Maailman onnellisin maa ja sen vaalit

Mutuus consensus – Keskinäinen yksimielisyys 05.02.2024 - Runebergin päivänä Muistan kirjoittaneeni kirjat ”Maailman onnellisimman maan oppikirja I ka II” sekä heti näiden jatkeena samana vuonna 2019 blogikokoelman otsikolla ”Menetetty vuosikymmen” sekä ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan”. Samana vuonna pidettiin myös maailman onnellisimman maan vaalit, joista lainaan tänään tekstini maaliskuulta 21. päivänä vuonna 2019. Täydennän sitä vain nyt hivenen niillä kokemuksilla, joita olen matkan varrella hankkinut ja odotellen vuoden 2024 globaalin vaalisuman purkua. Joista ensimmäinen koskee omaa vaaliamme…
Read More

Kynttilänpäivästä Runebergin päivään ja saamelaisten kansallispäivään

Mitis sapientia – Modo meo / Lempeä viisaus – Minun tavallani 02.02. 2024–06.02. 2024 Oikein hyvää viikonloppua ja samalla kynttilänpäivää, Runebergin päivää ja saamelaisten kansallispäivää. Nämä päivät seuraavat toisiaan ja muistetaan tänään presidentin vaaleistamme ja lakosta, joka muistutti liki yleislakkoa ja oli luonteeltaan poliittinen. Kynttilänpäivän ja Runebergin päivän me muistamme myöhemminkin, mutta vaalit ja lakot unohtuvat. Ellein niistä puhuta, kirjoiteta ja liitetä samalla johonkin aikaa paremmin kestävään, kuten juuri juhlapyhiin ja merkkipäiviin. Niinpä saadaksemme nimemme…
Read More

Presidentinvaalien toinen kierros

Da locum melioribus – Tehkää tietä paremmillenne 01.02.2024 Suomalaiset vaalit ovat luonteeltaan väestömäärästä ja homogeenisuudesta johtuen tylsät. Meillä ei ole osavaltioita ja pienet seutukunnat kaupunkeineen ovat liki tyhjentyneet nekin. Maaseudun autioituminen käynnistyi suurten ikäluokkien aikuistumisen myötä ja on jatkunut näihin päiviin saakka. Noin miljoona suomalaista asuu noin kuudessakymmenessä seutukaupungeissa tai niiden pienissä, tyhjenevissä ikäihmisten asuttamissa maalaiskunnissamme. ”Dantur opes nullis nunc nisi dividipus”. – Rahaa ei nykyään kerry muille kuin rikkaille. Tyypillistä tällaista aluetta on vaikkapa…
Read More

Vivas rex et regina!

Eläköön kuningas ja kuningatar! Vita est tempus otimum hominis – Elämä on ihmisen parasta aikaa 30.01.2024 Vaalit ja niiden ensimmäinen kierros on takana. Jatkoon pääsivät oikeisto- ja vasemmistoliberaaleiksi lasketut ehdokkaat. Ulkona ovat molemman suunnan konservatiivit. Heitäkin on ja he ratkaisevat toisella kierroksella kummasta kahdesta pahasta on pienempi konservatiivin kokemana. Silloin kyse on hallituksesta ja oppositiosta ja näiden välillä tehtävästä valinnasta. Ei sen ihmeellisempää. ”Vos velete et plaudite!” Voikaatte hyvin ja taputtakaa! Olen kirjoittanut aiemmista presidenteistämme,…
Read More

On aika lähteä vaaliuurnille.

Viimeinen tervehdys samalla ystävältäni tekoälyltä 28.01.2024 Konservatiivin ja liberaalin erot Suomessa? ChatGPT Konservatiivit ja liberaalit ovat poliittisia ideologioita edustavia ryhmiä, jotka eroavat useilla tavoilla. Tässä on joitain keskeisiä eroja: Arvot ja periaatteet:Konservatiivit korostavat perinteitä, järjestystä, ja vakiintuneita instituutioita. He arvostavat usein uskonnollisia ja kulttuurisia perinteitä sekä yksilön vastuuta ja itsesääntelyä. Liberaalit painottavat yksilönvapautta, tasa-arvoa ja muutosta. He kannattavat usein progressiivisia sosiaalisia uudistuksia ja pyrkivät edistämään yksilön oikeuksia ja vapauksia. Rooli hallituksessa:Konservatiivit suosivat yleensä pientä hallitusta…
Read More

