Mehevä ja muikea Mitro Repo
Euroopan parlamenttiin pyrkii Suomesta 241 ehdokasta. Suurin joukko ehdokkaista on 50-60 -vuotiaita miehiä. Ehdokkaista peräti 70 % on varhaisemmassa tai myöhemmässä keski-iässä tekoreippaillen. Ville Itälän väite, jonka mukaan EU kouluttaisi parlamentissaan nuorista johtajia ei näyttäisi toteutuvan ainakaan Suomessa. Ellei sellaisena nyt pidetä 60-vuotiasta ikinuorta politiikan emeritusta mallia Silvio Berlusconi. Kuka haluaa tällaisten seuraan kouluttautua ja jo nuoresta alkaen? Kun muitakin vaihtoehtoja toki löytyy.
Ehdokasasettelu noudattaa äänestäjien tapaa käyttäytyä vaaleissa. Gallupin mukaan varmoja äänestäjiä on eniten juuri näissä varttuneissa ikäluokissa. Alle 35 -vuotiaista äänestämässä kävisi varmuudella vain noin 20 % ja kiinnostus on jopa vähentynyt edellisistä vaaleista. Sama koskee toki kaikkia ikäluokkia. Näyttäisi siltä että äänestysaktiivisuus jäisi nyt noin 35-40 % välille, kun se edellisissä EU -vaaleissamme oli 41 %. Käytännössä nämä suuret ikäluokat ja heitä lähellä olevat ratkaisevat kymmenen paikan kohtalon ja asuen vielä Tampereen eteläpuolella ja kohtuullisen hyvin koulutettuina. Usein taustalta löytyy akateeminen keski-ikäinen nainen.
Huonosti valitut julkkikset
Toisin kuin ehkä takavuosina odotettiin EU ja sen parlamentaarikot kiinnostavat yhä vähemmän juuri nuoria äänestäjiä. Heitä aktivoimaan asetettiin julkkisehdokkaita. Nämä eivät kuitenkaan näyttäisi olevan lähelläkään sitä rajaa jolla ylitetään 13 valitun valtakunnallinen äänikynnys. Vain ortodoksipappi Mitro Repo sdp:n suosituimpana ehdokkaana näyttäisi menevän läpi. Urheilijoita Mannista, Sievistä, Puhakkaa ja Ismailia sekä kohupotkut saanutta Johanna Korhosta voisi äänestää enintään 2 % Gallupin haastatelluista. Miksi julkkisten on oltava urheilijoita, joilla on jo liikaa ikääkin? Yksi jalkapalloilija Savosta riittää komissaarinamme. Turkki on ja pysyy ulkopuolelle hänen taidoistaan piittamatta. EU laajeni liian nopeasti ja harkitsemattomasti. Syntyi kahden kerroksen väkeä ja vanha ydin hajosi. Alkuperäinen ideakin on kadonnut. Ei Eurooppa ulottu Uralille ja Aasiaan oli globalisaation kehitys mikä tahansa. Rajaton Eurooppa oli huono idea rajattoman maailman rinnalla. Tänään euroviisuihin osallistuu Moskovassa liian monta kansakuntaa esiintyäkseen edes samana iltana. Suomi elää sekä Moskovan että Brysselin ajassa ja tarvitsee kaksi lautastaan.. Toinen niistä on varattu kyllä Yhdysvalloille ja Natolle. Sanoimme me mitä tahansa.. Stubb sai Clintonin kännykän numeron eilen.. Hän on siitä syystä ylpeä..
Pakkopulla puolueille
Suosituin ehdokas on odotetusti Timo Soini, jota keskustan kannattajatkin voisivat äänestää heti Anneli Jäätteenmäen jälkeen ja jonka suosio on lähellä 20 %:a. Vihreät naiset Hautala, Cronberg ja Hassi sijoittuvat kaikki kuuden kärkeen. Näin on kun haastatellaan 2000 akateemista vihreää naista Gallupin tapaan.. Läpimenomahdollisuus on kuitenkin puolueen alle 10 % kannatuksella vain yhdellä ja kilpailu on siellä ankara. Kokoomuksen läpimenijät näyttäisivät löytyvän ammattipoliitikkojen joukosta listalta Itälä, Siitonen, Penttilä ja Pietikäinen. Risto E.J. Penttilä olisi toki yllättäjä ellei muista että ehdokkaista valtaosa on etelästä. EU -vaalit ovat pääkaupunkiseudun ja ruuhkasuomen vaalit median näkökulmasta. Näissä vaaleissa alueellinen eriarvoisuus näkyy ja kuuluu toisin kuin liittyessämme EU:n jäseneksi. Silloin kehitysalueet olivat vielä tärkeitä ja maaseutu arvossaan. EU oli maaseutualueiden tukien ja maatalouden omalaatuinen yhteisö sekä turvallisuutemme takaava Naton edeltäjä. Nyt EU -vaalit ovat vain verryttely omia kansallisia vaalejamme ajatellen ja turhaa rahan haaskausta puolueiltamme. Niissä keskitytään etelään ja muutama viikko riittää koko vaalien hoitoon.
