Muistelmista kohti uusia haasteita
Täyttäessäni 70-vuotta heinäkuun kymmenes päivä 2021 minua kiirehdittiin julkaisemaan muistelmani. Ne syntyivätkin ensin kuvittamattomana painoksena ja myös kotisivulleni www.clusterart.org nimellä: ”Muistelmakirja – NYT. The way of my life” ja hieman myöhemmin juhlakirjana ja kuvitettuna huomattavasti tätä laajempana painoksena ”Cluster art and Art of Clusters 70 years”.
Nimi selittyy klusteritaiteella ja taiteen klusterin manifestilla, joka julkaistiin Forssan Lehden kirjapainossa joskus edellisen vuosituhannen puolella. Kustantajani oli taas tehnyt minulle lahjakirjan, joka oli huikea oivallus. Niitä on vain yksi kappale. Sivumäärä täsmälleen sama kuin tuossa edellisessä mutta kuvasivut oli käytetty nerokkaalla tavalla.
Vielä tuolloin, manifestia kirjoittaessani, ”Cluster art” ei avannut yhtään havaintoa Googlaten mutta tänään jo kirjani otsikko avaa kymmeniä miljoonia havaintoja. Lahjakirjassani saksalaiselta tai ranskalaiselta kustantajalta tuo oli oivallettu. Alkuperäinen idea ja tavoite. Kirja oli lapsille tarkoitettu. Lapsi näkee sen. Aikuinen ei.
Tosin kirjani ”Social media economy and strategy” avaa jo yli 1000 miljoonaa googlaten. Painovuodesta lukumäärä on kasvanut yli miljardilla. Vielä vanhempieni syntymän aikoihin meitä ei ollut koko planeetalla noin montaa lukutaitoista.
Jotain kovasti merkittävää on siis tapahtunut ja niinpä heti tuon kirjan julkaisun jälkeen jatkoin aiheen käsittelyä ja nyt mukana oli myös tekoälyn välineet ja mahdollisuus analysoida lisää ilmiön luonteesta. Omasta geneettisestä perinnöstämme ja sen käytöstä lapsena.
Niinpä vielä samana syksynä ja seuraavana kevään 2022 syntyi kaksi kirjaa, jotka avaavat ilmiön luonnetta lukijoilleni. Painovuosi on molemmissa vuosi 2022.
Näistä edellinen kirja ”Härän ja Omikronin vuosi – Bull and Omicron Year. Cluster Articles 2021, part 1” sisältää kaikkiaan 150 artikkelia kuvaten ko. ajan ja käsitteen ”Cluster articles” syntyä ja merkitystä kirjallisuudellemme ja mediayhteiskunnan synnylle etenkin sähköisinä välineinämme ja uuden teknologian kautta syntyneinä. Lapsi ymmärtää mitä se merkitsee. Digiaivot ja sähköinen kielemme. A4 kokoisia sivuja tässä kirjassa on kaikkiaan 524. Normaaleja painosivuja samaan aikaan sähköisinä yli kaksinkertainen määrä. Kirja avautuu kotisivultani www.clusterart.org.
Keväällä 2022 kirja sai jatkoa nimellä ”Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä – Cluster Policy, Economy and Art. Cluster Articles 2021, part 2”. Tämä kirja sisältää 152 artikkelia ja 542 sivua. Yhteensä ko. kirjat siis vuodelta 2021 1066 sivua ja 302 klusteri artikkelia (cluster articles) jatkona edellisille vuosittain kokoamilleni kirjoille sekä rinnan muistelmateosteni kanssa kirjat vuonna 2021 kirjoittaen.
Juuri tämä prosessi helpotti palauttamaan mieleeni kaikki ne tapahtumat ja yli sata kirjaa (120) ja liki 6000 artikkelia, jotka oli tallennettu aiemmin vuosikymmenten saatossa tietokoneen ja siis tekoälyn käyttöön ja analysoitaviksi. Toki tätä älyä ja teknologiaa on osattava itsekin käyttää. Aivan kaikkea tietokoneet eivät tee puolestamme.
Ensimmäinen työni, jossa klusteri analyysinä mainitaan välineenä (Cluster analyse) syntyi vuonna 1974. Silloin tietokone sai tehtäväkseen analysoida klusteroiden faktoripisteitä. Havainnot, joita tutkin, olivat maatiloja Iijokilaaksossa. Ne olisivat hukkuneet samoin kuin aiemmin Sompion Lapissa Lokan ja Porttipahdan altaita rakennettaessa. Sain kutsumanimen ”patologi” ja käytin sitä kirjoittaessani kirjan ”Arctic Babylon 2011”.
