neljännes. Me elämme sittenkin hyvin eriarvoisessa…
Read More

Kuvataiteet ja poikkitieteinen kirjailijan sekä taiteilijoiden töiden tulkinta algoritmien avustamana.

Esimerkkinä kirja: Luostarinen Matti 2024: Sosiaalisen median sekä tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma.  Kaksi Vincent van Goghin työtä algoritmien valintana:”The Odysseus” sivu 30 ja sivu 151 ”Corporate Municipality” Clarum et venerabile nomen (Lukianos) – Maineikas ja kunnianarvoisa nimi. Oheinen teksti kertoo kirjailijan ja tutkijan työstä poikkitieteisesti yhdistän kirjallisen työnsä ja artikkelit osaksi tekoälyn ja algoritmien työskentelyä hakien näin kirjoilleen ja sen artikkeleille kuvitusta. Tällöin avoimena on koko kuvataidemaailma, siinä missä kirjaa kirjoitettaessa koko se sanojen ja kielten…
Read More

MATINPÄIVÄT TUPLANA VIETTÄEN

Nomen est omen – Nimi on enne 24.02. 2024 Matinpäivää ei voi sivuuttaa viittamatta kahteen eri päivään, joista toinen on syyskuussa ja toinen helmikuussa.Syys-Mattia kutsuttiin myös nimillä Mukula-Matti, Hauta-Matti ja Nauris-Matti. Nimitys Mukula-Matti tuli siitä, että Matteuksen päivän aikaan oli paras aika nostaa perunat ja Nauris-Matti siitä, että tällöin nostettiin myös nauriit. Sitä kutsuttiin myös Rapa-Matiksi syysteiden huonon kunnon vuoksi. Näin uskoen vielä tänäänkin Wikipedian kirjoittamaan ja lainaamaani menneen maailman tarustoon. Talvi-Mattia kutsuttiin myös Kakara-Matiksi,…
Read More

Pandoran lippaan raottajat

Semper inops quicumque cupit – Joka ahnehtii, on aina puutteessa 21.02. 2022 Pandoran lipas liittyy kreikkalaiseen mytologiaan, ei niinkään suomalaiseen poliittiseen näytelmään. Alkuperäisessä kertomuksessa mainittu astia ei sekään ollut lipas vaan käännösvirhe säilytysruukusta. Nykyisessä muodossaan Pandoran lipas edustaa suurten onnettomuuksien lähdettä tai lahjaa, joka näkijästään vaikuttaa arvokkaalta, mutta osoittautuukin kiroukseksi. Tänään kun ihmisen pahin vihollinen on hän itse. – ”Saepe nihil inimicius homini quam sibi ipse.” (Cicero). Oma aikamme vaikuttaisi olevan tulvillaan juuri tällaisia käännösvirheitä.…
Read More

Ikä on ikuinen ongelma muillakin kuin naisilla

Ab imo pectore – Syvältä sydämestä 20.02.2024 Oma biologinen kelloni on tikittänyt jo vuodesta 1951 alkaen. Uusien tutkimusten mukaan kello voidaan kääntää ja ikääntyvä ihminen alkaakin nuortua. Näin vuosien lisääntyminen ja kehosi vanheneminen ei olekaan enää ikuinen totuus. avaruusmatkaaja ei vanhene lainkaan kulkiessaan tietyllä nopeudella kapselissaan, mutta tämä ei ole ainut ikään ja ikääntymiseen liittyvä ikuisen nuoruuden lähde. Ikä kun on oma keksintömme ja siten häilyvä käsite. Ihminen kun voi sekä vanhentua että nuortua. Tässä…
Read More

Maailmanpolitiikan arkipäivää Ukrainasta.

Sensus kommunis – Yhteinen tajunta – terve järki 19.02.2024 Luin Helsingin Sanomien teemanumeron vihkosen (HS Teema Ukraina). Oma näkökulmani lukemaani on maantieteilijän, mutta samalla myös uteliaan suomalaisen. Valtiotieteilijän jätän tätä lukiessani nukkumaan. Tiedän jo etukäteen, kuinka Ukrainaa koskevat kirjoitukset ovat horisontaalitasoisen historiallisia ja vertikaalitason uusimmat tieteet ja tiedot on hyvä pitää uinumassa. Se on helpoin tapa pyrkiä säilyttämään luottamus. – ”Servarbo fidem.” Ensimmäinen kertomus on otsikoitu Ukrainasta puolustustaisteluna, jolle ei ole vaihtoehtoa. Ukraina on Euroopan…
Read More

Hulluista vuosista viisauden vuosiin

Saepe stilum vertas! – Käännä usein kynää! 17.02.2024 Kirjoitin yli vuosikymmen sitten medioihimme Euroopan hulluista vuosista ja vertailin niitä viisauden vuosiin. Se soppi nytkin myös Kiinalle, jossa on siirrytty jäniksen vuodesta lohikäärmeen vuoteen. Euroopassa ja Suomessa tätä voisi pitää siirtymänä viimeinkin hybridiyhteiskunnastamme illuusioyhteiskuntaan. Olkoonkin että asema illuusioiden toteuttajana on hankittava kovalla työllä. Harhanäyt eivät oikein kuulu kokeneen valtion ja sen kansakunnan, saati päämiehen tehtäviin. Siitä voi seurata säälimätön suuttumus. – ”Saeva indignatio.” Sauli Niinistö oli…
Read More

Blogiartikkelini numero 2000

Perussuomalainen blogisivusto In commune bonum – Yhteiseksi hyväksi Oheinen kirjoitus artikkelina tai blogina, esseenä perussuomalalaisessa mediassa on järjestyksessään kahdestuhannes. Samat blogit ja artikkelit on toki julkaistu toki myös muilla sivustoilla, kuten omaan aikaamme kuuluukin, ja olen niitä käyttänyt myös mm. kirjojani kootessa 2000-luvun alun toisesta vuosikymmenestä alkaen. Kaikkiaan olen kirjoittanut medioihimme 1970-luvulta alkaen arviolta noin 10 000 kirjoitusta, joista valtaosa on tieteen popularisointia. Tieteellisiä artikkeleita mukana on noin viidesosa ja niiden julkaisualusta on 1970-luvulta alkaen ollut…
Read More

Neljä kertomusta ystävänpäivästä

Tantas componere lites – Suurten riitojen sovittaminen 14.02.2024 Tarinankerronta on oman aikamme ilmiönä etenkin ystäville tarkoitettua huvia mutta myös opiksi ja ojennukseksi ajateltua. Tällä oman aikamme liki unohtamalla ja poliitikkojen pilaamalla ilmiöllä on ollut erityinen merkitys etenkin sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ja myöhemmin sosiaalisen median myötä myös sähköisen median alustoille tiensä löytäneet käyttötavat.  Lopulta tekoälyn ja robotiikan algoritmien avustamana leviten sinnekin, missä Valentinen päivää ei entuudestaan tunnettu. Se oli ikään kuin tabula rasa – Tyhjä taulu…
Read More