Sote- ja maakuntauudistuksen kannatus rakoilee hallituspuolueiden riveissä. Viime päivinä äänestyskantansa on asettanut kysymysmerkin alle yksi uusi kansanedustaja sekä kokoomuksesta että keskustasta.
Toistaiseksi ainoa hallituspuolueiden kansanedustaja, joka on ilmoittanut äänestävänsä uudistusta vastaan, on kokoomuksen Elina Lepomäki. Aiempien epäilijöiden lisäksi Wille Rydman (kok.) ja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ilmoittavat nyt, että eivät vielä tiedä, äänestävätkö hallituksen esitysten puolesta vai niitä vastaan.
Lähtökohtaisesti hallituspuolueen edustajat tukevat hallituksen esityksiä. Eduskunnan äänestykseen on vielä kuukausia aikaan ja kevään aikana voi tapahtua monenlaista, Rydman sanoi maanantaina Helsingin Sanomille.
– Tässä täytyy ymmärtää, että eri luottamustehtävissä on hieman erityyppinen toimintalogiikka, hän selitti viitaten kansanedustajan ja Helsingin valtuutetun tehtäviin.
Sirkka-Liisa Anttila puolestaan toi epäilyksensä julki Forssan Lehdessä. Hänen mukaansa on virhe lähteä ”korjaamaan sellaistakin, mikä ei ollut rikki”. Hän pelkää, että kansainväliset terveysjätit valtaavat markkinat rahalla ja ”ajetaan vähitellen erinomaisesti toiminut julkinen terveydenhuoltomme alas”.
Osa meistä asuu vahvan maakunnallisen identiteetin hankkineen maakunnan alueella Savossa, Pohjanmaalla, Karjalassa jne. Näin kertoo tutkimus. Osa on taas todella heikon identiteetin hankkineita kuten Päijät-Häme tai Kanta-Häme sekä Uusimaa. Ero on 20 %:n ja 90 %:n välillä. Se vaikuttaa varmasti siihen, miten asennoidumme maakuntaan ja soteen, maakuntavaaleihimme.
Vaalipiirinä Lappi, Savo ja Karjala, Pohjanmaan vaalipiirit jne. ovat nekin yhtenäisiä joko luonnon- tai kulttuuri- ja talousalueitamme. Geopolitiikkakin on ollut niitä yhdistämässä ja luoden vahvan maakunnallisen identiteetin. Sen sijaan Häme, jossa mukana on Päijät-Häme ja Kanta-Häme, eivät ole lainkaan yhtenäisiä, päinvastoin.
Mitä tekemistä viitostien ja Päijänteen varrella asuvilla on kolmostien hämeenlinnalaisten ja Riihimäen kanssa saati kakkostien ja Loimijokivarren nauhakaupungissa asuvilla forssalaisilla ja sen seutukunnalla. Ei yhtään mitään. Mitä tässä on oikein ajateltu, kun näistä on sitten tehty keinotekoisi maakuntia, vaalipiirejä, joissa alueellinen identiteettikin on viimeisten tutkimustenkin mukaan olematon ja lähikuntiamme riepoteltu vuosien verralla moneen suuntaan niitäkin.
Palvelut haetaan mieluummin kokonaan toiselta suunnalta kuin lähtien Ypäjältä ja Forssasta kohti itää ja Hämeenlinnaa saati Lahtea. Porintie kulkee kohti Satakuntaa ja Helsinkiä, Loimijoki laskee sekin Kokemäenjokeen ja Loimaan suuntaan, on Pirkanmaan maakuntaa ja Kokemäen vesistöaluetta. Miksi lisäksi näiden alueiden valmiiksi rakennettuja hyviä omia malleja halutaan väkisten hävittää ja muuttaa huonommiksi?
Nehän on tehty juuri näitä monen maakunnan rajalla elävien ihmisten palveluja optimoiden vuosikymmenien sekä satojen saatossa, jolloin mukana ovat myös luonnonmaantieteelliset luonnolliset rajamme ja todellinen idetifioitumisperustakin. Forssalaisten ja Lounais-Hämeen vauraan talousalueen elämää on vaikeutettu, pirstottu koko ajan viiden maakunnan ja heimon sekä talousalueen ja ilmansuunnan kautta köyhdyttäen.
Lisäksi nämä pirstojat ovat erittäin väkirikkaita, entisen lääninsä pääkaupunkeja vaikuttajineen. Ero pelkässä maakunnallisessa identiteetissäkin on parinkymmenen ja liki sadan prosentin välillä kun tutkijat vertaavat vanhoja Savon, Karjalan, Lapin, Pohjanmaan maakuntia Kanta-Hämeeseen, Uuteenmaahan ja Päijät-Hämeeseen. Tulos on kansainvälisessä vertailussakin surkea aluesuunnittelun perustana.