”Cluster Art and Art of Clusters 70 years.” ”Muistelmakirja NYT. The way of my life.”
Vuosien urakka on ohi ja taustalla kuuluu Koiramäkeläisten kirjoittajan ja piirtäjän haastattelu televisioista. Olemme joskus keskustelleet Koiramäkeläisten käytöstä puistossa, jonka rahoituksen hankkiminen oli ensimmäisiä EU-rahojamme ja tänään tuo puisto elää ja voi hyvin esitellen mm. maataloutta ja ympäristökysmysten hoitoa eläimineen etenkin lapsiperheille Jokoisten Luken maisemissa.
Työmme kuvien tekijänä poikkeaa ja varmasti tekstinkin. Yhteistä on yksinäisyys ja usein myös flow -tilassa ja öiseeen aikaan. Palautetta tulee kummallekin vähän, paitsi itselleni etenkin sosiaalisen median sivuilla tuhansittain ja joka hetki.
Mauri Kunnas jää siitä paitsi, se ei ole osa hänen työprosessiaan. Siirtyen joustavasti öiseen aikaan Aasiaan ja uudelleen Kaliforniaan auringon kierron mukaan eläen. Eurooppa on tullut jo liiankin tutuksi lukijoineen ja se nyt jää tuohon kierron puoliväliin ja hoituu päiväsaikaan. Eniten pidän maantieteiljänä pienistä saarivaltioista ja pelkään koko ajan niiden hukkuvan mereen. Tulvat Eruroopassa ja tulipalot metsissä kertovat missä mennään rinnan pandemian neljännen vaiheen alkua.
Samalla on koko ajan analysoitava ja tiede sekä tutkijan koulutus helpottaa tätä työtä myös poikkitieteisenä ilmiönä. Ilman sitä näitä 116 kirjaa ei olisi syntynyt eikä myöskään ilman väitöskirjojeni vaatimusta tehdä työnsä hyvin ja ehdottoman täsmällisesti.
Onneksi välineet kehittyivät koko ajan matkalla ja välineellinen luonnontiede yhdistettynä ihmistieteisiimme ovat tiedettä myös popularisoiden sekä uusia innovaatioita hakien jokaisen käytettäväksi tarkoitettuja. Omien opiskelioiden määrä kasvoi muutamasta kymmenestä muutamaan miljoonaan.
Ilmiön ymmärtäminen ei ole perinteiselle psykologialle mahdollista ja myös alue- ja aikatieteetkin oli pohdittava uusiksi. Siinä pikamatkat vaihtuvat lopulta ylipitkien maraton matkojen sietämiseenkin. Lyhyistä esseistä, tuhansista, oli päästävä myös tuhatsivuisiin kirjoihinkin. Matkan varrella tehdyistä virheistä on myös opittava. Lähiympäristö on sekin kansainvälinen ja samalla paikallinen, välillä myös aggressiivinen ja hävittävä.
Kun rinnalla on tukeva ja valoisa verkosto ja klusterirakenne vahva, siitä syntyy ilmiö, jota kutsumme elämäksi. Yksin ehdit maaliin nopeammin mutta verkostossasi jaksat pidemmälle. Tästä myös muistelmieni nimikin. Samalla niiden syntytapa ja poikkeavuus perinteisestä. Narraatio on määritelty siinä missä sosiaalinen pääomamme monen tutkijan ja tieteen tekijän kirjaamanakin.
Mukana on ihmisiä, joiden osaaminen on alansa huippua sekä valtaosa etenkin alkuvaiheessa lapsia, prosessin edetessä jo aikuisia ja siinä mukana omat lapsenikin myös tämän kirjan toimittajina. KIITOS kuuluu heille ja vuosikymmeniä jo kustantajana toimineelle innovatiiviselle saksalaiselle BoD osaamiselle.
Ilman sen osaamista ja tapaamistamme jo varhain pohtimassa samoja ongelmia kirjan julkaisutoiminnassa johti pitkään suhteeseemme. Siinä molemmat ovat oppineet toisiltaan, näin uskon. Digiajan tavoite on saavutettu reaaliaikaisena prosessina ja myös kirjan myyjää ymmärtäen. Siirtyminen uuteen aikaan ja maailmankuvat muuttavaan tapahtui rinnan ja syventämällä koko ajan myös omaa osaamistaankin.
Olemme onnistuneet yhdistämään globaalin todellisuuden osaksi sellaista yhteistyötä, jonka juhliminen on yhtä arkinen kuin se rapusaalis, jonka lapsena noukimme öiseen aikaan purosta ja veimme Kuopion torille juuri tähän aikaan loppukesää se käynnistäen. Ja siellä saaliistamme noukittiin vain suurimmat hummerit ja pienemmät istutimme takaisin uuteen paikkaan kotipuroamme, Myllypuroksi kutsuttua.
Siellä se lisääntyi kiven alla kuorensa vaihtaen ja kasvoi niiden pöytään, jotka osasivat nauttia elämästään ainakin yhden kerran syksyn alkaessa. Sillä niin kalliita nuo hummerit olivat herkkusuiden syötäväksi.
Kirjani saa edullisemmin myös sähköisenä mutta moni hakee sen myös pysyväksi muistoksi tästä ajasta, jota me nyt elämme, olemme eläneet yhdessä yli sukupolvisen ajan. Lämmin kiitos etenkin näille ystävilleni yhteisestä matkastamme.