Kaikki onkin jo kaaosta
30.05.2022
Ihmiset eivät vain tee maapallosta lämpimämpää, he tekevät ilmastosta kaoottisen, ehdottaa uusi jyrkkä tutkimus. Uusi tutkimus, joka julkaistiin 21. huhtikuuta preprint-tietokantaan arXiv, piirtää laajan ja yleiskuvan ihmisen toiminnan kaikista mahdollisista vaikutuksista ilmastoon. Ja se kuva ei ole kaunis. Siihen on nyt hyvä tutusta ja pohtia oma strategiamme muistaen jo aiemmin tekemämme virheeetkin.
Vaikka tutkimus ei esitä täydellistä ilmastomallin simulaatiota, se piirtää laajan luonnoksen siitä, mihin olemme menossa, jos emme rajoita ilmastonmuutosta ja fossiilisten polttoaineiden valvomatonta käyttöä, tutkimuksen tekijöiden ja tutkijoiden mukaan. Tutkijat kun ovat itsekin seuranneet tiettyjä lainalaisuuksia ja olettaneet ilmastomuutoksen olevan ikään kuin tieteellisesti tarkkailtava kone.
Fysiikan ja tähtitieteen laitoksella Porton yliopistossa Portugalissa on pohdittu nyt muutakin kuin vain fyysisiä lainalaisuuksiamme. ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hyvin tiedossa (kuivuus, helleaallot, äärimmäiset ilmiöt jne.),” tutkimuksen tutkija Orfeu Bertolami kertoi Live Sciencelle sähköpostissa. ”Jos maajärjestelmä joutuu kaoottisen käyttäytymisen alueelle, menetämme kaiken toivon korjata ongelma jollakin tavalla.” Mitä tutkija tarkoittaa näin poikkeavalla havainnolla?
Maapallo kokee ajoittain valtavia muutoksia ilmastokuvioissa siirtyen vakaasta tasapainosta toiseen. Nämä muutokset johtuvat yleensä ulkoisista tekijöistä, kuten muutoksista Maan kiertoradalla tai massiivisesta tulivuoren toiminnan noususta. Näin siis aiemmin mutta entä tänään?
Nyt nämä aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen, jota ohjaa ihmisen toiminta. Kun ihmiset pumppaavat lisää hiiltä ilmakehään, luomme uutta antroposeeniaikakautta, ihmisen vaikuttamien ilmastojärjestelmien ajanjaksoa, jota planeettamme ei ole koskaan ennen kokenut. Tässä ei ole mitään uutta mutta sen tutkinnassa ja tulkinnassa alkaa ollakin.
Uudessa tutkimuksessa tutkijat mallinsivat antroposeenin käyttöönottoa faasisiirtymänä. Useimmat ihmiset tuntevat materiaalien faasisiirtymät, esimerkiksi kun jääkuution faasi muuttuu kiinteästä nesteeksi sulamalla vedeksi tai kun vesi haihtuu kaasuksi. Mutta vaihemuutoksia tapahtuu myös muissa järjestelmissä. Tässä tapauksessa järjestelmä on maapallon ilmasto.
Tietty ilmasto tarjoaa säännölliset ja ennustettavat vuodenajat ja säät, ja ilmaston vaiheenmuutos johtaa uuteen vuodenaikojen ja säämalliin. Kun ilmasto käy läpi faasimuutoksen, tämä tarkoittaa, että maapallon kuvioissa tapahtuu äkillinen ja nopea muutos.
Logistiset ongelmat
Jos ihmisen toiminta ajaa vaiheen muutosta Maan ilmastossa, se tarkoittaa, että saamme planeetan kehittämään uusia sääkuvioita. Miltä nuo kuviot näyttävät, on yksi ilmastotieteen kiireellisimmistä ongelmista. Mihin maapallon ilmasto on menossa? Se riippuu suuresti siitä, mitä toimintaamme seuraavien vuosikymmenten aikana on.
Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen jyrkkä vähentäminen johtaisi erilaisiin tuloksiin kuin muuttamatta mitään, tutkijat kirjoittivat tutkimuksessa. Selvittääkseen erilaiset liikeradat ja valinnat, joita ihmiskunta voi tehdä, tutkijat käyttivät matemaattista työkalua, jota kutsutaan logistiseksi kartaksi. Tämäkään ei ole uutta muussa kuin tutkijoiden tavassa havaita omat virheensä ilmastotutkijoinamme.
