Kun lähestyy 70-vuoden ikää aiemmat tunteet ja tiedostaminen alkavat muuttua oireiksi ja niiden hoidoksi. Samalla mukaan tulee nostalgista halua palata aiemmin kirjoittamaansa. Niinpä eilinen päivä, syntymäpäiväni ja onnittelijani sekä pandemia-aika ja sen rajoitukset maailmalla, toivat monestakin syystä esille tämän kirjan ja sen kansilehden. Samalla myös tyttäreni Outin ja poikani Veli-Matin osallistumisen kirjan syntyyn. Syy oli lapsenlapseni. Oli syytä avata sitä, miksi oma aikamme kulkee eräänlaisen digiloikan maineessa ja kuinka se on heille jo vähän vanhahtava käsite, josta voisi jo luopua. Edessä kun on hybridistä siirtyminen uuteen vaiheeseen. Se miten tähän on päädytty, avasi parhaiten kirjoistani juuri tämä kirja kansineen. SE kun on julkaistu Maatalouden tutkimuskeskuksessa (MTT).

Tämä kirja valmistui aineistonsa osalta pääosin 1900-luvun puolella. MTT ja nykyinen LUKE julkaisi sen 2000-luvun alussa. Miten luonnonvaroja ja maataloutta, maaseutua tutkivat tiede, ja vielä soveltavana, on noin aikaansa seuraava ja sosiaalista mediaa tutkiva, jolloin agronet ja sen suunnittelu ja toteutus käynnistyi jo 1980-luvun puolella? Lehmätkö siellä puhuivat kännykkään Jokiosissa?

Kansi on poikani Veli-Matin pohtima käyttäen ikivanhaa ”miestä” ja sen ideaa ilmiön kuvaamisessa. Hän oli silloin kouluikäinen ja sopiva pohtimaan missä mennään innovaatioprosesseissa muutaman vuosikymmenen kuluttua. Se loikka, joka otetaan on ihmiskunnan historian huikein. Olkoonkin että mukana on oudollakin tavalla myös hyvin vanhaa ja vasta nyt meille avautuvaa sosiaalista pääomamme ja sen muistia, mutta myös ilmiöitä, jotka avautuvat historiastamme vasta omana aikanamme. Ikivanhoja luolamaalauksia tai rapautuneita rakennelmia, joiden synty alkaa tarkoitusperineen avautuva vasta omana aikanamme. Televisiomme jakaa meille sarjaa, jossa taustalla uskotaan olevan hahmot ulkoavaruudesta. Niin valtava on tuo loikka.

Webympäristön blogi ja innovaatioprosessit : Webympäristö tutkimuksen ja tiedottamisen haasteena

Luostarinen, Matti (2007)

---

Share

Avaa tiedosto

met102.pdf (4.338Mt)Lataukset 1553

Luostarinen, Matti

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
102

Sivut
558 s
MTT MTT 2007 Näytä kaikki kuvailutiedotJulkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-107-5

