Kuvasin Facebookin kavereitani, noin 5000 sosiaalisen median ystävääni, fiktiivistä ja vain tekstien ja kuvien kautta luokiteltavaa, käyttäen apuna tietokoneen ohjelmia. Käytännössä samoja, joita olen käyttänyt jo vuosikymmenet, mutta koko ajan niitä myös samalla kehittäen ja muuttaen aiempaa helpommin käytettäviksi. Vielä opiskeluni alkuvuosina ja aloitellessani yliopiston opettajana ja tutkijaan 1970-luvulla menetelmät olivat työläitä ja mukana oli myös paljon käsityötä.
Apuna olivat ATK:n ammattilaiset, tilastomatemaatikot, yhteiskuntatieteilijöistä professori Risto Sänkiaho ja opaskirja ”Temput ja kuinka ne tehdään” olivat tyypillisiä tuon ajan vahvasti juuri joko luonnontieteisiin ja insinööritieteisiin mutta myös yhteiskuntatieteisiin suuntautunutta osaamista, kvantitatiivista maantiedettä suunnittelumaantieteessä ja biotieteitäkin.
Taloustieteilijät tulivat mukaan paljon myöhemmin mutta sitäkin näkyvämmin omana aikanamme. Samalla vaikkapa biotieteinen geeniteknologia ja sen täsmälliset megadatan käsittelyn ohjelmat soveltuivat liki sellaisenaan myös yhteiskuntatieteilijän käyttöön. Tempuista vain tuli koko ajan vaikeampia globaalin aineiston kasvaessa myös kulttuuritutkimuksen käsittäväksi antropologiaa myöten.
Monitieteisyys ja poikkitieteisyys tuli innovaatioprosessien ja -politiikan osaksi eikä meitä yliopistotyyppejä enää vieroksuttu kuten takavuosina oli tapana. Politiikka (politics) ja sen jatkuvasti muuttuvat rakenteelliset muutokset (policy) vaativat yhä suurempia joukkoja asiantuntijoita ja heidän kuulemistaan. Suomalaiset poliitikotkin kuuntelevat satoja asiantuntijoita parhaillaan kootessaan sote- ja maakuntauudistustaan. Se joka yhdistää on tietokoneiden kautta asiaansa perehtynyt joukko oman tieteensä osaajia. Se on perusduunarille melkoinen tehtävä eduskunnan istuntosalissa, saati tehden päätöksiä valiokunnissaan vanheten. Kyllä siinä melkoinen osa tippuu kelkasta virkamiespäätöksiä tehtäessä.
Ensimmäiset viisi ryhmää noudattelivat edellisen väitöskirjani rakenteita. Kuljeskelijat, elämäntapa-kuljeskelijat (flaneeraajat) kulttuurianalyysin perushahmoina oli edelleen suurin ryhmä, tosin verhoutuneena uuden sosiaalisen median sisälle piiloutuen. Mukana oli ns. kuvaruutu-ihmiset (telecity-ihmiset) ja näiden pelkistykset, kulkurit ja turistit sekä moraalittomat pelurit.
Vain ryhmien suhteet olivat muuttuneet ja pelureiden osuus oli selvästi kasvanut flaneeraajien kustannuksella. Näin myös ennustin tuolloin ja oikeassa olin. Kaikkiaan kuvasin jo edellä viisi ryhmää ja lupasin jatkaa myöhemmin näillä ”uusilla” ryhmillä, joita sosiaalinen media ja 2000-luku oli tuonut mukanaan. Edellinen ryhmittelyhän oli vuodelta 2005. Silloin sosiaalinen media ja internet oli vielä monelle täysin vieras. Noihin ryhmiin voi tutustua lukemalla julkaisujani ja vaikkapa väitöskirjani suoraan netistä (Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka) www.mtt.fi/met/pdf/met70.pdf tai met45.pdf
Jotta nämä uudet ryhmät tulisi ymmärretyiksi, pidin tauon kolmen viimeisen ryhmän kuvaamisessa. Uusien kuvaaminen kun edellytti avaamaan ensin käsitteen ”ostrakismi” (hyljeksityksi tuleminen) sekä käsitteet ”Person of integrity” eli integriteetti sekä kiinalaisten käyttämän kuvauksen meistä (jinfen) eli Matti-ilmiön Karoliina Korhosen levittämänä tuotteena divergoivasta mutta samalla kovin sisäänpäin kääntyneestä, ujona ja arkana pidetystä suomalaisesta. Eihän kaikki suomalaiset toki tuollaisia ole. On myös konvergoivia ja ulospäin suuntautuneitakin. Kuten Paavo Väyrynen.
