Itsenäisyyspäivän aattoa ei voi sivuuttaa lukematta Helsingin Sanomien (5.12. 2021) artikkelin otsikolla: ”50-vuotta sitten aatteiden taistelua käytiin myös tiedosta”. Suora lainaus artikkelin alun tiivistelmästä: ”Kyse on syksystä 1971, jolloin Suomessa sensuroitiin maantiedon oppikirja, koska siinä puhuttiin Neuvostoliitosta totta. Suomi oli niin suomettunut, että kommunisti Taito Sinisalo sai yhdellä eduskuntakysymyksellä koko järjestelmän polvilleen.” Tuloksena tästä maantiedon oppikirjan sisältöä muutettiin taistolaisille sopivaksi.
Aloitin yliopistossa maantiedon ja biologian opinnot tuona syksynä, ja kyse oli todellakin Laulajaisen ja Tahvosen lukion ”Maantietoa lukiolaisille” oppikirjasta. Tuossa vanhassa oppikirjassa oli kuvaus Neuvostoliitosta ja sen naapurivaltioista, jotka ovat tänään itsenäistyneet ja EU:n jäseniäkin. No tuolloin oli toisin ja Suomessa elettiin Urho Kekkosen aikaa ja Taisto Sinisalon sana painoi, kerrottaessa mitä näistä maista ja kansoista, geopolitiikasta saa Suomessa lukioissamme kertoa. Siinä ei ole mitään uutta myöskään tuon ajan maantiedon opetukseen yliopistoissamme. Tiede oli sitten erikseen.
Sitä tehtiin tieteen välinein eikä puututtu pelkästään geopolitiikkaan tai Suomen asemaan tuon ajan poliittisessa ilmapiirissä. Tietokoneet olivat saapuneet ja pian myös GIS (Geographical Information System). Me kiinnostuimme poikkitieteisestä materiaalista ja samalla myös sateliiteista kuvineen. Pian sekä ajan että paikan tieteet kokivat paradigmaisen muutoksen. Se oli vieras ilmiö tuon ajan poliitikoillemme. On sitä vieläkin.
Hesarin toimitusta kiinnosti, ketkä välittivät maantiedon oppikirjan sivuja tiedoksi Taisto Sinisalolle vuonna 1971 ja epäilyt kohdistuvat mm. tuon ajan teiniliiton jäseniin, kuten Satu Hassiin tai Erkki Liikaseen. Teiniliitto kun oli tuolloin ns. yleisdemokraattisen rintaman eli vasemmiston ja keskustan käsissä. Hesaria lainaten liitto oli luisunut kohti täyttä taistolaishallintoa ja toki se näkyi sekä kuului myös lakkoineen vaikkapa Oulun yliopistossa.
Suomi oli suomettunut ja tuon ajan maantiedon kirjat tuli siis korjata vastaamaan Taisto Sinisalon tahtoa. Tuskin siihen vaadittiin ”lavertelijaa” lukiosta maantiedon oppikirjan sopimattomista sivuista poliitikoillemme. Koko kansa ja sen mediat olivat sitä samaa lavertelua ja toki myös vaalimmekin. Näin Kekkosen kauden perässähiihtäjät ja heidän mediansa toimittajineen edustivat ilmiötä, josta vaatimaton maantiedon oppikirja oli pelkkä kuriositeetti osana tuon aja ilmapiiriä. Olihan meillä myös sellaisia kirjoja, joiden rasismi oli niin rankkaa, ettei sellaista voisi tänään oikein edes ymmärtää, ellei sattunut elämään noita aikoja ja kirjoittamaan niistä niihin medioihimme, jotka tuon juttuni julkaisivat. Eivät toki kaikki likimainkaan.
Aika aikaa kutakin ja tämän päivän mediamme sekä oppikirjat kuvaavat tämän hetken maailmankuvaa ja sen myös poliittista asentoa myös Suomessa. Otetaan nyt esimerkkinä tuore ilmiö, biologinen virus ja tapamme kirjoitella siitä pandemiana ja monen kokemana myös salaliittonakin. Se on vanhaa taustaa 1970-luvulta mutta myös paljon vahaisimmilta ajoiltamme osana sosiaalista pääomaa, muistia ja kulttuuriamme.
Isänmaa ja äidinkieli ovat nekin tunnesanojamme ja jostakin syystä tuo äidinkieli on monelle paljon tärkeämpi ajattelun ja tiedottamisen väline kuin isänmaa monine stereotyyppisine ilmiöineen. Samalla tiede myös maantieteenä teki selvää pesäeroa politisoituneeseen maantietoon ja sen harrastajiin oppikirjoineen ja medioineen. Muutos oli paradigmanien, maailmankuvat muuttava, eikä siitä ole huomattu sosiaalisen median sisällä ja sitä liian läheltä seuraavan perinteisen mediamme sisällä edes omana aikanamme. On saatava riittävä etäisyys mediatiedon tulvalle ja osattava myös analysoida sen sisältöäkin. Moni algoritmi oli vanhentunut jo syntyessään.