Siitä alkaen menetelmät ja koneet ovat kehittyneet mutta varmasti myös niiden käyttäjätkin ja hakien uusia käyttötapoja myös moni- ja poikkitieteisesti samaan aikaan. Teimme aivan uskomattoman harppauksen tieteessä ja teknologiassa puolen vuosisadan aikana.
Vuosi 2022 oli suomalaisille samalla tavalla poikkeava kuin muillekin eurooppalaisille pandemian vuoksi ja vaalivuotena mutta myös suuren itäisen naapurimme poikkeavasta aggressiosta käynnistämällä sota Ukrainan maaperällä. Maantieteilijänä ja valtiotieteilijänä tätä ilmiötä tuli seurata erityisen suurella mielenkiinnolla öitään valvoen jo paljon ennen vuotta 2022. Tietokoneet eivät nuku öiseen aikaan kuten me sen käyttäjät ja eri puolilla maapalloa valvomme hiven eri aikoihin. Se selittää tieteilijöitten joskus väsyneen ja hajamielisen käyttäytymisen. Tai ainakin osan siitä. Flow-tila selittää lopun.
Suomalaisille tapahtumat muistuttivat omia kokemuksiamme talvisodasta vuonna 1939 ja myöhemmin jatkosotana ja toisena maailmansotana. Sellaisista kokemuksista syntyy geneettisiä muutoksiakin. Ne näkyvät sota-ajan lapissamme. Kuulun heihin, suuriin ikäluokkiin.
Niinpä ko. kirjojen jatkona syntyi jo keväällä ja saman vuoden sisällä kolmas kirja nimellä ”Teesi, Antiteesi ja Synteesi: Mytomania, Eskapismi, Putinismi. Talvisodasta Zelenskyin Ukrainaan ja Natoon – Finland’s Winter War to Zelenskyi’s Ukraine and NATO”. Oikeammin kirja oli jo viides, kun mukaan lasketaan muistelmakirjatkin.
Kaikki kolme kirjaa ja yhteensä 1506 sivua syntyivät samana keväänä painotyönä Saksassa vuonna 2022, josta lämmin kiitos BOD:n kyvylle toimia reaaliaikaisesti ja prosessoida myös tekstejä, jotka on rakennettu osana tiedettä ja teknologiaa, sähköistä ”Cluster articles” osaamistamme ja analysointia geotieteitä ja valtiotieteitämme yhdistellen tietojen käsittelyyn ja sen teknologiaan. Saamani lahjakirja taas kertoi mihin Saksassa kyettiin. Se ei ole myynnissä eikä avaudu muille.
Samalla muut kirjat siirtyivät kaikki reaaliaikaisesti lukijoittemme käyttöön, joka selittää myös niiden synnyttämän suuren merkityksen ja näkyvyyden esim. ko. käsitteet Googlaten. Kiinnostus ja kyky avata tekstit on ollut suurta ympäri globaalia maailmaa ja tiede nyt on yhteistä kaikille. Sitä kieltä me ymmärrämme ympäri maailmaa, digiajan kieltä.
Vielä muutama vuosi sitten ko. prosessi olisi ollut mahdotonta ja koskien tiedon sekä artikkeleiden levittämistä myös sähköisinä ja reaaliaikaisina lukijoillemme ympäri globaalia Tellusta. Kilpailu juuri tässä taidossa on lännessä todella pitkällä. Jonkun on myös sovellettava, ei vain tehtävä perustutkimustamme. Ilman soveltajaa Einsteinin suhteellisuusteorian käyttö olisi jäänyt vaille ydinvoimaloitamme. Ei Einstein tätä oivaltanut.
Suomi ja suomalaiset ovat tässä huomattavan eteviä. Meihin myös luotetaan tieteen tekijöinä ja innovaatioiden käyttäjinä ja kehittäjinäkin. Siinä yksin etenee nopeammin mutta yhdessä jaksaa pidemmälle. Joskus on kuitenkin poikkeuksellisen kiire. Nyt on ollut.
Globaali maailma kriisiytyi ja meitä kaikkia vaadittiin mukaan selvittämään tämän kriisin syntymistä ja siitä selviytymistä. Se ei ole vain poikkitieteinen vaan samalla myös monikulttuurinen muuttaen se poikkikulttuuriseksi. Meidän on ymmärrettävä toistemme kulttuurit.
Kirjat ovat tästä tapahtumasta muisto ja sellaisenaan miellyttävä tapa palata näihin tapahtumiin myös vuosien kuluttua oman kirjastonsa kautta tämä hoitaen. Kirjan aika ei ole ohi silloin, kun kyseessä ovat kirjojen ystävät ja heidän palvelunsa. Olkoonkin että kaiken tämän tiedon ja reaaliaikaisesti käydyn keskustelunkin on voinut seurata myös sähköisesti. Jotkut kaiken aikaa reaaliaikaisestikin ja osallistuen näin myös kirjojen syntyynkin. Heille lämmin kiitos.