Logistinen kartta sopii mainiosti kuvaamaan tilanteita, joissa jokin muuttuja – kuten ilmakehän hiilen määrä – voi kasvaa, mutta saavuttaa luonnollisesti rajan. Esimerkiksi tiedemiehet käyttävät usein logistista karttaa eläinpopulaatioiden kuvaamiseen: Eläimet voivat jatkaa synnytystä, mikä lisää niiden määrää, mutta ne saavuttavat rajan, kun ne kuluttavat kaiken ympäristössään olevan ruoan (tai niiden saalistajat ovat liian nälkäisiä ja syövät ne).
Vaikutuksemme ympäristöön on ehdottomasti kasvamassa, ja se on ollut jo yli vuosisadan. Mutta se tulee luonnollisesti saavuttamaan rajan, tutkijoiden mukaan. Ja tässä tutkijat ovat epäilemättä oikeassa.
Esimerkiksi ihmispopulaatio voi kasvaa vain tietyn suuruiseksi ja sillä voi olla vain niin paljon hiilidioksidia aiheuttavaa toimintaa; ja saastuminen heikentää lopulta ympäristöä. Totta tämäkin.
Jossain vaiheessa tulevaisuudessa hiilidioksidipäästöt saavuttavat enimmäisrajan, ja tutkijat havaitsivat, että logistiikkakartalla voidaan kuvata erittäin hyvin tuon hiilidioksidin tulevaisuuden kehityskulku.
Niinpä tämän jälkeen tutkijat tutkivat erilaisia tapoja, joilla ihmisen logistinen kartta voisi kehittyä, riippuen useista tekijöistä, kuten väestöstämme, hiilidioksidin vähentämisstrategioiden käyttöönotosta ja paremmista, tehokkaammista teknologioista. Kun he selvittivät, kuinka ihmisen hiilituotanto kehittyisi ajan myötä, he käyttivät sitä tutkiakseen, kuinka maapallon ilmasto kehittyisi ihmisen ohjaaman vaihemuutoksen kautta. Tämä on uusi lähestymistapa ja se on ikävä kyllä oikea.
Parhaimmissa tapauksissa, kun ihmiskunta saavuttaa hiilidioksidipäästöjen rajan, maapallon ilmasto vakiintuu uuteen, korkeampaan keskilämpötilaan. Tämä korkeampi lämpötila on yleisesti haitallista ihmisille, koska se johtaa edelleen merenpinnan nousuun ja äärimmäisimpiin sääilmiöihin.
Mutta ainakin se on vakaa: antroposeeni näyttää aikaisemmalta ilmastokaudelta, vain lämpimämmältä, ja sillä on edelleen säännöllisiä ja toistettavia sääkuvioita. Tässä tutkijoiden ajattelu on ollut virheellinen. Se ei ota huomioon ettei sää jatka vaihtelua kuten suomalaiset sääprofeetat ennustavat etanoita tutkien ja olettaen kesää seuraavan syksyn ja syksyä talven.
Mutta pahimmissa tapauksissa tutkijat havaitsivat, että maapallon ilmasto johtaa kaaokseen. Totta, matemaattinen kaaos ei tarkoita toisiaan seuraavia vuodenaikoja ensinkään. Kaoottisessa järjestelmässä ei ole tasapainoa eikä toistettavia kuvioita. Kaoottisessa ilmastossa vuodenajat vaihtelevat hurjasti vuosikymmenestä toiseen (tai jopa vuodesta toiseen). Jotkut vuodet kokivat äkillisiä äärimmäisiä sääilmiöitä, kun taas toiset ovat täysin hiljaisia.
Jopa Maan keskilämpötila voi vaihdella hurjasti, heilahtaen viileämmästä lämpimämpään jaksoon suhteellisen lyhyessä ajassa. Olisi täysin mahdotonta määrittää, mihin suuntaan maapallon ilmasto on menossa.
”Kaoottinen käyttäytyminen tarkoittaa, että on mahdotonta ennustaa maapallon käyttäytymistä tulevaisuudessa, vaikka tiedämme sen nykyisen tilan suurella varmuudella”, Bertolami sanoi. ”Se tarkoittaa, että kaikki kyky hallita ja ajaa maajärjestelmää kohti tasapainotilaa, joka suosii biosfäärin asumista, menetetään.”