Käytännön EU jäänyt vieraaksi
EU:ssa suomalaisia kiinnostavat työ, asuminen, raha ja liikkuminen. Näin ainakin jos seurataan Eurooppatiedotuksen EU-neuvojien ja aluetiedottajien antamia raportteja. Heiltä kysytään lähinnä käytännön asioita ja niihin lukeutuu yllättäen myös Lissabonin sopimus. Haluamme tietää kuinka vaikutusvaltamme on muuttumassa ja miten tuo sopimus vaikuttaa Suomeen. Lisäksi meitä kiinnostavat matkustaminen, työskentely ja asuminen Euroopassa, EU-rahoitus, toimielinten toiminta sekä EU-lainsäädäntö ja direktiivit. Usein kyselijöinä ovat toki suomalaiset toimittajat tai virkamiehet. EU on komission alainen yhteisö jossa poliitikot menestyvät vain verkottumalla virkamiehiin ja eurooppalaisiin kansallisiin instituutioihin. Monelle suomalaiselle ne ovat entuudestaan vieraita. Vielä vieraampi on Suomi berlusconien kaltaisten päämiesten kansalaisille. Kuinka moni italialainen vierailee vuosittain Suomessa ja laskettelee Lapissa?
Sateentekijät
Soinista odotetaan ahaa -elämystä ja keskusta sateentekijää Kekkosesta. Hartaana katolisena Soini istuu porvareitten ryhmään paremmin kun vaikkapa suomalainen talonpoika keskustasta liberaalien ryhmään. Lainsäädäntöehdotukset EU:ssa tekee toki edelleen läpinäkyvyydestä moitittu komissio ja Soini olikin ehdottamassa Lipposen tapaan komissaariksi kokoomuksen Sauli Niinistöä.
Niinistön nostaminen ohi keskustan Olli Rehnin on ollut osa alkanutta poliittista peliä. Kokenut Rehn on toki pätevä ehdokas ja Alexander Stubb voi odottaa vielä viisi vuotta tarttuakseen komission nykyistä raskaampaan salkkuun oli keskustan kannatus tulevissa vaaleissa mikä tahansa. Olli Rehn on tehnyt elämässään välttämättömyydestä hyveen.
Kekkonen keskustan vaalivankkureissa edustaa turvahahmoa, johon ei toki suhtauduta liian vakavasti ja puhutaankin itseironiasta. Sitä se ei kuitenkaan kaikille ole. Nykyisin nuorten keskuudessa Kekkonen on pikemminkin mielenkiintoinen persoona ja kulttihenkilö, ikoni. Sammon korttien suosituimpana kuva-aiheena hän ohittaa niin Marimekon Unikot kuin Stenvallin ankat ja Lasse Virenin juoksut.
Tiedetään että Kekkosta suosivat etenkin nuoret, joille hän ei ole kiistelty valtiomies saati poliitikko. Hänen suosionsa muistuttaa vaikkapa Che Guevaran tunnetuinta poseerausta. Kekkosella myydään myös Tele Finlandia, Pandan lakuja, Viviscal-kaljunhoitoa ja Sammon pankkikortteja. Hänet näkee myös Turun yliopiston rahankeruukampanjassa ohi perinteisemmän Einsteinin kuvan. Kieltään näyttävä Einstein ei ole rahankerääjälle finanssinero.
Olemme siirtymässä palveluyhteiskuntaan, jossa innovaatiot eivät ole enää teknologisia ja jossa humanisti osaa nauraa röhöttää eikä pyhitä enää mitään. Jopa EU -kielessä käännöksen ei tarvitse olla enää tarkka, mehevä ja muikea sen olla pitää. Mitro Repo on sopiva ajan kuva Suomesta jota ortodoksipapit tukevat ymmärtämällä nuhdella muikeasti hymyilevää etäpäätettään vakavaa samalla näytellen protestanttisessa kulttuurissa. Isä Camillon kylä on muuttunut ja muistuttaa yhä enemmän kaaosta, jossa harkittujen tekojen seuraukset ovat harvoin ja yhä harvempien ennalta hallittavissa. Taantuman jatkuessa syntyy ainan kahteen suuntaan jakautuvaa virtausta.
Maailma ei pysähdy aloilleen
Protestanttien syntyhetkellä Lutherin aikalaisiin kuului myös Franqois Rabelain, joka ylisti fransiskaanimunkkina aitoon renesanssityyliin vapaamielisyyttä, ronskia mieliluvitusta ja yhteiskuntasatiiria. Karnevaalikulttuurin isänä hänen ihanneyhteiskunnassa sai tehdä mitä halusi ja eksyi välillä mahdottomuuksiin etsiessään uudenlaisen muodon tarvetta. Puhtaimmillaan puhdas järki on järkevälle ihmiselle hupaisaa. Kaukana Lutherin ja Erasmuksen kilvoittelusta vapaasta tahdosta protestanttisen etiikan keinoin. Ihminen on sokea valintojensa seurauksille katsoessaan vapautta ajan ja sattuman perspektiivistä.
Ei Rabelius tätä keksinyt vaan jo paljon ennen häntä tunteita, ajatuksia ja moninaisuutta, järjen hämmennystä keitteli Platon sekä hänen seuraajansa berlusconien maassa roomalainen Petronius renesanssiajan humanistina. Olemme siirtymässä uuteen aikaan ja aikakauteen, jossa monialainen renesanssi lahjakkuus nousevat taas kunniaan. Juuri tätä edustivat nämä muikeat naurusnaamaiset kirjailijat, munkit, humansitit, lääkärit ja papit tiedettä tehdessään ja samaan aikaan puutarhassaan käsiään käyttäen jäämättä tietokoneen ruudun vangiksi. Nyt tämä on vain neurologien siunattava yhdessä sosiologien kanssa psykologien hyväksyessä uusi virtaus ja median sen vahvistaessa.