Mitä aggessiolla tarkoitetaan? Mitä Wikipedia kirjoittaa aggressiossta? Olisiko mahdollista että kuluvaan kevääseen liitty ilmiöitä, jotka selittävät aggressioita myös Yhdysvalloissa? Miksi Suomessa aggressio kohdistui myös ihmiseen itseensä ja meille tutut itsemurha luvut lisääntyivät nekin.
Aggression takana on erilaisia, joskus samanaikaisesti vaikuttavia taustatekijöitä, joista kukin selittää korkeintaan osan yksilöiden välisistä eroista aggressiivisessa käyttäytymisessä. Yksilön aggressiivinen käyttäytyminen on eri asia kuin yhteisöllinen ja ryhmäkäyttäytymisen tulos. Ihminen on aggressiivinen eläin ja ainut joka surmaa myös oman lajinsa jäseniä jopa teollisesti. Sopeutuminen yhteiskuntaan vaatii meiltä myös vankiloitakin. Suomessa tiedetään olevan myös geneettistä perimää selittäen aggressioitamme.
Tilannetekijöihin kuuluvat epämiellyttävät tilanteet ja ärsykkeet, jotka aiheuttavat negatiivisia tunteita. Yleisiä ärsykkeitä tai tilannetekijöitä ovat provokaatio, turhautuminen, kipu tai muu epämiellyttävä olo, huono tuuli, sosiaalinen stressi, aseiden läsnäolo, korkea vireystila ja stressi sekä alkoholi ja huumeet. Miten nämä mahtoivat muuttua koronakriisin aikana? Varmaan tätäkin tutkitaan myöhemmin ja opitaan lisää.
Persoonallisuustekijät vaikuttavat yksilön valmiuteen aggressiiviseen käyttäytymiseen. Hyvä itsetunto voi johtaa aggressioon, jos henkilön itsetuntoa uhataan. Käsitykset ja asenteet aggression ja väkivallan oikeutuksesta tietyssä tilanteessa ovat yhteydessä aggressioon sellaisissa tilanteissa. Fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia, jotka lisäävät tai vähentävät aggression esiintymistä, ovat fyysinen voima ja taitavuus, nopeus, impulsiivisuus ja vallan halu sekä statuksen tavoitteleminen. Aikuisten ja lasten aggressiivisella käyttäytymisellä on erilaiset ilmenemismuodot. Miten lasten ja aikuisten käyttäytyminen muuttuivat kevätkuukausien etätyön ja -koulun aikana? Miten ikääntyneet kokivat ahdistuksen ja suljetut sosiaaliset tilanteet aggression ja turhauman kasvaessa? Miten sitä ruokki jo lapsuudessa koettu sota-ajan tausta suurilla ikäluokillamme?
Ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat aggressioon, ovat fyysinen ympäristö, kulttuuri, asumismuoto, sosioekonominen taso, toverit sekä todelliselle ja mediassa nähdylle väkivallalle altistuminen. Aggressiota selitetään myös taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ideologisilla tekijöillä, jotka voivat aiheuttaa turhautumista. Lapsen vanhemmat saattavat hyväksyä lapsen aggressiivista käyttäytymistä ja käyttävät uhkailua, rankaisua ja väkivaltaa kasvatusmenetelmänä. Miten se mahtoi muuttua kevätkuukausina 2020 ja kuinka mahtoi jättää jälkensä myös myöhempään elämään?
Biologisia tekijöitä ovat monet geneettiset ja neurologiset tekijät. Ihmisten aggressiivisuuden taustalla on todettu olevan eräät keskushermoston osat, kuten temporaalilohko, talamus, hypotalamus, mantelitumake ja hippokampus. Mieshormoni testosteroni on tärkein aggressioon vaikuttava hormoni. Myös hermoston välittäjäaineet adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini ja serotoniini yhdistetään aggressiiviseen käyttäytymiseen. Yritettiinkö niitä jotenkin hoitaa ja oliko hoitomuotona usein päihteet?
Aggressiolla ja sen kasvulla on myös seurauksia, joita myöhemmin seuraamme medioissamme. Media osana aggressioita näkyy sosiaalisen median sivuilla jopa Yhdysvaltain presidentin ärtymyksenä.
Varhaisen iän aggressiivisuudella, etenkin hyökkäävällä fyysisellä aggressiivisuudella, on monenlaisia haitallisia seurauksia myöhemmän kehityksen kannalta. Se johtaa ongelmiin koulusopeutumisessa, toverisuhteissa, parisuhteessa ja työelämässä, ja siitä seuraa rikollisuutta, väkivaltaisuutta ja alkoholin ongelmakäyttöä.
Seuraamukset saattavat syntyä vuorovaikutustyyliin liittyvällä jatkuvuudella, jossa tiettyjä käyttäytymistaipumuksia ylläpitävät niiden muissa herättämät reaktiot. Kuinka nämä mahtavatkaan jatkua vaikka korona olisikin jo historiaa? Miten sota-aika siirtyi suuren ikäluokan käyttäytymiseen 1960-luvun Yhdysvalloissa tai Euroopassa, Suomessa? Aikalaiset muistavat tämän ajan liiankin hyvin. Sitä on vain turhaan romantisoitu aggressiivista käyttäytymistä näin kätkien.
Esimerkiksi aggressiivisuus aiheuttaa muissa ihmisissä ärtymystä, joka edelleen lisää aggressiivista reagointia. Toinen mekanismi on kumulatiivinen jatkuvuus, jossa ihmiset valitsevat sellaisia ympäristöjä, jotka edelleen ylläpitävät näitä taipumuksia. Poliittinen käyttäytyminen ja monet puolueemme kuvaavat tätä ilmiötämme. Lapsena se herätti jopa pelkoa ja ahdistusta aggressiivisten poliitikkojen puheita seuraten. Agitaatio oli vankasti läsnä 1950-luvun tupailloissa lapsena niitä seuraten ja runoja samalla lausuen.
Voisiko tällainen kulttuurinen ja vaikkapa metropolien slummeihin liittyvä ilmiö laukaista Yhdysvalloissa nyt koettavaa aggressiota? Entä voisiko se selittää myös sosiaalisen median sisällä tai jopa liikenteessä joskus kokemaamme aggressiota. Kasautuuko aggressio ja sitä kautta myös sen tuomat sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus?
Onko maailman onnellisin maa myös aggression hallinnassa ja hoidossa poikkeukselliset taitava. Miten yhteisesti kokemamme sodat ja kriisit ovat tasoittaneet ja lisänneet kykyämme hallita ja hoitaa aggressioitamme sekä kanavoimaan sitä myös poliittisena toimintana ja institutionaalisina rakenteina hoitamaan vihan muuten synnyttämiä sekä ahdistavina kokemiamme tunteita.
Kansa joka käy saunassa ja avannossa vuorotellen, hoitaa samalla varmaan myös aggressioitaankin. Päihteet ja veren sokeritasapainon heilahtelut ovat tyypillisiä selittäjiä suomalaiselle väkivallalle. Myös genettinen perimä näyttäisi vaikuttavan, siinä missä kulttuurinen ympäristö ja kyky ymmärtää tekojaan, käyttäytymistään ja tuntea empatiaa.