Mitä ovat taiteen klusterit, kysytään tänään ja olen vastannut tähän mahdollisiman suppeasti ja manifestini tapaan sen muutamaan kohtaan jäsentäen. Pidempi tapa vastata vaatisi oman kirjansa, joka valaisisi ilmiötä myös kulttuurien ja sosiaalisen pääoman sekä narration monin keinoin. Kirjoittaminen ja kirja on näistä kömpelöin, jolloin taide yhdistettynä vaikkapa elokuvan keinoihin on paljon rikkaampi tapa kertoa myös klusteritaiteen oman aikamme ilmiöistä. Ei vähiten eri medioittemme käyttämänä tapana päivittäisessä ja reaaliaikaisessa tiedottamisessa, usein vielä piilotajuntaisessa. Lainaan jälleen tekstiäni suoraan kotisivultani:
Taiteen klusterit
Klusteritaide (Cluster Art) ja taiteen klusteri ovat eri käsitteitä. Edellinen liittyy taiteen sisältöön ja substanssiin, jälkimmäinen sen organisoitumiseen ja yhteiskunnalliseen verkostoitumiseen. Taiteen klusteri on osa evolutionaarista tieteen teoriaa.
Klusterina kuvataiteen klusteri on usein pienyrittäjyyttä ja sen verkottumista ja verkostoitumista. Verkottuminen tarkoittaa prosessin tietoteknistä osaa (vrt. internet). Näin ei toki ole aina ollut.
Taiteen klusteri on osa muuta alueellista, kansallista ja kansainvälistä klusteroitumista, alan tiedettä ja tutkimusta sekä poikkitaiteellista prosessointia. Sen merkitys innovaatiojärjestelmässä on liki sama kuin luovan innovaattorin (creator innovator) rooli tiimiorganisaatiossa. Näin taiteen ja taiteilijan merkitys on verkotorakenteissa ja klustereissa poikkeuksellisen merkittävä.
Kuvataiteen klusteri on osa muuta taiteen ja tieteen klusteroitumista. Tässä sen merkitys on yhteinen muun innovaatiojärjestelmän tai sen kansallisen strategian toteutuksen integraation kanssa (ks. Luostarinen 2005, Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifesti). Olen kertonut tästä enemmän väitöskirjassani kuvatessani mm. kvanttimekaniikasta tuttuja ilmiöitö (asymptoottinen vapaus) tai isolaatiomekanismeja. Ne on hyvä tuntea klusterirakenteita ja verkostoja rakenneltaessa ja myös taiteen klustereita käytettäessä.
Taiteen (kulttuurin) klusteri on osaamisympäristöineen kansakunnan ja talousalueen kilpailukyvyn innovatiivisin ydin. Klusteri hyödyntää kaikki ne alueet, joilla innovatiivisuus ja pieni mittakaava sekä joustava talous ovat tehokkaita verkostotalouden toimintavälineitä. Nämä ovat perusteita, jotka on syytä tuntea.
Suomessa taiteen (kulttuurin) klusteriin kuuluvat yrittäjien ja alan harrastajien verkostojen ohella institutionaaliset tiedon tuottajat, tutkimus, koulutus, hallinto ja rahoitusjärjestelmät sekä media. Luonnonvarojen käytössä klusteri on osa ekologista klusteria ja sen toimintaperiaatteita. Ekologinen klusteri on hyvin lähellä innovaatiopolitiikassaan taiteen klustereita.
Internet ja sosiaalinen media on muuttamassa eniten juuri taiteen klusteria. Ensimmäisenä se näkyy musiikissa ja kuvataiteessa, vasta sen jälkeen printtimedioitten mukana tulevassa muutoksessa. Edellinen on muuttamassa koko paradigmaista ajatteluamme ja se on monikulttuurinen prosessi, jälkimmäinen koskee lähinnä “vain” printtimedioitten sisällöntuotantoa, sähköisiä medioita ja niiden kulttuurista muutosta ja olisi tapahtunut ilman internetiäkin. Paradigmainen muutos ajan ja paikan tieteissä koski toki myös taiteitamme. Muutos oli maailmankuvallinen.
Suomessa prosessiin vaikuttavat kansallinen historiamme ja pragmatismi, jo edellä kuvatut käsitteet innovaation luonteesta Suomessa ja sen mahdollisista vahvuuksista meillä. Näistä vaikkapa hermeneutiikka ei toki ole suomalainen ilmiö ja pragmatismia esiintyy niin ikään kaikkialla. Tieteellinen maailmankuva ei ole sekään Suomessa oleellisesti yleisempi kuin muualla Euroopassa ja siihen liittyy luonnollisesti runsaasti myyttisiä aineksia ja uskomuksia. Tämä koskee etenkin käsitystämme taiteesta ja sen merkityksestä yhteiskunnallisena uudistajana tai osana innovaatioprosesseja. Se on tänään paljon merkittävämpi kuin vielä muutama vuosikymmen takaperin. Se on samalla reaaliaikainen, jolloin sen fyysiset, taloudelliset ja sosiaaliset rakenteet on syytä tuntea mahdollisimman yksityiskohtaisesti.