Satu meni saunaan, pisti laukun naulaan. Satu lähti saunasta, otti laukun naulasta. Sen pituinen se. Revi siitä itsellesi eineksiä. Aikaisen linnun tapaan matoja noukkien. Kuka kirjoitta kansakunnan keventävät tarinat nyt kun Arto Paasilinna ja Veikko Huovinenkin ovat poistuneet joukostamme. Elämä lyhyt Rytkönen pitkä. Elämä on kuin hirtettyjen kettujen metsässä. Riivinraudatko kirjoittavat hauskat juttumme, jäniksen vuottako vietämme, hurmaavaa joukkoitsemurhaako haemme?
Forssaan rakennettiin liikenneympyrä. Sen ihanuutta kiittelemme. SE tuo turistit kaupunkiimme. Ilmasta katsottuna se vasta onkin upea. Nyt on ymmärrettävä väistää jalankulkijaa ja käytettävä vilkkua oikealle. Vasemmalle siitä ei pääse. Sen suunnan valinneet jäävät kiertämään ympyrää. Forssa on demareitten syntypaikka. Ja punavihreitten. Tervetuloa kiertämään ympyrää.
Muistatteko sadun jossa hölmöläiset kantoivat säkillä valoa pimeään pirttiinsä? Tarvittiin ulkopuolisen konsultin apua, Mattia niissä tarinoissa. Neuvoi ikkunan teossa konsultti. Liikenneympyrän paikkakin löytyi vaivatta, Forssassa asuen. Vain joku demari halusi hakea valoa edelleen säkkiä käyttäen. Niin oli tehty ennenkin ja hyvin oli pärjätty. Työväellä oli oma säkintekoväline ja säkin kantajia riitti ympäri Hämettä. Kapearaiteinen oli keksitty sekin.
Oli kuntaa, seurakuntaa, maakuntaa, kuppikuntaa, lautakuntaa ja Kunta Kinte kantamaan säkillä valoa kun yksityinen, julkinen ja kolmas sektori eivät enää ikääntyneenä saaneet riittävästi valoa pirttiinsä. Kiertoliittymä keksittiin ja hyväksi havaittiin, kiiteltiin ja uutta suunniteltiin.
Valoa tulvi uudesta akkunasta. Akkunoita ja aukkopaikkoja syntyi kohta joka seinään ja lopulta talo oli pelkkien ikkunoiden valaisema ja lopun arvaammekin. Talo romahti mutta jäi sentään määrätön määrä kiertoliittymiä ja kielto, ettei niiden kohdalla saa olla tiedettä, ei taidetta eikä mitään muutakaan innovaatioon haiskahtavaa. Se kun peittää liittymässä näkyvyyden ja on este kääntyä oikealle.
Kadun vasenta laitaa kulkeville oli löydettävä omat väylänsä ulos parlamentarismin ja demokratian syvästä kriisistä lakkoilemalla. Kun pysäytät liikenteen, ei ole kiertoliittymässä kohta tungosta sielläkään. Tyhjänä seisovat kalliit investointimme. Kapearaiteisen kiskotkin voit laittaa rullalle kuten Arto Paasilinnan kirjassa ikään. Jo on kumma jos ei siltainsinööri ala pysyä lestissään ja jätä kiertoliittymät poliitikkojen hoidettavaksi. Vaalitkin kun ovat tulossa.
Forssan Lehdessä, Hämeenlinnassa ilmestyvässä, päätoimittaja näkee pahaa unta. Pahaa unta näkevät myös demarit lehden mielipidesivuilla ja paha uni jatkuu myös Hesarin toimittajien kirjoituksissa. Paha mieli on vallannut mediamme ja toimittajat, hallituskin on aiheuttanut pahaa mieltä ja ainut keino on valonkantajien lakot. Vihreä valo on liki sammunut eikä sitä kohta kukaan edes kaipaa uudessa liittymässä. Sinistä valoa siellä ei ole koskaan ollutkaan. Punaista on nähty ja se muistetaankin.
Kahtia on hölmöläisten maa jaettu ja kiertoliittymät vievät väärään suuntaan. Ei ole kiertoliittymistä poispääsyä vasemmalle kääntyvälle. Noidankehän ovat porvarit kehitelleet ja pois on nukkunut jopa kansakunnan ainut humoristikin.
Kuka meille nyt kirjoittaa ja kenen hauskoille jutuille me jatkossa nauramme? Joku kertoo edustajanamme, kuinka mieleen tulevat ajat vuosisata takaperin.
Että pitikin sotaelokuvan ohjaajankin mennä tviittailemaan noin rumasti ja hakemaan itselleen huomiota. Huonosti ovat asiat Suomessa, rahanpesijät liikkeellä, ei edes Yhdysvallat ole enää auttamassa, kirjoittaa Saska Saarikoski, isänsä poika ja päivittelee lopun alkuja.