Huolestuttavinta on se, että tutkijat havaitsivat, että tietyn maapallon ilmakehän kriittisen kynnyslämpötilan yläpuolella voi käynnistyä takaisinkytkentäsykli, jossa kaoottinen tulos tulisi väistämättä. On olemassa merkkejä siitä, että olemme saattaneet jo ohittaa tuon käännekohdan, mutta ei ole liian myöhäistä estää ilmastokatastrofi. Me vain elämme jo kaoottisessa vaiheessa.
Kuivuudesta kaaokseen – ilmastonmuutoksen vaikutus muuttoliikkeisiin ja elinkeinoihin
Ympäristökysymykset Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ovat nousseet uutisvirtaan viime aikoina. Turistien suosimien keitaiden kuivuminen Marokossa, Beirutin räjähdyksen vaikutus ilmanlaatuun sekä pandemian rooli Turkin jäteongelman pahenemisessa ilmentävät tosin vain pinnallisesti ympäristön moninaisia vaikutuksia yhteiskuntiin. Sama pätee havaintojamme myös meillä Pohjolassa. Ilmasto oikuttelee. Olen kirjoittanut siitä joka vuosi ja vuorokausi muiden esseiden rinnalla. Ilmasto vaikuttaa oikuttelevan päivä päivältä, vuosi vuodelta, miten sattuu.
En voi ennakoida enää, miten hoidan pientä puutarhaani tai koska aloitan kalastukseni. On vuosia, jolloin jäätä ei tule juuri lainkaan ja sitten on vuosia, jolloin jäät katoavat vasta lähempänä juhannusta. Kalojen tapa kutea on sekin sekaisin. Ilmiö vaikuttaa toistuvan läpi koko Suomen sitä kulkien ja seuraten biologina ja maantieteilijänä havaintonsa myös kirjaten. Ilmiöt vaikuttavat liittyvä meihin ihmisiin, sanoisi sosiologi ja psykologi, talouden tutkija esseetään minussa kirjaten myös tälle päivälle kesäkuuta käynnistäen. Tämä kevät on kaukana edellisestä.
Tutkijat ovat samaa mieltä myös muualla sitä seuraten ja tehden havaintojaan. Ympäristön on nimittäin todettu vaikuttavan niin yhteiskuntien toimivuuteen kuin yksilöiden turvallisuudentunteeseen, joita kumpaakin ilmastonmuutos nyt uhkaa. Muuttuvat ilmasto-olot ja ympäristöongelmat lisäävät myös ihmisten liikkuvuutta, jolloin puhutaan ympäristöperäisestä muuttoliikkeestä. Se on nyt muuttoliikkeistä se yleisin ja todella ihmiskunnan historiassa suurin ikinä kohtaamamme.
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella on jo pelkkää ympäristöperäistä muuttoliikettä, vaikka sitä onkin vaikea mitata tarkkaan. Siirtolaiseksi tai pakolaiseksi lähdölle on yleensä enemmän kuin yksi syy. Ympäristön vaikutukset muihin muuttoliikkeiden ja pakolaisuuden taustasyihin näkyvät esimerkiksi toimeentulomahdollisuuksien heikentymisenä, ruoan ja veden saatavuuden heikentymisenä, elintarviketurvallisuuden huononemisena tai terveysongelmina.
Epäsuorasti ne luovat myös poliittista epävarmuutta sekä aiheuttavat ihmisoikeusrikkomuksia ja konflikteja. Niinpä kun me seuraamme historiaa ja etenkin Eurooppaa ja sen itäistä osaa sekä Venäjää, sen viittätoista Neuvostoliitosta itsenäistynyttä valtiota sekä nykyistä sotaa Ukrainassa, taustalla vaikuttaa kummittelevan sielläkin idän ja lännen erot sekä ilmasto, kyky tuottaa meille maatalouden tuotteitamme. Olemme pulassa tulevana talvena ja se Venäjällä tiedetään uutta kaaosta luotaessa. Ihmisten on pakko lähteä liikkeelle.