Samalla mukaan tuli mukaan medioittemme ja uusien kirjojen kuvauksia, joista hain luetuimmat ja perusmediamme lainatuimmat kuvatakseni, mistä näissä kolmessa seuraavassa tyypissä tai ryhmässä on kysymys. Ne kun ovat samalla aivan uusia, mutta samalla hyvin vanhoja ryhmiä. Ainoastaan uudella tavalla ”puettuja” sosiaalisen median sisällä ja mediayhteiskuntamme tuotteina. Heidän kanssaan kannattaa olla tarkkana perusmediankin.
Juha Kuisma kuvaa parhaiten ryhmää numero kuusi (6), jossa hän kritisoi vahvasti oman aikamme taloustieteitä ja etenkin käsitettä ”julkishyödyke”. Se on väärin ymmärretty siinä missä kertomukset suomalaisuudesta osana ruotsalaisille siirtynyttä historiaamme. Kohtalomme ja todellisuus kun on sitä mitä tarinoina kerromme ja osa näistä narratiivisista tarinoista ei ole likimainkaan totta.
Erityisesti tämä koskee käsitettä julkishyödyke. En toista nyt aiemmin kirjoittamaani esseetä vaan jätän sen lukemisen vaivan ryhmään kuulijoille. Teitä kun on runsas 5 % kaikista kavereistani. Teille on myös välttämätöntä perehtyä käsitteeseen ”issue”, joka samalla myös antaa ryhmälle nimensäkin. Yhteiskunnasta siirtyminen eriskuntaan ei ole minun keksintöni ensinkään. Asko Sartsi teki aiheesta väitöksen jo vuonna 1996.
Seitsemännen ryhmän otin esille vaiheessa, jolloin kirjailija Hotakainen julkaisi työnsä Kimi Räikkösestä. Sieltä löytyy niin ikään runsas 5 % kavereistani. He eivät suotta suutaan aukaise ja Kimi Räikkönen on tällaisen hiljaisuuden portinvartijan perushahmojamme. Karoliina Korhonen kuvasi Matti-ilmiötä myös kiinalaisten luettavaksi tai katseltavaksi kuvina Väinämöisen kalotti päälaellaan.
Syntyi Jinfen -ilmiö ja sille myös sopiva ryhmänimikin. Ryhmä on kuvattuna sekin aiemmin esseeni yhteydessä ja on oikean asiayhteyden kautta paremmin ymmärrettävissäkin. Hotakainen kun voi selvittää tyypin taustaa katsomalla peiliin. Sieltä sen voi myös lukea ja pohtia kuinka mahtaisi luonnehtia omaa hahmoa sosiaalisen median sisällä. Onnea matkaan.
Integriteetti (person of integrity) on sosiaalisen median kavereistani se eniten huolta herättävä. Se kun on aivan liian pieni ollakseen totta. Olin odottanut, että nämä useamman akateemisen polven juhlavat piirteet olisivat muittenkin nähtävissä kuin presidenttimme ominaisuuksista kirjaa rustanneiden kohdalla ja parin päätoimittajan kuvaamina. Nämä jalot piirteet kun kuvaavat sellaisia henkilöitä, jotka sosiaalisen mediamme sisällä ovat valmiina panemaan itsensä likoon suurten asioitten yhteydessä ja pelkäämättä sen tuomaa ostrakismia, hyljeksityksi tulemista. Se mitä käsitteellä tarkoitetaan, löytyy googlaten tai lukemalla esseeni edelliseltä päivältä. Onnittelut teille ryhmävalinnastanne. Ette te tietänne valinneet vaan tie valitsi teidät. Teitä on vähän mutta on pantu merkille ja seurataan, kun teillä on jotain sanottavaakin. Muistakin kuin tasavallan presidentistämme.