Yhdysvaltain vaalit ratkaistaan muutamassa osavaltiossa. Trumpille ratkaisevaa on kuinka hän saa äänestäjät vaaliuurnille. Biden voi luottaa enemmän postiääniin. Kun Floridan äänet on laskettu Kaliforniassa vaaleihin meno on turhaa. Biden voittaa siellä ja demokraatit aina, jolloin juhlinta alkaa jo ennen kuin Kalifornian vaalit ovat edes ohi Tyynen valtameran rannalla. Tiedän kokemuksesta kuinka se siellä turhauttaa. Piilaakson yliopistot ja tutkimuskeskukset, teknopolikset ja tiedepuistot sekä mediapolikset ovat Kalifornian auringossa viihtyviä siinä missä jatkuvat metsäpalotkin.
Aurinko laskee länteen ja näin idän äänet kuitenkin Yhdysvalloissa ratkaisevat. Samaa pätee Kiinaan ja meihin Euroopassa. Reaaliaikainen digimaailma elää auringon nousun suunnassa aina etuajassa ja laskee sitten Tyynen valtameren suuntaan ja seuraa mitä idässä mahtoi tapahtua heidän vielä nukkuessa. Robotit kun eivät vielä käy vaaleissa ja tee kaikkia päätöksiä puolestamme. Silicon Valley ja sen nerot ovat turhautuneita. Kiina on nostamassa päätään kaikessa ja uutta löytävä matkustaakin sinne.
Demokratia elää kuitenkin suuren murroksen ja kriisin aikaa sekin. Siinä nopeat syövät hitaat. Ja hitaat nukkuvat silloin, kun nopeat ovat jo asiamme hoitaneet. Juhlivat voittoaan Atlantin rannikolla. Varkaatkin liiikkuvat öiseen aikaan. Aikainen lintu löytää madon. Illan virkku mutta aamun torkku ei pidä yllä minkäänlaista talousmallia.
Nyt nämä vanhat viisaudet ovat erityisen konkreettisia reaaliaikaisen maailmantalouden rattaissa eläen. Iltapäivällä voit ottaa torkutkin kunhan olet virkeä ja hereillä aamuyön pikkutunneilla. Mutta et juovuksissa örveltäen ja koronaan sairastuen. Sen sijaan seuraat mitä tapahtuu Aasiassa ja sinulla on sinne kunnon yhteydetkin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johtama hallituksen sote-ministerityöryhmä sai perjantaina aikaan sovun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tehtävistä muutoksista. Ministerit esittelivät sote-linjauksia tiistaina tiedotustilaisuudessa. Ikuiseksi muuttunut ilmiö ja menetetyn vuosikymmenen suomalainen helmi on siis taas käynnistänyt poliittisen syksymme koronan rinnalla huomiostamme kamppaillen.
Sote-maakuntien nimi muuttuu hyvinvointialueeksi. Suomeen tulee 21 hyvinvointialuetta, ja lisäksi Helsingin kaupunki toimii järjestäjänä (HUS). Nimi muuttuu maakunnaksi, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät alueelle. Ihan vain tiedoksi vaikkapa Lounais-Hämeeseen tai Keski-Karjalaan, Kemin suuntaan ja etenkin Itä-Savoon ja Savonlinnaan. Tarkoitetaanko alueella kartalle piirrettävää ja rajattavaa, regionaalista vaiko spatiaalista tai ehkä sittenkin mentaalista aluettamme? Tästä käydään vielä monta kädenvääntöä Suomessa vaalipiirirajoja samalla seuraillen. Luonnonmaantieteen, talous- tai sosiaalimaantieteen rajat eivät siinä kansanedustajaa kiinnosta. Vain omat äänet ja niiden sijainti kartallamme, poliittisen maantieteen kartan syntyminen.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nimi muuttuisi HUS-yhtymäksi. Maakuntavaalien sijaan käytäisiin aluevaalit. Se on käsitteenä vähemmän mentaalinen kuin kunnat tai maakunnat, vanhat läänimme ja niiden sepitteelliset rajat identifioitumisperustana ja usein myös vaalipiirin rajana.
Uudistuksen rahoitusmalli sai paljon kritiikkiä lausuntokierroksella. Arvostelua sai osakseen se, että etenkin ne alueet, joissa väestö on saatu voimaan hyvin, menettävät paljon rahoitusta. Ilmiö on aikaisen madon löytäjälle yllätys, mutta muistaen, kuinka meillä politiikka ei pelaa samoin säännöin kuin reaaliaikainen todellisuus. Kartta muuttuu sekin eikä odota menetetyn vuosikymmenen tai vielä vanhemman ajan karttojamme.
Näin meillä on kaksi maailmaa ja maailman kuvaakin, hybridiksi kutsuttu. Hallituksemme rakastaa tätä käsitettä, etenkin pääministerimme, vaikka kirjani ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” valmistui jo vuosikymmen sitten. Kouristelu kun ei kirjoja kirjoittamalla lopu. Nobelitkin jaettiin löydöksistä, jotka olisi tullut palkita jo kymmenen vuotta sitten myös oman nobelistimme Hollmströmin havaitsemana. Hän kun tuntee koulukuntansa, opettajansa Nobelin saajana. Eivät he tuntemattomia ole ensinkään. Näin Hollmström toteaa, aivan oikein, kuinka Nobel olisi kuulunut saada vuosikymmeniä sitten, ennen hänen Nobeliaankin.
Jos eläisimme nyt juhlavuottamme 2017 ja sen lokakuun 13. päivää kolme vuotta sitten, hallituksemme kävi tuolloin huomaamattaan veitsen terällä tai kuilun partaalla. Niitä on syytä varoa tänäänkin ministereittemme puolueineen.