Liikkuvan väestön oikeuksien takaaminen onkin kipukohta, sillä niissä maissa, joita ilmastonmuutos eniten koskettaa, on valitettavan usein heikot yhteiskuntarakenteet ja hallinto. Tällaisia löytyy myös niiltä alueilta, joita Neuvostoliito aikanaan miehitti. Ilmastonmuutoksesta tai ympäristökatastrofeista johtuvaa pakolaisuutta ei myöskään tunnusteta kansainvälisissä pakolaissopimuksissa riittäväksi perusteeksi pakolaisstatuksen saamiselle. Tähän on saatava korjaus ja Pohjoismaat voisivat olla sen esitaistelijoitamme. Ymmärrämme toki, millainen uhka kohdistuu juuri pohjoisille alueille ja Jäämerelle.
Ilmastonmuutos ja liikkuvuus
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat maantieteellisesti yksi maapallon kuumimmista seuduista. Sijainti tekee alueet haavoittuvaisiksi ilmastonmuutokselle, jonka tämänhetkisten tietojen mukaan uskotaan nostavan alueen lämpötiloja entisestään, tehden alueen osista asumiskelvottomia. Toki näitä vastaavia alueita löytyy muualtakin ja paikallinen väestö on havainnut ilmastomuutoksen oikullisuuden. Olen ehtiä haastatellut ja samat teemat toistuvat kuin omissa päiväkirjoissanikin.
Pidemmät lämpöjaksot, kuumemmat lämpöaallot ja hiekkamyrskyt vaikuttavat hyvinvointiin, elinkeinoihin ja sitä kautta myös väkivaltaiseen kilpailuun vähenevien resurssien omistuksesta. Näistä johtuen lämpötilojen nousun uskotaan myös lisäävään muuttoliikettä alueella. Eikä vain muuttoliikettä vanaa tapaa hakea aggressiivisesti tilaa ja viljelymaata vaikkapa Ukrainasta ja sitä pommittaen.
Ympäristön muutokset vaikuttavat eri tavoin muuttoliikkeeseen. Ensinnäkin yhtäkkiset maan kuoren geofyysiset ilmiöt kuten tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset voivat ajaa kokonaisia kyliä juuriltaan. Ilmastonmuutos lisää niin sanottuja hydrometeorologisia ilmiöitä ja uhkia maan pinnalla. Näitä ovat kuivuus, myrskyt ja tulvat. Nämä ilmastonmuutoksen takia vahvistuneet ympäristöuhat tulevat aiheuttamaan suuriakin muuttoliikkeitä. Me suomalaiset olemme kokeneet suuria muuttoliikkeitä itsekin ja taustalla ovat maahan sidotun elinkeinon kohdalla tapahtuneet muutokset ja toistuvat sodat.
Asteittain nouseva lämpötila, maaperän köyhtyminen, ilmanlaadun huononeminen ja moni muu ilmiö vaikuttaa niin taloudellisiin kuin poliittisiin ja sosiaalisiin suhteisiin, demografiaan ja terveyteen. Monet Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yhteisöt ovat riippuvaisia alueellisista pienyrittäjistä siten, että lämpötilojen vaikutukset viljelymaan kuivumiseen hankaloittavat elinkeinoharjoitusta ja siten alueellista taloutta ja hyvinvointia. On teoretisoitu, että jopa Syyrian konflikti olisi saanut alkunsa kuivuuden aiheuttamista syistä. Myös epävarmuus sekä omaisuuteen ja perheen hyvinvointiin kohdistuva uhka epävakaalla alueella voivat olla ympäristöstä kumpuavia osasyitä muuttoon.
Tätä me suomalaiset emme havainneet, vaikka se näky kaikkialla tyhjenevien maaseutualueiden palloilla ja metsissä, soillamme. Sotien jälkeinen uudisasutus soillemme ja hallaisille maille ei onnistunut. Puoli miljoonaa ihmistä siirtyi länteen. Puhuimme modernisaatiosta, kun olisi tullut havaita maaperämme tapa reagoida raivauksiimme metsien ja soiden hoitoon sekä ilmaston muutokseen.
Pieni lapsikin kykeni ne näkemään ja päättämään näin mitä aikuisena opiskelee ja tutkii. Se ei voinut olla jääkiekon peluu tai muu viihteellinen tapa vanheta, muuttaa elintasopakolaiseksi muuten kuin yliopiston kampusalueelle hetkeksi.
