Mikä oli karanteenin ja hallituksemme osuus pandemian hoidossa ja miten karanteeni vaikutti suuren ikäluokkamme terveyteen sekä muihin nuorempien ikäluokkien käyttäytymiseen? Vertailemme itseämme Ruotsiin, emme pieniin ja syrjäisiin saarivaltioihin Taiwaniin tai Uuteen Seelantiin ja Tanskaan tai Norjaan.
Oletan että Ruotsia alhaisemmat lukumme syntyvät pääosin asutuksestamme, kielellisestä ja kulttuurisesta etäisyydestämme sekä epidemian keskittymisestä siten pääkaupunkiseudullemme. Muistutamme siinä syrjäisiä saarivaltioita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen pääomamme pelasti siten suomalaisen maaseudun ja ongelma metropolien vitsauksesta jäi pienen metropolimme sisälle, Helsinkiin. Vantaan lentokenttä, ainut uskottava yhteys globaaliin maailmaan, olisi toki voitu sulkea aiemmin ja varautua paremmin pandemian torjumiseen jo ennen sen puhkeamista.
Onneksemme pandemia ei levinnyt maaseudulle juuri lainkaan. Karanteenin merkitys oli myöhemmin kerrottuna suositusluonteisen noudattamista. Sotasukupolvi tiesi sen sanomattakin ja varoi joutumasta paniikkiin.
Olemme järkevä, pragmaattinen ja kurinalainen kansa. Instituutiot ovat meille edelleenkin tärkeitä. Luterilainen värittömyys ja sulkeutuneisuus on osa alusmaan osaa ja emämaa Ruotsissa toimii toisin. Pääosa Ruotsista on Helsingin eteläpuolella ja Ruotsin Lappi alkaa Vaasan korkeudelta. Globaalit suuret yritykset ovat ruotsalaisia, eivät toki suomalaisia. Meitä ei sovi vertailla keskenämme myöskään sisään muutossa.
Tämä kaikki koskee juuri näitä suuria ikäluokkia ja ikääntyneitä, yli 70 vuotiaita kansalaisiamme, sodan kokeneita. Muutaman viikon ikäistä hallitustamme voimme kiittää lähinnä kyvystä pysyä koossa kriisin aikana.
Meillä on takana menetetty vuosikymmen, tolkuton velkaantuminen, velan tuplautuminen sekä seitsemän hallitusta saman vuosikymmenen aikana. Se ei luvannut hyvää globaalin pandemian käynnistyessä.
Se kuitenkin kiersi saarivaltioita ja Suomen Euroopan syrjäisimpänä ja maaseutumaisimpana kolkkana Jäämeren syleilyssä. Paitsi Itämeren tytärtä, jossa 90 % koronasta majaili.
Medioittemme mukaan ja niiden tutkimuksia lainaten:
- Vielä pari vuotta sitten suomalaisten suurin huolenaihe oli ilmaston lämpeneminen. Nyt pelätään eniten laajamittaista talouskriisiä.
Neljä viidestä suomalaisesta (77 prosenttia) pitää uutta laajamittaista talouskriisiä uhkana. Toiseksi eniten pelätään pandemioita ja tarttuvia tauteja. Niistä on huolissaan 72 prosenttia suomalaisista.
Ilmaston lämpeneminen putosi huolilistalla neljänneksi
”Suomalaiset näkevät talouden tilan lähivuosina melko synkkänä, mutta ovat valmiita toimiin, että talous saadaan nousuun.”
Vuonna 2018 kansalaisten suurin huolenaihe oli ilmaston lämpeneminen. Nyt suurin huolenaihe on laajamittainen talouskriisi. Ilmaston lämpeneminen on pudonnut huolilistalla neljänneksi. - Taas on pragmaattinen ja järkevä kansa asian ytimessä. Ilmastomuutokselle ja sen torjunnalle emme juurikaan voi nyt mitään. Etenkään velkaantuen tolkuttomasti ja työttöminä, rapautuvana ja taantuvana kansakuntana.
- Ilmastomuutosta voi torjua vain taloutensa hoitanut ja varallisuutensa viisaasti jakanut maailman onnellisin kansakunta. Ei riitaisa ja rutiköyhä, taloutensa kehnosti hoitanut kehitysmaa, tolkuttoman velkaantunut.
- Tämä uhka on nyt todellinen ja Matti Vanhasen kolmanneksi hallitukseksi kutsuttava on mitä suuremmassa määrin keskustan ylläpitämä ja vastaa siten myös punavihreitten ohjelmien toteuttamisesta.