Suomi ei ole Yhdysvaltain itäisin osavaltio vaikka mediamme antavat näin ymmärtää Yhdysvaltain vaaleja herkeämättä seuraten viihteenämme. Se on huijausta ja pyrkimys saada ihmiset katsomaan väärään suuntaan eurooppalaisen ja oman politiikkamme keskiöstä.
Demareiten ja kokoomuksen kannatus on viimeisen gallupin mukaan selvässä laskussa ja perussuomalaisten nousussa. Myös keskusta on hiven piristynyt. Kevään kuntavaalit ennakoivat jo missä mennään seuraavissa eduskuntavaaleissamme. Koronan jälkeinen talouden lama ja suurtyöttömyys, tolkuton velkaantuminen ja hallituksen sisäiset riidat ovat eduskuntavaaleja edeltävien tapahtumien taustalla ja se sataa perussuomalaisten laariin.
Kokoomuksern ja vihreitten kannatuksen romahdus on keskustan romahduksen tapaan oman aikamme ilmiö, suuremman kierron tulosta, mutta ei toki sama kuin Yhdysvaltain jakanut poliittinen kaaos. Sen juhliminen on Suomessa oman sisäpolitiikan osaamattomuutta ja ylimielisyyden tuotetta, mediayhteiskunnan tapa kääntää huomiomme ulos omasta politiikastamme amerikkalaisen politiikan viihteeseen.
Ikääntyvä presidentti voi siihen osallistua antaen samalla väärän viestin kansakunnalle maaseudulla ja seutukaupungeissamme, pienissä taajamissamme. Vain samat mediat, Yhdysvaltoja seuraavat viihteineen, vaikeuttavat omien asioittemme ymmärtämistä pääkaupunkiseudullamme.
Olimme vielä muutama vuosi sitten koulutuksen kärkimaita maailmalla. Emme ole sitä enää likimainkaan. Se kertoo mistä on kysymys Suomessa. Suomessa perusrakenteet ovat horjuneet yli vuosikymmenen ja nyt tämä näkyy lastemme koulutuksessa, koulukiusaamisessa, maaseudun ja seutukaupunkien rapautumisessa ja kaupunkien veloissa.
Ongelman ydintä syvältä tunteva Helsingin pormestari hyvästelee hänkin leipäpuunsa ja hakee yksityiselle sektorille. Kokoomuksen aika on sielläkin ohi. Demareitten kupla puhkeaa ennen eduskuntavaaleja sekin. Parin vuoden kuluttua perussuomalaiset ovat Suomessa paalupaikalla.
Maailman parantajana Suomella ei ole nyt tulenpalava kiire, koska päästömme ovat vain noin promillen maailman päästöistä. Teknologinen kehitys on ollut huimaa esimerkiksi autoteollisuudessa. Henkilö- ja pakettiautojen ominaispäästöt laskevat noin 30 % vuodessa. Raskaan liikenteen markkinaehtoiset toimet vähentävät päästöjä, esimerkiksi tyhjillään ajoa ja ajonaikaista energian kulutusta minimoidaan digitaalisilla sovelluksilla. Näistä vaietaan ja puhutaan vain sähköautoistamme.
Kohtuuhintaisten biopolttoaineiden saatavuus paranee ja polttokennojärjestelmät ovat läpimurron kynnyksellä. Autojen nykyaikaiset polttomoottorit ovat jo varsin pienipäästöisiä. Päästöjen vähentämisen näkökulmasta polttomoottoreissa on edelleen runsaasti kehityspotentiaalia ja lopulta, hankimme me energiamme mistä tahansa, sen lopputulos on ilmakehään jäävä lämpö. Fysiikan lait ovat ikävällä tavalla viruksen kaltaisia, niiden kanssa ei voi neuvotella.
Sähköautot eivät ole niin ympäristöystävällisiä kuin uskotaan, mutta ovat mm. tulipaloriski ja vaativat myös poikkeuksellisen paljon eregiaa syntyäkseen. Taas kerran päädyttymme samaan noidankehään. Kulutamme sähköä ja energiaa myös syödessämme koko ajan liki saman määrän aivan riippumatta siitä, mistä nämä kalorit ja energia otetaan. Aina se otetaan sitomalla aurigosta ja vihreitten kasviemme kautta. Se mistä itse hankimme kalorimme, ei tätä luonnon lakia muuksi muuta. Peltoja on raivattava lisää jotta auringon energiaa sitovia kasvejamme riittää kaikille. Kaikki sieltä syntyvä muuttuu sitten lopulta lämmöksi ja kasvit kaipaavat hiilidioksidia ja tuottavat happea jota hengitämme.
