Hyödytön sota ja kuivuvat jokilaaksot
15.08.2022
Mika Aaltola on oma suosikkini mihin tahansa virkaan, ei vain presidentiksi. Miksi? Mikalla on kyky kertoa vaikeat asiat selkeästi ja muistuttaa siinä Sauli Niinistöä. Hänkin toimii harvinaisen selkein sanakääntein ja vain sanajärjestystä välillä vaihtaen. Tuoreus syntyy juuri tuosta tavasta vaihtaa lauserakennetta kielessämme, jossa sanojen järjestys ei muuta juurikaan lauseen ymmärtämistä. Kun lauseen ensimmäinen ja viimeinen sana ovat käsitettäviä, kaikki välille jäävät voivat sitten olla mitä sattuu ja kirjaimet voivat sanoissa vaihtaa paikkaakin.
Lisäksi meillä on taipumusta tämän ohella muuttaa lukemamme vielä sopivasti. Niinpä opettajaksi valmistuneet ja etenkin yliopistoissa toimivat huomaavat, kuinka rikkaalla mielikuvituksella osa tenttikysymyksiin vastaavista onkaan varustettuja.
Mika Aaltolan suosio perustuu hänen lapsuutensa kokemuksiin ja miellyttävään tapaan pukea sanottavansa helposti oivallettavaan asuun. Suomalaiset kun rakastavat sanoja, mutta lauserakenteet ovat sitten se helmi, jossa mitataan presidentillinen taito hoitaa lyyrinen kieli pragmaattiseen tehtävään.
Nykykirjailijoista tässä parhaiten on onnistunut Jari Tervo. Kaunein sana kielessämme on runoilijan kokemana ”kuukausipalkka”. Kirjoittamalla leipänsä ansaitsevat eivät ole tänään erityisen vahvoilla taloutensa kanssa. Parhaat tekstit kun löytyvät netistä ja Suomessa kirjasto palvelee meitä ilmaiseksi. Osa kirjoista on lisäksi luettukin valmiiksi ja muistuttaa takavuosien kuunnelmia. Kirjahylly kertoi takavuosina sivistyksestä, nyt menneen maailman museaalisesta maisemasta.
Jos ansiot hankitaan pääosin jo Yhdysvaltoja ja maailmaa kiertäen, kaunein sana muuttuu. Se on stand up koomikko Leikolalla kieltämme ymmärtäen ja sillä leikkien ”puliukko”. Koomikoksi valmistutaan vanhan kaavan kautta ja siihen kuuluu myös piipahdus päihdehuollossakin. Puliukon elämään kuului lisäksi pulituuria. Putinin nimi taas toi suomalaisten mieleen putinin lähisukulaisia, kuten remputin sekä suuren määrän muita tästä nimestä johdettuja käsitteitä, kuten rimputin, vemputin, lerputin ja tietysti rasputin.
Omalla kohdallani kauniita sanoja on määrätön määrä ja silloin on haettava sellaista, jossa päätteitä lisäillen lisätään myös sanan pituutta, kuten sanassa ”epäjärjestelmällistyttämättömyydessäänsäkäänköhän” tai kyynistyen ja pilaten siten lyyrisen kielemme kauniit sanat lähtemällä yhdistelemään niitä, lainaten Mika Aaltolan pohdintaa sanktioista, joilla Venäjää pyritään luonnonrikkauksiltaan ja laajuudeltaan puolen maailmankarttaa peittäen panemaan Aasian pienen niemimaan, eli Euroopan toimesta, kuriin ja järjestykseen.
”On EU-maita, joiden näkökulmasta koko sanktio-idea oli huono, koska Venäjä nyt vaan on mahtava”, Ulkopoliittisen instituutin johtaja sanoo ja totta kai hän on siinä oikeassa. Hyvinkin hänet voisi nimetä yhdeksi ehdokkaistamme presidenttikisaan.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola epäilee vahvasti EU-maiden Venäjää vastaan asettamien pakotteiden tehoa. Jokainen meistä epäilee sitä jo vilkaisten maapallon karttaa ja järkyttyen Venäjästä ja sen koosta. On olemassa riski, että Venäjä ja Kiina alkavat hoitaa Tyynen meren suunalla Telluksen asiat ja jättävät Euroopan riitaisat maat pohtimaan keskenään, kuka johtaa ja ketä.
Eniten tässä huolettaa juuri nyt, elokuussa 2022, kuinka puoli Eurooppaa on joko tulessa tai sen joet kuivaneet ja aavikoituneet alkaen Rein-joen suuhaaroista tai Loire-joesta Ranskassa vierailleen. Vetäessäni Euroopan jokivesistöjen yhteistä verkostoa ”European Rivers Network” ennustimme kyllä ilmastomuutoksen seurauksia, vaikeita kuivuuden aiheuttamia ongelmia, mutta ei nyt tällä vauhdilla.
Erityisen matalaksi ovat kuivuneet Reinin latvavedet vieraillen Alpeilla Sveitsin ja Italian rajamailla. Helppoa ei ole Itävallassakaan, Ranskassa ja Alankomaiden kohdalla. Eurooppaa koetteleva kuivuus on pahin 500 vuoteen, tietää nyt myös Helsingin Sanomat (15.8.2022). Jotain vastaava koettiin vuonna 2018 mutta palojen aiheuttamia tuhoja oli silloin ”vain” noin puolet nykyisestä ja Suomen juhlavuonna 2017 koettiin ennätystuhot, yli 400 000 hehtaaria elokuun 13. päivään tultaessa. Tänään vastaava luku lähestyy 700 000 hehtaaria ja helteet ulottuvat jo Suomeenkin.