Viimeiset ohjeet miten valita maallemme presidentti

Vade mecum – vade tecum (Friedrich Nietzsche) Kulje kanssani -kulje itsesi kanssa. 27.01.2024 Tänään on vainojen uhrien muistopäivä. Olen kirjoittanut tästä jo eilen antaakseni nyt tilaa tekoälylle, robotiikalle ja algoritmeille ja sen varmasti politiikasta sekä puoluerajoista riippumattomalle tavalle antaa avarakatseisia ja ehdottoman puolueettomia neuvoja äänestettäessä maalle presidenttiä. Mutta ensin katsaus maantieteeseen lämmitelläksemme aihetta ja algoritmeja vaativaan tehtävään. Maantieteellehän emme mitään voi, kuten entinen presidentti oivallisesti tämän valintani tieteitten joukosta aikanaan meille valaisi. Samalla myös oman…
Read More

Vainojen uhrien muistopäivä

Presidentinvaalien aattona 27.01. 2024 Deforme etiam est de se ipsum praedicare. On rumaa kehua itseään. Olen kirjoittanut vuosittain juuri tänään, 27.tammikuuta, muutaman sanan koskien vainojen uhrien muistopäivää. Tänään teen poikkeuksen ja jätän tämänkin tehtävän robotiikalle, tekoälylle ja algoritmeille. Huomenna suomalaiset lähtevät sankoin joukoin äänestämään itselleen presidenttiä, jolloin muistamme myös tämän osan maan päämiehen tehtävistä. Yhdysvalloissa vanhuuden tylsistymisen. – ”Demenia senilis.” Jättää valtiovierailuilla kukkansa usein juuri sankarihaudoille ja ajalta, jolloin myös holokaustin nimellä kulkeva julmuus jäi…
Read More

Klusteriteoria, klusteritaide, taiteen klusterit

Konsepti monitieteisten ja -taiteisten klustereiden ohjelmiksi Dantur opes nullis nunc nisi divitibus. Rahaa ei nykyään kerry muille kuin rikkaille. 25.01.2024 Vaivaa vaatii voitto, ja me laulamme kuuroille korville - väsyneet hakevat riitaa. Kukaan ei kuitenkaan velvoita meitä mahdottomaan. Arpa kun on jo heitetty. Alea iacta est. En minä tietäni valinnut, tie valitsi minut. Kaikki tämä oli lausuttu jo kauan sitten latinaksi. Nyt oli tullut aika kertoa se myös oman uuden kielemme ja robotiikan, tekoälyn välinein…
Read More

Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan – vaalien loppusuora alkoi.

De improviso – Arvaamaton etukäteen 24.01.2024 Kirjoitin vuonna 2011 hybridiyhteiskunnan kouristelusta ja myöhemmin vielä enteistä, utopioista ja dystopioistamme. Seurasi kymmenen hallituksen vuosikymmen ja kirja menetetystä vuosikymmenestä. Tänään Riika Purran tehtävänä on kertoa veloistamme ja ikävä kyllä meitä huomautetaan myös EU:n sisällä samasta asiasta. Miten nuhteettomasta kansakunnasta ja esimerkistä muille saattoi tulla velkainen siipeilijä? Kirjotin myös kirjan teesistä, antiteesistä ja synteesistä – mytomaniasta, eskapismista ja putinismista. Eikö näitä kirjoja luettu, vaikka jaoin ne ilmaiseksi ja painettuna…
Read More

Enteet, utopiat, dystopiat – sosiaalisen median ja tekoälyn dilemma.

Natural nihil agit frustra – Luonto ei tee mitään turhaan 22.01. 2024 Kysymys: Mistä ovat peräisin utopia ja dystopia? Vastaus: Haaveellista suunnitelmaa, kaukaista ihanneyhteiskuntaa kutsutaan utopiaksi. Sana esiintyi ilmeisesti ensimmäisen kerran vuonna 1516 Sir Thomas Moren (1478–1535) julkaiseman kirjan nimessä. Utopia on sekoitus kreikkaa ja latinaa, ja se tarkoittaa paikkaa, jota ei ole. Sanan osat ovat kreikan ou ’ei’ ja tópos ’paikka’ sekä latinan nomininjohdin ‑ia. Sanaa dystopia käytti puolestaan tiettävästi ensimmäisen kerran brittiläinen kansanedustaja…
Read More