Kuv
Myynti MTT Tietopalvelut 31600 Jokioinen Blogi on laina englannin kielestä, jossa se on alunperin typistymä käsitteestä weblogi. Blogi on webympäristön yleisnimi suurelle joukolle sivustoja, joiden alkuperäinen suomenkielinen käsite oli verkkopäiväkirja, nettipäiväkirja, joskus myös weblogi tai loki. Tällä globaalilla yleiskäsitteellä ei ole omaa genreä, se on kulttuurisidonnainen ja innovaatioprosessinsa alkuvaiheessa. Usein sitä luonnehditaan uusmediaksi ja sitä käyttävät viestintä, yritykset ja monet instituutiot osana sidos-ryhmäsuhteitaan. Webyhteisön blogaajat muodostavat blogosfäärin (engl. blogosphere) tai blogistanin. Globaalissa blogosfäärissä on nykyisin noin 50-70 miljoonaa aktiivia tiedon tuottaja ja määrä kasvaa noin 10 000:lla joka päivä. Taloudessa blogosfääri on lähellä verkosto- tai klusteritaloutta vuorovaikutteisena, moniulotteisena ja -kulttuurisena koko ajan muuttuvana ja laajenevana prosessina. Sitä voidaan pitää webympäristön yksityisen ihmisen, yhteisön, yhteiskunnan ja talouden ehkä suurimpana innovaatioiden ja niiden diffuusioiden globaalina muuttajana sekä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä internetin synnyn ja leviämisen jälkeen. Webympäristön blogin ja blogosfäärin tutkimus jakautuu seuraaviin tehtäviin: 1. Tutkimuksessa haetaan välineistöä, jolla tiedeyhteisö voi operoida uudessa webympäristössä luovalla ja innovatiivi-sella tavalla. Tavoite on tuottaa samalla uutta globaalia yh-teisöllisyyttä. Pyritään hakemaan sellaisia välineitä, jotka voisivat rikastuttaa monikulttuurista pääomaa toisin kuin yhteen suuntaan ja hierarkisesti tietoa jakava perinteisempi mediaympäristö. 2. Toinen tehtävä liittyy sellaiseen viestintään, joka voi ylittää kulttuurisia rajoja ja jonka esteenä eivät ole hermeneuttiset kynnykset tai kulttuurien tapa tuottaa ja vastaanottaa tietoa. Haetaan vastauksia siihen kuinka uusi webympäristö muotoutuu sosiologisesti ja spatiaalisesti uudessa informaatiotaloudessa. 3. Kolmas tehtäväkokonaisuus selvittää blogien rakenteita ja kulttuurisia eroja sekä globaalia vaihtelua tuottaa ja vastaanottaa webympäristön informaatiota. Samalla deduktiivi-sesti selvitetään webympäristön eroja muuhun yhteiskunnan organisoitumiseen, verkostoihin sekä tuottaja- ja kuluttaja-rakenteeseen. Tutkimusaineistot ovat vuosilta 2000-2006. Näistä uusimmat liittyvät puhtaasti mediaan ja blogeihin sekä näiden välisiin eroihin. Aiemmin hankitut ovat lähinnä kuluttajiin ja yrittäjiin liittyviä verkosto- ja klusterirakenteita sekä innovaatioprosesseja tulkitsevia aineistoja, niiden analyysejä, raportointeja ja mallinnuksia. Menetelmät ovat suuria aineistoja käsitteleviä monimuuttujamenetelmiä, faktori- ja klusterianalyysejä sekä rakenteellisia ja delfi -tyyppisiä intuitiivisia portaittain eteneviä prosesseja. Monikulttuuriset ja suuret aineistot ovat edellyttäneet deduktiivista tarkastelua perinteisemmän induktiivisen rinnalla ja paikoin se ohittaen. Tulevaisuudessa sosiometriikan ”kovaa” metodiikkaa on lisättävä samoin kuin sitä hyödyntävää grid -typpistä tietoverkkojen käyttöä. Tämä koskee myös muuta suunnittelun metoditutkimusta web-ympäristön ymmärtämisessä ja poikkitieteisessä tutkimuksessa, mutta erityisesti alue- ja kvantitatiivisen maantieteen osaamisessa ja mallintamisessa. Maaseutututkimuksessa webympäristö on erityisen laaja tutkimusaihe ja kattaa pelkästään innovaatiotutkimuksessa