Tuhoja on koettu nyt myös Itävallassa, Kroatiassa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Portugalissa sekä kokonaan uusina maina mm. Sloveniassa. Se ei estä meitä seuraamasta urheilua, lähetyksiä ensin yötä myöten Yhdysvalloista ja nyt Saksasta. Ulkona on Suomessakin kolmenkymmenen asteen helteet ja nyt myös öiseen aikaankin. Kutsumme sitä trooppiseksi ilmiöksi, olkoonkin että se on kaukana neljänkymmenen asteen paahteesta ilman vesipisaraakaan.
Samaan aikaan Euroopan kurjuutta kiusaa Venäjä ja sen käynnistämä kulutussota Euroopan sydämessä, ensin Krimillä ja nyt Ukrainan luonnonvarojen siirtoa maailman köyhille valvoen.
”Mahtipontisten puheet massiivisista sanktioista eivät vastaan todellisuutta, jos sanktioiden reikiä ei tilkitä reaaliaikaisesti. Sanktioiden kierto on yllättävän helppoa. Näkyy eri maiden kohonneissa vientitilaistoissa Venäjälle”, arvioi Mika Aaltola Twitterissä ja kertoo samalla, kuinka sanktioiden kiertämisestä on tullut uutta taidetta tieteen rinnalla. Samaan aikaan kun luonto ja sen muutokset kurittavat kaikkia suurten eurooppalaisten jokilaaksojen kansoja.
Aaltolan mukaan pakotteiden kierto on ”iso mahdollisuus”. Hän siis sanoo ääneen sellaista, joka on ehdottomasti kiellettyä.
”Se saa aikaan myös jännittäviä ilmiöitä. Esimerkiksi Uzbekistanista on tullut Venäjän turismin ykköskohde. Osittainen syy: lännessä toimivien pankki- ja luottokorttien hankkiminen. Epävirallinen telegram-pohjainen maksujärjestelmä on myös luotu”, hän huomauttaa. Ja on vasta yhdessä pienessä esimerkissä, joita on määrätön määrä ja uutta talouspolitiikan ja geopolitiikan arkea. Ihminen kun on luova ja innovatiivinen otus ja nämä innovaatiot eivät paljoa luovuutta edes kaipaa.
Jos pakotteiden halutaan todella toimivan, painetta pitäisi Aaltolan mukaan luoda myös kolmansiin maihin. Siitä taas seuraisi köyhyyden lisääminen siellä missä olemme pyrkineet keinolla millä hyvänsä sitä vähentämään. Siihen on vaadittu vanhan imperialismin ruman kulttuurin hidasta muuttamista. Nyt sen rumat kasvot olisi mahdollista ottaa jälleen käyttöön.
”Muuten sanktioiden kiertämisestä tulee entistä tehokkaampaa. Ne uhkaavan jäädä EU:lle tyypilliseksi julistavaksi elehtimiseksi.” Kirjoittaa Mika ja on tietysti oikeassa ja muistuttaa jo liki populistista saarnaajaa, joista Suomessa tunnetuin oli aikanaan Veikko Vennamo. Lopulta toimittajista terävin loihe lausumaan, kuinka on mahdollista, ettei maahan mahdu kuin kaksi poliitikkoa, Kekkonen ja Vennamo. Toinen oli savolainen ja toinen karjalainen. Sana hallussa ja äly terävä kuin partakonetta käyttäen, mutta muuttaen sen tänään tekoälyllä jatketuksikin.
EU:n sisältä hän ottaa esimerkiksi Unkarin, joka on alusta lähtien vastustanut kovaa pakotepolitiikkaa. Viimeksi lauantaina Unkari kertoi lisäävänsä kaasuostojaan Venäjältä. Unkari on kuin takavuosien suomettunut Suomi joka öljykriisin aikaan kuroi kiinni kriisissä uineet naapurinsa. Apuna käytettiin Venäjältä saatavaa öljyä.
”On EU-maita, joiden näkökulmasta koko sanktioidea oli huono, koska Venäjä nyt vaan on mahtava. Saa aikaan helposti EU-maiden välisen kilpailun olla heikoin lenkki suhteessa Venäjään”, Aaltola varoittaa. Oikeammin varoittavana enkelinä toimii lehden toimittaja ja nykyisin media laajemminkin. Sanktioiden merkitys kun on Venäjälle havaittu pienemmäksi kuin mitä on laskettu ja samaan aikaan Euroopan oma talous alkaa sakata. Venäjä kykenee hajottamaan ja hallitsemaan samaan aikaan, jolloin helteet sekä kuivuus piinaavat maanosaamme vuodesta toiseen.
On muitakin ja paljon tehokkaampia keinoja lopettaa sota Ukrainassa ja huolehtia samalla niiden toimivuudesta myös jatkossa. Niiden esittely on kuitenkin niiden toimivuuden näkökulmasta suurin virhe.
Kun pommit iskevät Krimillä kohteisiinsa, niiden aiheuttaja ei esiinny sankarina. Päinvastoin. Kun olet lähellä, kerro olevasi kaukana ja tietämätön. Kun olet kaukana, kerro olevasi vierellä ja vaarallinen.
Vaikuttavuus ei synny suurista puheista vaan teoista, joita ei tunnisteta tai joita ei ole voitu edes odottaa. Kosto on sekin ruokalajina kylmänä tarjoiltava. Jos sen tarvetta nyt koskaan tulee. Harvoin tulee, jos kyse on viisaasta johtajasta ja kansakunnasta. Pelkkä pelote riittää. Ydinaseet ovat tällainen pelote. ILMASTOMUUTOS MONIN VERROIN PAHEMPI.