Poliittinen kenttä ei ole juurikaan muuttunut Suomessa heinäkuun aikana. Demarit ja perussuomalaiset ovat lisänneet kannatustaan, keskusta ja kokoomus menettäneet osan äänestäjistään. Tosin muutokset ovat pieniä ja kertovat kuinka puolue on liki päivittäin vaihtuva käsite suomalaisille.
Riittää kun pääministeri menee naimisiin ja hänen uskottavuus kasvaa naisten keskuudessa, etenkin vähän iäkkäämpien, galluplukuja tulkiten. Sehän on merkittävä poliittinen teko siinä missä espanjalaisen vanhan kuninkaan tapa kadota kartalta kokonaan.
Pojan on syytä ottaa häneen nyt etäisyyttä medioissamme ja toivoa parasta aikoinaan niin suositulle isälleen.
Jos emme osaa olla huolellisia, pelkkä maatalouden käyttöön ajateltu lannos laivoineen, ammoniumnitraatteineen, se voi räjähtää taivaan tuuliin ja metropoli, Beirut Libanonissa satamineen sen mukana. Räjähdys oli niin järisyttävä että Helsingissä sattuneena se olisi kuultu vielä Jyväskylässäkin. Viipurin pamaus aikanaan oli tämän rinnalla lasten leikkiä.
Se oli epäilemättä tämän vuoden suurin katastrofi toistaiseksi kun korona jätetään ulkopuolelle. Molemmissa taustalla on muutaman ihmisen ja lopulta yhden aiheuttama huolimaton tapa aivastella märäkätorin jälkeen miljoonia viruksia maailmalle aivastuksillaan päästäen. Kaikki todellakin riippuu nyt kaikesta ja pienen perhosen siiven iskut aiheuttavat jossain taifuunin kaltaisen myrskyn.
Vastuu on nyt siis SINULLA ja kalastava ihminen huomaa, kuinka lokitkin osaavat jättää satojen parvina liikkuen iltayöstä veteen laskeuduttuaan liki viiden metrin mittaisen välimatkan. Kato edellisinä kesinä on opettanut.
HeSarin kysymysten ja ehdokkaiden vastausten mukaan keskustan tuleva puheenjohtaja asettuu kirkaasti liberaali oikeiston jo meillä tutuksi tulleelle nelikentän punavihreälle oksalle. Meiltä siis puuttuvat konservatiivit oikeiston ja vasemmiston edustajat ja puheenjohtajat liki kokonaan, mutta samalla myös liberaalin talousoikeiston näkyvät puheenjohtajat.
MIKSI? Koska nyt kosiskellaan mediaammeko? Valtaosa meistä kun lukeutuu näihin kolmeen nelikenttään eikä likimainkaan kaikki ole liberaali vasemmiston äänestäjiä. Tämä kun selittää, miksi keskustaa ei enää äänestetä mutta perussuomalaisia äänestetäänkin.
Ei ole populismia olla konservatiivi tai liberaali talousoikealla. Media nyt kyllä suosii AINA Suomessa talousvasemman liberaaleja jopa radikaaleinakin. SE on muoti-ilmiö ja sellaisena ymmärrettävä. Missä ovat talosvasemman konservatiivit demarit?
Ikäihmiset naisina kun äänestävät demarinaista koska tämä meni NAIMISIIN. On sekin syy valita ihana nainen, joka on jopa NAIMISISSAKIN. Järkevä ikäihminen ei ole kuitenkaan kauhean idealisti joutumatta naurun alaiseksi ikäistensä joukossa. Sehän on koominen ilmiö, siinä missä nuoren ihmisen kyynisyys surullinen.
Ja maalasiliitto muistuttaa jo ”maalaisliirtoa” kohti punavihreää maailmankuvaa ja idealismia. Puolue kun on ollut aina konservatiivinen, yhteisöllinen ja kyläkokouksia järjestäväkin, talkoita ylläpitävä ja turvallinen, juoruilevakin.
Asiaorganisaatio ja yhdessäolo-organisaatio (Gemeinschaft tai Gesellschaft, communal society tai associational society) kun ovat keskenään kuin kissa ja koira suomalaisen median kuvaamana. Sama kun pätee median leimaamana kaikkeen Helsingin ulkopuoliseen elämään ja maaseudun pilkkaamiseen ja Yhdysvalloissa republikaanien pilkkaan.
Mutta mihin on kadonnut obamania, käsite jonka otin käyttööni kun Obama oli nousemassa Yhdysvaltain johtoon yliopistoistamme. Ei tämä nykyinen ehdokas siellä mikään ”obamanian” aiheuttaja ole, päinvastoin.
Yhdysvalloissa ja Helsingissä on nyt koronaa samalla tavalla tuhatta ihmistä kohden kuten myös vaikeimmissa paikoissa Euroopassa. Ja me elämme sen halliinnon ja median syleilyssäkin. Vaikka asukkaista siellä on vain runsas 5 % suomalaisista. Koronaa on yli parikymmentä 100 000 ihmistä kohden menneen viikon tuloksena, Ruotsissa liki sama määrä, hieman vähemmänkin.
Samaan aikaan valtaosassa Suomea tämä arvo on pyöreä NOLLA. Mutta Helsingin arvo on se jota seurataan. Oletetaan että fiksut asiat tulevat ensin Helsinkiin ja leviävät sieltä maasedulle.
HeSari on tässä taitava ja Yle vielä taitavempi propagandan levittäjänä. Journalismi kriittisenä tieteenä puuttuu nyt kokonaan. Jos sitä esiintyy sen on oltava punavihreää, vasemmistolaista ja liberaalina tuttua sosialismistamme.
Se on surullisen oloinen tapa jakaa suomalainen mediamme yhteiskuntana ja käyttäen journalismia propagandan välineenä. Kaikki muu kun on populisimia. Joko oikealla tai vasemmalla, konservatiivina tai liberaalina mutta oikealla elämäänsä ja sen arvoja esitellen. Valtaosa meistä on silloin hiljaa ja odottaa kärsivällisesti vain vaalejamme.