kohteen mukaiset innovaatiot, prosessi-innovaatiot, organisatoriset innovaatiot sekä markkina- tai markkinointi-innovaatiot. Webympäristön tutkimus kattaa luonnollisesti kaikki maaseudun diffuusiset prosessit koskien leviämismal-leja, kommunikaatiomalleja, vuorovaikutusmalleja sekä verkosto- ja klusterimalleja. Webympäristö on maaseudun tärkein kehitettävä koskien innovaatiopolitiikan kaikkia avainaloja: teknologialähtöisiä, tiedelähtöisiä, kustannuslähtöisiä, asiakassuuntautuneita, geneerisiä tai säätelyyn perustuvia innovaatioita. Maaseutu toteuttaa pääosin pragmaattista ja mekaanista innovointia, kun sen tulisi webympäristössä olla pikemminkin prosessoivaa ja konstruktiivista. Maaseutua tulisi ohjata divergoivan prosessin sallivaan ja reflektoivan radikalismin suuntaan, jossa web-ympäristö vapauttaa lopullisesti regionalismin rajoista. Blogi ei esiinny verkostossa valmiina, organisoituneena ja tunnetuista verkostoista tai toimijoista koostuvana systeeminä. Monelle blogin aktiiville tuottajalle jo tieto verkon olemassaolosta on varmaan tärkeä havainto. Yritysten kohdalla blogi on keino yhdistää omat jo vakiintuneet verkostot väljään ja vuorovaikutteiseen, hierarkisista vastuusuhteista vapaaseen ympäristöön. Tämä on yhteiskunnallisesti kiireellisesti hoidettava tehtävä vaiheessa, jossa siirrymme web 2:sta seuraavan laajakaistat ohittavaan vaiheeseen, jolloin samalla mukaan tulevat lukui-sat uuden webympäristön heikosti tunnetut sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset vaikutukset, mutta myös politiikkatekijät. Blogosfääri muistuttaa monessa klusteria. Sen havaitseminen on usein ongelmallista toimimalla yksinomaan blogin sisällöntuottajana. Muka-na on virallisia ja ei-virallisia yhteyksiä sekä pääosin ei-materiaalisia verkostoyhteyksiä. Blogosfääri syntyi varsin pitkälle perinteisen verkostotalouden ei-taloudellisten suhteiden pohjalta, jolloin myös siellä kiinnitettiin huomiota juuri informaalisten kontaktien merkitykseen ja mittaukseen. Laiminlyödyt osat yhteiskuntatutkimuksen ”kovan” me-todiosaamisen kohdalla ovat vieneet sivuun aiheista, jossa pelkkä teknologiakieli on vieras lähitieteiden käyttöön eikä poikkitieteisyys toteudu. Blogosfääri on verkostojen verkosto hieman samaan tapaan kuin grid (ritilä) on visioitu tulevaisuuden tietoverkkojen tietoverkoksi. Yhdessä nämä muodostavan eräänlaisen globaalin megaverkoston. Blogosfäärissä henkilöt osallistuvat toimintaan yksilöinä ja koko persoonallisuudellaan, eivät tiettyyn rooliin tai instituutioon, kulttuuriin tai organisaatioon liittyvinä. Yhteisöllisyys ilmenee siellä aivan kuten yhteiskun-nassa yleensä, kaiken aikaa monipuolistuen ja rikastuen. Monessa blogosfäärin prosessissa toteutuu jo elämän koko kirjo. Webympäristö ja verkot (web 2) ovat vain tietotekniikan tuote, ei vielä niiden sosiaalinen ja psykologinen, spatiaalisen maailman ja kulttuurit muuttava pro-sessi. Tätä prosessia ei tunneta ja nyt sitä on pyritty valaisemaan. Kun perinteinen verkosto tai sähköinen media on hierarkkinen prosessi, enintään kahteen suuntaan viestittävä, vuorovaikutteinen blogosfääri kuvaa henkilöiden keskinäisiä suhteita. Tämä funktionaalinen verkosto kuvaa sitä, miten henkilöt toimivat suhteessa toisiinsa ja saavat siellä erilaisia globaalin maailman rooleja. Tätä on mahdotonta havaita, ellei itse ole syntynyt uuden teknologian sisälle ja hallitse sen kieltä, symboliikkaa ja