En valinnut itse vanhempiani, en geenejäni, en kieltä ja kulttuuria, johon syntyä. En kouluttajiani enkä kulttuuria, teknologiaa, jota opiskella, ja jota kehittää nyt poikkitieteisenä ihmeenä. En itse valinnut tietäni, tie valitsi minut. Tämä tie ansaitsee myös kiitokset.
Omasta syntymäpäivästäni oli kulunut heinäkuun 10. päivänä 2011 70 vuotta, josta nimi kirjalle ”Social media economy and strategy” ja myöhemmin ”Cluster art and Art of Clusters 70 years”. Samoin Suomen täyttäessä 100 vuotta kirjoitin sadannen kirjani kooten sen 99 aiemmin julkaisemastani nimellä ”Finland’s big year 2017, Suomi 100”. Se avaa Googlaten ”vain” vajaan sata miljoonaa. Yli kymmenen kertaa vähemmän kuin kirjani sosiaalisen median taloudesta ja strategiasta tai klusteritaiteesta ja taiteen klusterista sekä viimeisimmistä kirjoistani.
Meitä eivät yhdistä henkilöt ja heidän nimensä vaan käsitteet, jotka luovat yhteisen ymmärryksen ja jossa mukana ovat sellaiset avainsanat, joiden avulla me tänään kommunikoimme. Me saamme toki palvoa henkilöitä, mutta heidän taustallaan vaikuttavat kokonaan muut ilmiöt kuin henkilöt ja heidän narsisminsa, luonteen piirteet tai kyky hallita samaan aikaan vain pientä komppaniaa konekivääreineen.
Koululuokka, jossa on liian monta opiskelijaa, ei enää ole onnistunut valinta mutta sähköinen media ja sen tekoäly käyttäjineen toimii varmasti ja reaaliaikaisesti. Olettaen että olet samalla jo hyvissä ajoin valinnut verkostosi, jossa mukana ovat alan innovaattorit ja ensiomaksujat ympäri globaalia maailmaa. Face Book, sosiaalinen mediamme, ei ole ainut, saati kärjen innovaattorit valikoiva verkosto. Ei likimainkaan.
Noiden neljän samana vuonna mainitsemani kirjan jälkeen syntyi monografinen kirja nimellä, jonka synty on tulevan syksyn asialistalla. Siis jo viides samana vuonna syntyvä kirja. Sekin on syytä tietää ja tuntea etukäteen, jolloin voit suunnitella työsi robotiikan kanssa rinnatusten. Robotit ovat väsymättömiä mutta sinä tarvitsen myös lepoa. Elämme aikaa, jolloin ajan hallinta on osa sitä työtä ja sen rytmitystä, jossa tulokset myös syntyvät.
Oikea-aikaisuus on etenkin urheilijoille tuttu ilmiö heidän hakiessa menestystä arvokisoissa. Tiede ja taide globaalina ilmiönä ei poikkea tästä mitenkään. Myös siinä on ymmärrettävä, mitä tarkoittaa flow-tila ja miten se saavutetaan. Koska on syytä levät ja miten rytmittää vuorokautensa tunnit oikein. Olkoonkin, että aika on ihmisen ”keksinnöistä” se kehnoin.
Presidenttiämme lainaten tämä nyt suoritettava duuni, Nato ja sen jäsenyys, on vain lyhyt pyrähdys ja suorite muitten joukossa. Hän saa kirjani ja sitä käytetään monien muiden joukossa kuten itse käyttäisin hallinnossa, mutta täysin eri tavalla kuin reaaliaikaisessa tiedossa ja sen käytössä, kokonaan uuden tiedon hankinnassa, innovaatioprosesseissa ja -politiikassa (Cluster policy).
Toinen väitöskirjani käsitteli innovaatiopolitiikkaa ja ekologisia klustereita yrittäjineen ja kuluttajineen. ”Ecological Cluster and Innovation policy”. Albert Einsteinin väitöskirja on ollut paljon luetumpi kirja kuin hänen suhteellisuusteoriaansa koskeva työnsä. Ymmärrät sen hyvin tutustumalla niihin samaan aikaan. Se miten paljon kirjaa luetaan, ei kerro sen merkityksestä ihmiskunnan historiassa. Valtaosa kirjoista unohtuu hetkessä, osa jää elämään, mutta vain hyvin harva pitää meitä elossa.