Sähköautolla on ajettava jopa 200 000 km ennen kuin elinkaaripäästöt ovat pienemmät kuin esim. A6 Audilla. Omalla kohdallani nuo kilometrit riittävät loppuelämäkseni. Minua on vaikea nyt huijata vihreän kapitalismin kautta hankkimaan yhtenään uutta autoa. Suomalaisista seutukaupunkimme ja sen maaseutupitäjien asukkaista valtaosa on 75 vuotta täyttäneitä ja heistä taan valtaosa on naisia. Naisten määrä perussuomalaisten äänestäjien joukossa on koko ajan kasvamassa. Siihen on ihan ymmärrettävä syykin. Kaikki viisaus kun on lopulta ikääntyvissä naisissamme.
Herätys perussuomalaiset kuntapäättäjät, latauspisteitä ei tule rakentaa kellareihin. Kun sähköauto syttyy palamaan, se on sellainen soihtu, joka polttaa isommankin talon. Ja jostakin syystä ruotsalainen yhtiö vakuuttamassa asuntoja on outo tapaus. Heillähän asunto on käytännössä osa sosialismia. Jos ottavatkin joskus asuntolainan, eivät sitä maksa ikinä takaisin, kuten suomalainen. Myös koronan ja pandemian hoito tapahtuu siellä toisin kuin Suomessa.
Ruotsin plagiointi on viisasta viimeinkin unohtaa ja hakea puhtaasti suomalaisia mallejamme. Perussuomalaiset ovat käytännön elämän suomalaisia myös kuntapolitiikassamme. Usein vielä pienyrittäjiäkin. Suomen moneen kertaan haastatellen kiertäneenä tunnen nämä suomalaiset kunnat ja siellä päättäjinä toimivat sekä kylien kylätoimikuntien talkooväen.
Hallituksen kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ajaa työväestöä kilometritehtaalle. Rauman, Kaipolan ja Naantalin satojen työntekijöiden irtisanomiset saivat jatkoa, Outokumpu sanoo irti 280 työntekijää Torniossa. Tunnen suomalaiset sellun keittäjät jo sukuni kautta sekä koskien rakentajat, ympäristöhallintomme synnyn tuskineen. Jo silloin olisi kaivattu perussuomalaista järkeä. Hyviä asioita pilattiin unohtamalla, kuinka luonnon kanssa et voi neuvotella. Ihmisten kanssa voit toki sopiakin. Perussuomalaiset ovat sopimusyhteiskunnan sosiaalista pääomaamme parhaimmillaan. Mukana on niin entisiä demareita kuin keskustalaisiakin pilvin pimein.
Aasiasta virtaa EU-alueelle polkuhintaista ruostumatonta terästä. Mitä tekee Marinin/Saarikon hallitus? Hallitus lisää kustannuksia suomalaisille tehtaille ja avaa polkuhintaiselle teräkselle, kehitysyhteistyön varjolla, portit apposen auki. SDP:n kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on järjestelmällisesti vastustanut EU:n ministerineuvostossa Indonesian lisäämistä polkumyyntiä harjoittavien maiden listalle vedoten Suomen hallituksen kehitysmaapolitiikkaan. SDP:n maailmanparannus ajaa nyt Torniossa terästyöntekijöitä kilometritehtaalle. Näitten eteen tehtiin pohjoisessa töitä yhdessä raahelaisten kanssa. Oulun teknopolis oli ensimmäinen Suomessa yliopiston kampusalueella. Nyt se on muutamassa Raksilaan ensin suolle Linnanmaalle rakennettuna. Rakensimme yliopiston suolle ja teatterin mereen. Meillä meni lujaa. Nokia syntyi ja ihme oli valmis. Missä ovat nyt nämä ihmeitten tekijät?
Tälle mielettömyydelle on tehtävä loppu. Nämä samat kommervenkit käytiin läpi 1970-luvulla ja uudelleen 1990-luvulla. Aina uuden sukupolven syntyessä. Tämäkin kierto on ymmärrettävä. Nyt 2010 jäkeen ei tapahtunut mitään. Menetimme kokonaisen vuosikymmenen ja saimme aikaan seitsemän hallitustamme. Samalla pilasimme koulutuspolitiikkamme ja sen loistavat juuret yliopistoineen. Tämä oli kaikkein suurin menetyksemme tuolla vuosikymmenellä ja sen satoa niitämme jatkossa.