Mitä Matti mietit, kysyy Facebook?

Omituinen kysymys sellaiselta robotilta medianamme, joka on algoritmien kuningas. Kai se tietää minua paremmin mitä mietin ja kuinka saan ne julkaista alustallani. Oman aikamme orjuus ja sen seuraaminen on tämän päivän kirouksista sidottu algoritmeihin. Isoveli valvoo ja tietää kyllä sinua paremmin alustoineen, mitä mietit ja mistä unesi näet. Jopa poliittisen suuntautumisenkin paremmin kuin alan tiedemiehet kysymyksineen vain vilkaisemalla tuhanneosan sekunnin kasvojasi. Tähän on tultu ja lopeta sellaisen kysely, joka on idiotisimia pahimmillaan.

Mikä on posteri? Hyvä posteri on narraatio, jossa kerrotaan hieman enemmän ja helpommin ymmärrettävästi sellaista, jota et voi luennollasi sanoa kongressiin kutsuttuna. Maalaus ja musiikki, mutta etenkin elokuva ovat narraattiota parhaimmillaan. Niiden yhdistely on jo neroutta.

Niinpä kotisivullasi (www.clusterart.org) tuli olla sekä kuvataidetta, joskus myös musiikkia ja taustoitusta tekstillesi, avainkäsitteiden kerrontaa etenkin suomalaisille vierasperäisistä käsitteistämme. Niitä ei ole tuhansia. Ja osa on hyvinkin kaukaa historiasta. Eivät pidä paikkaansa tänään, mutta ovat osa sosiaalista pääomaamme eikä niitä voi muuttaa.

Se on kuin osa persoonallisuuttamme ja geneettistä perimääkin. Ikävä kyllä sille ei voi mitään. Et vaitse vanhempiasi, kieltä ja kulttuuria, johon synnyt. Et valitse tietäsi. Tie valitsee sinut. Kun sen hyväksyt alkaa elämä sujuakin. Alat rakentaa siltaa ihmisiin, jotka ovat sinulle avainihmisiä. Et vihoittele heitä pelkää kateuttasi, narsistista häiriötä samalla vaalien. Pilaa kaikkea jo syntymässäsi. Koulukiusaaja ja työpaikalle tuon ilmiön siirtäenkin on juuri tällainen reppana.

Jos tiede on harhasi jo aikoa sitten vääräksi osoittanut, se kummittelee kuitenkin sosiaalisen pääoman muistissa joskus jopa vuosisatoja. Kuten tapamme vietää joulua, pääsiäistä tai itsenäisyyspäivän juhlaamme. Nyt siihen taitaa tulla lopulta muutos ja päiväkin voisi valita kesän ja suven puolelta ja sata vuotta aiemmin syntyneenäkin.

Ruotsalaiset ovat tässä meitä suomalaisia paljon fiksumpia omaa itsenäiasyyttään juhliessaankin. Ei sitä vietetä sotakuvaa katsoen, presidentin pilatessa sen vielä kätellen eliittiä pukuloistossa ja pimeimmän talven loskaan ajoittaen kaamosajan suruvirtenämme.

Kateutta ja kaunaa näin vielä ruokkienkin. Kun sen jälkeen haluaa nyrkkiä hoitamaan pandemiaa, punavasemmalla oleva kauhistuu ja alkaa saarnata itäisten maittemme johtajista ja Erdoganista. Forssan Lehdessä sellainen on mannaa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa.

Länsi-Savosta Forssaan kotiutunut vääräleuka, Itä-Savon moneen kertaan kylvettämä, kykenee tämän heikkouden hämäläisissä tunnistamaan ja on nyt kirjastostaan eläkkeelle siirrettynäkin lehden uskollisin avustaja. Ikään kuin kaupunki ei olisi vaikeuksissa ja tyhjensi ilman hänen ja lehden apuakin Hämeenlinnassa painettuna.