Ilmiö on sukua samaan aikaan taustalla juuri nyt televisiossa käytävälle keskustelulle liki tuon ajan AIDS-ilmiölle ja sen aiheuttamasta globaalista paniikista samojen medioittemme tuotteena. Oikeammin se oli tuon ajan ihmiskunnan liki tappava virus, merkki lopun alusta poliittisesti värittyneitä maailmankuvia seuraten, mutta ei nyt enää. Eivät virukset lopu mutta hoitotulokset ja hoitomenetelmä kehittyvät ja paniikki on osa tätä ilmiötä.
Löydät aamuyöstä kirjoittamani blogini savolaisten keksimästä virusrokotteestamme, jossa taustalla on myös kainuulaista ja oululaista terveporvareitten vaurautta ja Nigeriasta saatua vinkkiä kirjallisuudesta yhdessä Havukka-ahon ajattelijan kirjoittajan hengenlennon kanssa. Hänkin kun kirjoitti myös flunssasta ja geotieteistämme, maantieteestä kutsuen Adolf Hitleriä ”Veitikaksi”. Veikko Huovinen käytti kaikki mahdolliset aiheet tyhjentäessään omaa pajatsoaan.
Sen sijaan rohkeus tehdä samaa Urho Kekkosesta ja 1970-luvun ”veitikoistamme” puuttui lukuun ottamatta Kari Suomalaista piirroksineen. Tänään erkkiliikaset ja heidän suhde Karl Marxin, Friedrich Engelsin ja Vladimir Leninin kirjoituksiin on ”Koulutoverilehden” nuorten taistolaisten toimittajien kuvana Helsingin Sanomissa yhtä mielenkiintoinen kuin Bidenin ja Putinin keskustelu Ukrainan tilanteesta lukien sitä vuonna 2071. Siinä on samaa nostalgiaa rinnan kuvista Verstappenin ja Hamiltonin ajokeista sekä Bottaksen ja Räikkösen aikakaudestamme. Ei se oikeasti ketään jaksa kiinnostaa.
Oma kirjoitukseni ja kirja sai puolestaan tukea afrikkalaisesta nobelistista Wole Soyinkasta ja tämän kirjasta ”Isara”, jotka yhdistyvät samaan faktoriin ja klusteroituvat osaksi oman aikamme tutkimusmatkoja maailmalle. Työkalut löytyvät tämän ajan tieteestä, mutta niitä on esiteltävä esseiden kautta avaten samalla lukijalle, mitä klusteri tai klusterianalyysi, faktorit jne. tarkoittavat edellisessä kirjoituksessani ja koko ajan samoja ilmiötä avaten. Sieltä kun syntyivät myös algoritmit.
Kun kirjoitat päivittäin artikkelin ja kaksi, niitä kertyy vuosikymmenen aikana kirjoineen melkoinen määrä lukijoilleni. Heille, jotka niitä lukevat osana vuosituhannen toisen vuosikymmenen alkua ja haluavat valmiiksi rakennetun tietopaketin aikakauden kirjallisista tuotteistamme ulkopuolella perinteisen mediankin. Edellinen vuosikymmen ja sen perinteinen mediatuotanto kun oli menetetty ja tärkein vuosi on edelleenkin 2011. On osattava löytää tärkeät numerot, vuodet, käsitteet ja niiden levittäjät, Suomessa vuosikymmen 1970 tai vuosisata 1500.
Kirjat oli jo kauan sitten julkaistava tutkijan Saksassa ja reaaliaikaisesti levitettävä Amazonin ja vastaavien suurten tämän ajan Googlen kaltaisten kanavien avulla verkottaen. Viruksen kanssa kilpaa eläen. Oleellista on digikieli, Cluster articles (googlaa ja katso määrää) sekä algoritmit sähköisissä kirjoissa ja esseissä, blogeissa ja artikkeleissa. Lisäksi sähköiset kirjat olivat jo aikoja sitten tarkoitettu keräilijöille painotuotteina. Siis eliitin hankkimina arvokkaina keräilykappaleina ja sellaisiksi myöhemmin algoritmein rakentaenkin. Jos et osannut, nyt on jo myöhistä. Kirjasi maksavat vain pari euroa kirppareissa. Jos sitäkään.
Kotisivuni kautta niitä saattoi lukea myös ilmaiseksi; Cluster art, Art of Clusters ja Cluster articles. Niitä haetaan (Google) ja ne avaavat näitä painotuotteita 500 miljoonasta 6000 miljoonaan. Eivät virukset biologisena otuksina näin reippaasti leviä. Porno leviää sekin ”vain” noin 2000 miljoonan voimalla. Sen ohittaminen on jo melkoinen saavutus.