Cluster art arkkitehtuuri ja sen teoria
Miksi Helsinki ei kerro, kuinka uusi komea kirjastotalo on Cluster Art tyyppistä arkkitehtuuria? Google yhdistää sen näihin suuriin julkisiin rakennuksiin, mutta myös muuhun Cluster Art tyyppisiin ratkaisuihin globaalina ilmiönä, jossa tänään on jo yli 300 miljoonaa Googlen havaitsemaa globaalia, Cluster art manifestin mukaista ilmiötä, ekologiseen klusteriin kuuluvaa alan innovaatiopolitikan tuotetta samalla. Mitä pahaa siinä on, että manifesti on suomalainen, siinä missä saman niminen väitöskirjakin, ja osa luovuuttamme ja innovaatiopolitiikkaakin. Nehän on väitöskirjoinamme jopa hyväksyttykin.
Maailmalla on useita samalla Cluster Art nimellä kulkevia arkkitehtonisia ratkaisuja, ja ne myös sellaisena mainitaan. Miksi Suomessa, ja nyt Helsingissä, tämä kielletään, tai sitä ei ymmärretä, vaikka klusterityyppiset kuviemme ja taiteemme käsittelijät tietokoneohjelmineen liittävät nämä samaan klusteriin, Cluster art perheeseen ja tyylisuuntaan? Emmehän me tälle ilmiölle, klusteritaloudelle ja sen toiminnalle, tavalle yhdistää klustereita, voi yhtään mitään. Emme me sitä voi kiertää, saati huijata.
Art Cluster tyyppinen ratkaisu Ranskasta on erityisen ymmärrettävä Montpellierissä. Metropoli kun on monelle tuttu myös agropoliksesta, ja Suomessa kirjani ”Agropolis Strategy” kirjoittajana jo 1990-luvun alusta olen heille läheisempi tuttavuus kuin suomalaisille. Sekin on jäänyt suomalaisille kovin vieraaksi, vaikka sitä toteutetaan mittavalla tavalla maailmalla, siinä missä kirjaani ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka” toisena väitöskirjanani tai kirjaa ”Social media economy and strategy” vuosikymmenen takaa. Se kun nousi heti julkaisuhetkellä 1200 miljoonan alan julkaisun tai käsitteen kärkeen, Googlen kiistatta osoittamana, ja pysyi siellä yli vuosikymmenen.
Onko Montpellierin Cluster art arkkitehtonilla vuodelta 2013 jotain yhteistä Helsingin kirjastoon? Kaikki nämä maailmalla löydettävät Art Cluster ratkaisut ovat tältä vuosituhannelta ja usein vielä tältä vuosikymmeneltä. Miksi Helsinki ei käytä Suomessa luotua käsitettä Art Cluster tyyppisen arkkitehtonisen ratkaisun kohdalla, kertoen sen olevan juuri suomalaisen? Kun muualla se on tapana ja toki siitä ollaan myös ylpeitäkin. Siihen on varmaankin jokin erityinen syy. Mikä se voisi olla?
Klusterityyppiset analyysit ja tietokoneemme yhdistävät nämä kuvat ja rakenteet joka tapauksessa samaan ”perheeseen”, ryhmään tai klusteriin, taidesuuntaukseen, samaan arkkitehtoniseen ja esteettiseen suuntaukseen. Sitä ei myöskään maailmalla piilotella, päinvastoin. Mukana on jo yli 300 miljoonaa alan toimijaa. Mukana myös valtava määrä lapsia, kuten oli alkujaan tarkoituskin.
Art Cluster in Arnhem on tuttu käsite varmaan myös suomalaisille ja tarkoittaa Amsterdamista löytyvää kohdetta, jonka yhteydessä mainitaan myös Shanghai ja sen ”Dream Center” sekä ranskalaisten ”Human Body Museum”. Ne kaikki ovat saman ”Art Cluster” käsitteen alla esiteltyjä ja yhdistyvät myös Googlen tätä arkkitehtonista rakennetta tietokoneiden, robottien, avulla klusteroiden, ryhmitellen. Niissä on oltava jotain oleellisesti yhteistä. Muuten tätä ryhmittymistä, klusteroitumista, ei tapahtuisi.
Tietokone ei erehdy, ja löytää myös meistä ihmisistä juuri ne ominaisuudet, joiden kautta ryhmitymme joko esteettisesti tai taipumustemme ja persoonallisuutemme kautta, kulutustottumuksiamme seuraten, mutta myös uskomattoman määrän muiden ominaisuuksiemme kautta klustereiksi, joita myös mainonnassa ja markkinoinnissa käytetään päivittäin ja reaaliaikaisesti hyväksi. Näin toimin minäkin tutkijana ja tiedettä tehden ja näitä menetelmiä koko aikuisikäni käyttäen ja kehittäen.
Suurten julkisten rakennusten kohdalla näitä klustereita on mahdoton edes pyrkiä peittelemään, välttelemään joutumasta tietyn klusterin osaksi, tai piilottelemaan tyylisuuntinamme tai esteettisinä ratkaisuinamme silloin, kun kyseessä ovat globaalit tyylisuunnat, niiden liki reaaliaikainen leviäminen, ja niiden manifestit ja teoriat, näiden ensimmäiset kirjoittajat. Oli kyse Helsingistä, Montpellieristä, Amsterdamista, Shanghaista, tai mistä tahansa kolkasta pienellä pallollamme.
Matti Luostarinen
Ei ole sattuma, että kotisivuni on cluseterart.org ja käsite mainitaan sekä oli käytössä jo ensimmäisessä gradussani 1970-luvun alussa. Noista ajoista se on vain kehittynyt huimasti ja kehittyy edelleen.
“Combining a contemporary exhibition facility with a film theater in a vibrant public building is paradoxical challenge,” described BIG. “ArtA fuses the two traditional architectural archetypes, the Black Box and the White Cube, and creates a gradient of transitional spatial conditions that lends itself to new hybrid programs of art and performance.”