tapaa prosessoida uuden median kentässä siellä eläen ja tunnistaen sen oman symboliikan. Verrattaessa blogia perinteiseen mediaan suurin ero syntyy vuorovaikutteisuudesta ja reaaliaikaisuudesta. Perinteinen media sähköisenäkin tuottaa ”uutisia” kun blogosfääri tekee niitä. Uutisen, kolumnin tai tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ovat eri asioita kuin blogaaminen, eikä niitä tulisi sotkea toisiinsa. Blogosfääri ei erottele toisistaan tutkijan, toimittajan tai kenen tahansa blogeja muuten kuin evolutionaarisen (klusteritalous) prosessin säännöillä. Tässä blogosfääri on ”rationaalinen”, monikulttuurinen ja innovaatioprosessille omaa esim. ”luovaa luokkansa” arvostava. Tämä arvostus syntyy toisin kuin esim. pelkästään pragmaattisessa kulttuurissa. Innovaatioprosessi tapahtuu webympäristössä toisin kuin ympäristössä, joka on yhden kulttuurin tai tiedon käsittelyn tai vastaanoton luonnehtima. Se ei toimi ulkopuolisten tekijöiden ohjaamana, ja diffuusia vahvistavat tekijät löytyvät muualta kuin alkuperäisestä innovaatiolähteestä. Diffuusio ei ole aaltomainen, eikä se tunnista spatiaalisia rajoja tai kulttuurisia eroja siinä merkityksessä kuin perinteinen yhteiskunta, organisaatio tai yhteisö. Webympäristö muuttaa käytännössä kaikki organisaatiotutkimukseen liittyvät perinteiset käsityksemme, mutta myös lokalisaatioteoriamme. Faktoritulkintana ja faktoripisteitä klusteroiden syntyy neljä pääakselisuuntiin rakentuvaa homogeenista suurta pääryhmää ja kaksi välittä-vää. Näistä ensimmäinen on luovaa luokkaa edustava telecity -innovaattoreiden divergoiva ryhmä, toinen prosessoiva ja edellistä ali-innovatiivisempi, mutta konvergoiva postmodernien kulkureiden tai flaneraajien ryhmä, kolmas pragmaattinen ja kovempi sisäisten yrittäjien (intrepreneur) ryhmä ja neljäs moraaliltaan heikoin pelaajien ryhmä. Lisäksi syntyy kaksi suurta välittävää ryhmää, joissa integroituvat idän ja lännen pääkulttuurien arvot (postmodernit teosofit ja turistit) eräänlaiseksi teosofiseksi materialismiksi. Suomessa Helsingin seudun ja suurten kaupunkiemme ryhmät eivät juurikaan poikkea koko blogosfääristä. Homogeenisempi oma blogosfäärimme on ja latautuu miltei ensimmäiselle faktorille. Samalla siinä on enemmän ”ekologista klusteria” kuin esim. koko globaalissa mallissa. Faktoreita rotatoitaessa tai muuttujia muokattaessa tapahtuu vähem-män vaihtelua kuin karsittaessa pois blogien suuralueita. Eniten rakenne muuttuu karsittaessa eurooppalaiset blogit mallista. Spatiaalisesti globaali vaihtelu on suurempaa etelä-pohjoissuunnassa kuin itä-länsiakselilla. Tiedon käsittelyssä ja vastaanotossa Aasia on lähempänä Afrikkaa, mutta tiedon tuotannossa Yhdysvallat ja muutama metropolidominoi ja usein juuri avainklusterin (luova luokka) laajuudella.Tiedon käsittely, erittely, sen alueet, intressit ja hankinta tapahtuu invariansse- ja murtavana tehtävänä ja muistuttaa analogiana valkuaiseinesynteesiä. Prosessi on äärimmäisen nopea, itse itseään korjaava, ja sitä on helpoin ymmärtää sellaisella yhteiskuntafilosofialla, jossa valmiit myös luonnontieteiset lainalaisuudet demystifioidaan kriittisesti. Prosessien taustalta löytyy käyttäytymistä ohjaavia eturistiriitoja, mutta myös ihmisiä, jotka ovat periaatteessa vapaita toimimaan ja käyttäytymään eri tavalla ja esittämään myös piileviä historiallisia mahdollisuuksia. 

Collections

• Maa- ja elintarviketalous [149]