Kuvitelkaapa Iisalmea ja Ylä-Savoa jonka lehti, Iisalmen Sanomat, painettaisiin ja kirjoiteltaisiinkin Kuopiossa tai Varkaudessa, Oulussa. Ei tulisi siitä myyntihittiä. Olisi Iisalmen ja Ylä-Savon päivät luettu sen median toimesta hetkessä.

Mistä saisimme sen jälkeen hiihtäjät, lentopalloilijat, Keke Rosbergit ja Seppo Kääriäiset, metropoliitat ortodokiselle kirkolle ja luostarilaitoskellemme isä Pandeleimonin, Immo Kuusan kaltaiset valmentajat hiihtäjille, Eino Säisän ja Juhani Ahon kaltaiset kirjalijat, Olvin juomineen ja Brasiliankin metsät parturoivat koneet Vieremältä, eukon kantajat Sonkajärveltä?

Aamuyöstä oli syntynyt minulta kirjoitus, jonka olin lainannut blogeistani vuodelta 2010, sen viimeistä edellisen. Siinä oli jopa englanninkielinen abstarkti. Miksi ihmeessä? Wihän sitö kukaan Suomessa lue.

No ei luekaan mutta kun yli 90 % lukijoistani on muualta kuin Suomesta kotisivullani ja joskus algoritmit ja kääntäjät robotteina tekevät sellaisia virheitä, joka on hyvä välttää, kun kyse on tieteestä, ei pelkästä sen populariosinnista.

Aamuyöstä lainaamani teksti oli pidetty hieman tieteellisempänä tekstinä vielä tuolloin matkustaenkin postereineni maailmalle. Toki ne oli lähetetty jo aikaisemmin ja hyväksytty konferenssin järjestöjän toimesta, siiretty kirjaankin, suurelle yleisölle jaettuun, joista 90 % poistui sen saatuaan kongressituristeina heille järjestettyä turistiohjelmaa seuraten.

Itse konferenssiin jää kourallinen ihmisiä, vakavasti otettavia, joiden varassa tämäkin tiede pysyy pystyssä tai kaatuu. Kongressihotellit turisteineen on tuottoisaa puuhaa, joka nyt on kriisissä. Me kun vaihdamme luentomme toisillemme netin kautta ja lentokentät ovat nekin tältä osin kiinni. Turhia turisteja ei kongresseihin kaivata.

Suomalaiselle on kirjoitettava omalla kielellämme ja se rajoittaa sitä miten ja mistä kirjoitat. Vuoden viimeinen blogi oli varattu mediapalkinnolleni. Nykyisin en enää tuota palkintoa jaa. Miten voit jakaa palkinnon algoritmeille, jotka mennen tullen ohittavat suomalaisen mediatoimittajan kyvyn seurata, mitä on tapahtunut, mitä parhaillaan tapahtuu ja mihin algoritmit ohjaavat näitä suuria massojamme seuraavassa luvussa.

Vertasin algoritmeja aiemmin keittokirjaan. Wikipedia tekee samoin. Se on suomalainen tapa kertoa etenkin naisille mistä voisi olla kysymys. Yhtä hyvin kyky kutoa ja vielä koneella voisi opastaa yksinkertaisiin algoritmien syntyyn. Maailma on tulvillaan turhuutta, jota pandemia nyt on karsimissa viihteenämme. Valtaosa ihmisistä on turisteja ja heille järjestettävä viihde pelureineen maksaa maltaita mutta myös tuottaa.

Pandemia on hieman tasoittanut tätä poliitikkojen rakentelemaa Helsingin herrojen kujeluamme. Sulkekaa Helsingissä rajanne muuhun Suomeen ja hyvä tulee, hoitakaa radanvarren köyhtyneitä vieraitanne monikulttuurisena juhlananne ja hyvin menee meillä maalla asuvillakin. Viekää tämä oppi myös ruotalaisille ja virolaisille vieraillennekin. Miksi kukaan ei huomannut rokotuttaa edes kunigasperhettä?

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts