Virus nimeltä P-Isara-savox
Maailma vavahteli runsas viikko takaperin, kun koronaviruksen uusi muunnos havaittiin ja tieto siitä levisi ympäri maailmaa. Pörssikurssit sukelsivat ja useat maat alkoivat rajoittaa lentoja eteläisestä Afrikasta, jossa virusmuunnos havaittiin. Mediat olivat kauhuissaan ja kysyttiin, käynnistyykö pandemia alkaen uudelleen syksyn 2019 Kiinan tapahtumat toistaen.
Parissa päivässä Maailman terveysjärjestö WHO nimesi muunnoksen B.1.1.529 omikronmuunnokseksi. Nimi tulee kreikkalaisesta aakkostosta, kuten aiemmat huolta herättäneet muunnokset alfa, beeta ja delta. Toki näitä aakkosia löytyy jatkossakin mutta kestääkö meillä talous, voimat ja henkinen kantti tällaiseen leikkiin.
Maanantaina Maailman terveysjärjestö totesi Reutersin mukaan, että omikronin leviäminen kansainvälisesti on hyvin todennäköistä ja se aiheuttaa ”erittäin korkean” globaalin riskin uudelle infektioaallolle. Olemme siis lähtöpisteessä ja joku kertoi uudesta normaalista. Kertomatta, mitä tämä globaali vanha normaali mahtoi olla?
Lääkeyhtiö Modernan toimitusjohtaja Stéphane Bancel sanoi tiistaina Financial Timesille, että tämänhetkiset rokotteet eivät todennäköisesti ole yhtä tehokkaita uutta muunnosta vastaan. Tämä voi johtaa suuremman ihmisjoukon sairastumiseen, sairaalahoitoon joutumiseen ja pandemian pitkittymiseen, kirjoittaa puolestaan Reuters.
Oxfordin yliopisto kuitenkin toteaa brittilehden mukaan, ettei vielä ole mitään näyttöä siitä, ettei nyt saatavilla olevat rokotteet suojaisi vakavaa koronavirustautia vastaan, vaikka sen aiheuttaja olisikin omikron. Mutta kehen uskoa ja koska nämä rokotteet ovat myös köyhimpien käytössä Afrikassa?
Pandemia on aiheuttanut myös paljon taloudellista huolta. Omikronmuunnoksen osalta analyytikot arvioivat vaikutukset kuitenkin pieniksi, Financial Times kirjoittaa. Berenberg-pankin pääekonomisti Holger Schmieding sanoi lehden haastattelussa, että taloudelliset tappiot ovat vähentyneet tartunta-aalto tartunta-aallolta. Kuinka monta tartunta-aaltoa tässä on mukamas koettu? Noinkohan niistä voisi vetää taloudellisia johtopäätöksiä?
Keskeinen syy talousasiantuntijoiden suhteellisen optimistisille varhaisille arvioille on lopultakin ollut talouden parantunut kyky sopeutua erilaisiin rajoitustoimiin. Ei sen kummallisempaa. Entäpä kun rajoitustoimet jatkuvat ja olemme kaiken aikaa osa pysyvää ilmiötä, johon sopeutua myös kulttuurisesti, sosiaalisesti ja jokainen meistä myös psykologisestikin.
Seuraavana virusmuunnelman nimestä voisi järjestää kilpailunkin. Joku kirjailija siellä taisi jo päästääkin liikkeelle vähän ärhäkämmän flunssan Pohjois-Suomessa hauskoja kirjojamme viljellen. Ettei vaan ollut Veikko Huovinen? On siten jo kirjallista taustaakin, josta käynnistää tervaporvareitten koulima tauti myös puhtaan suomalaisenakin. Pelkkä flunssa tai kausi-influenssa ei kuitenkaan oikein profiloi Huovisen tapaan oman aikamme etenkään sosiaalisia medioitamme. Ärhäkämpi nimi olisi virukselle löydettävä ja tälle vielä riittävä joukko salaliittoja epäileviä etelän ihmisiä.
Lueskelinkin juuri uudelleen kertaillen nigerialaisen nobelistin tuotantoa, josta kirjan nimi Isara on mielestäni tähän tarkoitukseen onnistunein. Tämä kirjailija, Wole Soyinka, sai Nobelin palkinnon vuonna 1986. Olin silloin Suomen Akatemian tutkijana Iijoella. Voimayhtiöt kun halusivat rakentaa sen vielä valjastamattomat kosket keski- ja yläjuoksulla sekä samalla rakentaa joukko altaita. Ne olivat minulle tuttuja jo 1970-luvun puolelta ja tein niistä tutkimusten rinnalla myös opinnäytetyönkin. Alkoivat kutsua patologiksi yliopistolla.
Klusteroin siinä samalla faktoripisteitä, kuten olen juuri hetki sitten kirjoittanutkin, pohjustanut tätä uusinta blogiani. Ne ovat lähellä oman aikamme algoritmeja. Kerroin siten edellisenä päivänä taustoja sille mistä huomenna kirjoitan. En vain esittele vaikeita käsitteitä avaamatta niitä myös lukijoilleni. Kun ne myöhemmin sitoo kirjaksi, kertomus etenee kyllä ihan loogisesti ja ymmärrettävällä tavalla. Wole Soyinka tekee myös näin omassa tuotannossaan ja on professorina siten lukijaystävällinen. Hänen ikivanha kulttuurinsa kun olisi todella vaikea ymmärtää, ellei sitä avaa ensin romaanilla, kuten juuri Isara. Yksi romaani ei edes tahdo riittää. Vaaditaan jatkoromaani.
Sieltä löytyi kirjapinostani Wole Soyinkan kuvaamia vahvoja heimoperinteitä, jotka avasivat tämän nigerialaisen eksoottisia tarinoitakin. Afrikkaan kun suunniteltiin Iijoen Siuruanjoen ja kylän hukuttavaa, Siuruan altaankin monin verroin ylittäviä Voltan ja Kariban kaltaisia allastuksia. Olin nämä altaat inventoinut metsineen ja peltoineen, soineen, ja niiden ihmiset haastatellut moneenkin kertaan, siinä missä vaikkapa Sompion allasevakot Lokan allasalueilla Kemijoen vesistöalueella. Tällaiset altaat ja ihmisen sokea toiminta, luonnon raiskaus vaikkapa Amazonjoen varsilla, kun tuottaa myös viruksia ja tauteja, jotka ovat jääneet meille vieraiksi. Vielä takavuosinamme ne eivät levinneet kuten tänään globaaleina vitsauksinamme. Ei ollut lentokoneita saati jatkuva virta päihteitä ja huumeita kuljettavia kansalaisia.
Wole Soyinka oli jorubaheimoon kuuluvan opettajan poika, kotimaassaan kriittinen poliittinen ajattelija ja Englannissa kirjallisuuden professori. Tapasin hänet ja kuuntelin eksoottisia sukutarinoita, jotka muistuttivat hyvinkin vastaavia myös vaikkapa pohjoissavolaisten kertomina tai saamelaisten leiritulilla joikaten.
Näiltä main, tropiikin sisältä, ovat ärhäkät flunssat syntyneet ja toisensa tavanneet myös lopulta Jäämeren suunnalla, jossain liki nykyistä Euroopan kulttuurikaupunkia Oulujen suistossa. Ettei vaan jonkun konferenssin yhteydessä? Kaupungintalokin on siellä entinen tervaporvareitten pahamaineinen kapakka. Parempaa paikkaa ei nigerialainen ja savolainen flunssavirus voisi itselleen tapaamispaikaksi valita Etelä-Amerikalaisesta nyt puhumattakaan.
Wole Soyinkan Isara ja Veikko Huovisen flunssa on nyt syytä kaivaa kirjahyllystä ja pohtia, mikä olisi sopiva nimi allaspeikkojen ja koskien rakentajien, Amazonin metsien hävittäjien uusimmille yhteisille viruksillemme Wuhanista ja Etelä-Amerikasta lähteneitten rinnalle? Miltä kuulostaisi ihan oma Savosta ja Kainuunjoen suulta, kulttuurikaupungistamme Oulusta terveporvareitten hoitama P-Isara-Savox. Siinä olisi pieni osa, pisara, Isaraa ja lopu sitten savoksi saatettua meille tutumpaa flunssaa.