Ilmiön vaikutukset Suomeen
Tällä hetkellä suuri osa ympäristöperäisestä muuttoliikkeestä on alueellista, joskin tämän uskotaan muuttuvan luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyessä ilmastonmuutoksen takia ja siten leviävän kansainväliseksi ilmiöksi. Ympäristön vaikutukset pidempiin muuttoliikkeisiin ovat kuitenkin nähtävissä jo nyt. Ne ovat jatkoa sodan jälkeisen muuttoliikkeemme synnylle.
Suomalaisissa vastaanottokeskuksissa tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että 62 prosenttia siihen osallistuneista turvapaikanhakijoista oli perinteisten, pakolaisstatuksen täyttävien ehtojen lisäksi ottanut huomioon ympäristöperäisiä syitä muuttopäätöksessään tai että paikalliset uhat olivat ympäristölähtöisiä. Ympäristö ei enää elättänyt, kuten ei elättänyt Suomessakaan.
Monikieliseen kyselyyn vastasi 76 henkilöä, joista 38 oli Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelta: Irakista, Iranista, Jemenistä, Kurdistanista, Marokosta, Syyriasta ja Turkista. Ympäristötekijät olivat vaikuttaneet heistä 47 prosentin muuttopäätökseen, 13 prosenttia koki ympäristön jopa ensisijaisen tärkeänä syynä muuttoon ja 40 prosenttia oli kokenut ilmastonmuutoksesta johtuvia haittoja tai ongelmia lähtöalueellaan. Suomessa laudat eessä ovien, juuri viljelyyn saatettujen suopeltojen hallaisilla mailla. Muutettiin kyläkunnittain. Limingan niityt autoituivat hetkessä.
Ilmastonmuutoksen lisäksi myös ihmisen ja teollisuuden välitön toiminta on vaikuttanut merkittävästi vastaajien kokemuksiin ympäristön muutoksesta. Kommenteissa kuvattiin terveysriskeinä ja turvallisuusuhkina tehdasjätteen vuotoja luontoon, huonontunutta ilmanlaatua, piittaamattomuutta jätteistä ja uhkia ruokavarastoja ja karjaa kohtaan. Tätä tapasi myös Suomessa ja se vaikutti julmalta lapsen kokemana.
Sodan vaikutukset ympäristöön on huomioitu kansainvälisesti YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa A/RES/56/4, joka pyrkii ehkäisemään luonnon hyväksikäyttöä ja tuhoamista osana sotaa ja aseellisia konflikteja. Päätöslauselmasta huolimatta osa Irakista, Kurdistanista ja Syyriasta kotoisin olevista kyselyyn osallistuneista oli todistanut ISISin vastaisen sodan jälkiä. Toki sodan jäljet tunnistettiin Suomessakin.
Kaksi kolmasosaa syyrialaisista vastaajista totesi Syyrian hallinnon käymän kemiallisen sodankäynnin olleen haitallista niin luonnolle kuin ihmisten terveydelle. Yksi vastaaja kertoi ISISin sytyttämästä tehdaspalosta Irakissa, mikä johti happosateisiin. 21 prosenttia Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevista vastaajista toi myös esille veteen liittyviä ympäristöongelmia. Osa irakilaisista vastaajista luokitteli veden epäpuhtauden jopa pääsyyksi maastamuutolle. Suomessa maailman vesistörikkaimman maan vesitöistä alettiin kantaa huolta kovin myöhään.
Uudet haasteet
Vaikka ympäristölliset tekijät voivat saada aikaan muuttoliikkeitä, kaikki eivät kuitenkaan kykene muuttamaan. Muuttaminen vaatii resursseja ja yhteyksiä. Tämä johtaa helposti tilanteisiin, joissa aivovuoto, koulutetun ja resurssirikkaan väestön muuttoliike köyhdyttää lähtöalueita, jättäen nämä yhä haavoittuvammiksi. Näin tapahtui myös Suomessa. Parhaat ja oppivimmat aivot siirtyivät taajamiin, jolloin maaseutu tyhjeni aivovuodon seurauksena ja jätti luontomme hoitajat asfalttiagronomeina Helsinkiin. Pyrimme hajasijoittamaan yliopistojamme ja siirtämään luonnontutkijat Jokioisiin, Hämeeseen. Eivät he siellä viihtyneet.
Samaan aikaan haavoittuvaiset yksilöt eivät pysty muuttamaan ja joutuvat pärjäämään ympäristönmuutoksen tuomien ilmiöiden kanssa. Toisaalta myös sellaisten yksilöiden, joilla on riittävästi resursseja ja yhteyksiä, on helpompi jäädä muutoksista huolimatta asuinseuduilleen ja uudelleenrakentaa, muokata elinkeinojaan uuteen kontekstiin sopivaksi tai toisaalta menettää kaikki. Ilmiö on tuttu myös Suomesta. Siihen ei ole vain reagoitu muuten kuin hankkimalla uusia populistisia liikkeitä ja puolueita, voimattomia ja hyljeksittyjä maaseudun pilkan kohteitamme.
On helppo huomata ympäristöperäisen maahanmuuton monimutkaiset alkuperät ja mahdolliset maailmanlaajuiset vaikutukset. Onkin tärkeä tunnistaa ilmaston lämpenemisen monialaiset vaikutukset elinkeinoihin, terveyteen, poliittiseen ilmapiiriin ja turvallisuuteen ja näiden kautta pakolaisuuden syihin. Tämä on erityisen olennaista keskusteltaessa alueista, joilla on pahoja sisäisiä jännitteitä, sillä ilmastonmuutoksen odotetaan horjuttavan epävakaita alueita. Tällaisia epävakaita alueita on muuallakin kuin Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueilla sekä Afrikassa, Lähi-Aasiassa Etelä-Amerikassa Myös yhdysvalta ja Kiina ovat alkaneet oireilunsa..
Koska ympäristöperäisen muuttoliikkeen kokonaislaajuutta tai ympäristön vaikutuksia muihin muuttomotivaatioihin on vaikea arvioida, on haastavaa lisätä ilmiötä pakolaisuuden määritelmään tai tukea ilmastopakolaisia muillakaan kansainvälisillä keinoilla. Tästä huolimatta aiheeseen liittyvän tutkimuksen ja itse ilmiön uskotaan kasvavan ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden myötä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Lähi-itä NYT -podcast: Miten ilmastonmuutosta torjutaan Persianlahden maissa? Persianlahden maat ovat kuumia ja kuivia, ja ilmaston lämpiäminen kuumentaa niitä entisestään. Pahimpien ennusteiden mukaan osa alueesta muuttuu asuinkelvottomaksi, mikäli ilmastonmuutosta ei saada hallintaan.
Lähteet
[1] Williams, Paul D., ed. Security Studies: An Introduction. Third edition. London ; New York: Routledge, 2018; 527.
[2] Black, Richard, W. Neil Adger, Nigel W. Arnell, Stefan Dercon, Andrew Geddes, and David S.G. Thomas. ‘The Effect of Environmental Change on Human Migration’. Global Environmental Change, Elsevier, 21, no. 1 (2011); 5.
[3] Zetter, Roger. ‘The Role of Legal and Normative Frameworks for the Protection of Environmentally Displaced People’. Migration, Environment and Climate Change: Assessing the Evidence. Geneva, Switzerland: International Organization for Migration (IOM), 2009; 403.
[4] Ionesco, Dina. The Atlas of Environmental Migration. 1st ed. Routledge, 2016; 2.
[5] Selby et al. 2017, ’Climate change and the Syrian civil war revisited’. Political Geography, vol 60. September 2017.
[6] Apap, Joanna. ‘The Concept of “Climate Refugee” – Towards a Possible Definition’. Briefing. EPRS – European Parliamentary Research Service. European Commission, January 2019; 1.
[7] Hunter, Lori M., Jessie K. Luna, and Rachel M. Norton. ‘Environmental Dimensions of Migration’. Annual Review of Sociology 41, no. 1 (14 August 2015): 379.
[8] Martin, Max. Climate, Environmental Hazards and Migration in Bangladesh. 1st ed. Routledge, 2017.
[9] Roger Zetter, ‘The Role of Legal and Normative Frameworks for the Protection of Environmentally Displaced People’, Migration, Environment and Climate Change: Assessing the Evidence (Geneva, Switzerland: International Organization for Migration (IOM), 2009), 399.