Poliittinen propaganda – mitä kerran on ollut, sitä vastakin on

28.11. 2022

Lupasi aiemmin palata marraskuulle ja lähempänä joulun ja adventin aikaa lukemalla läpi vanhoja artikkeleitani juuri marraskuulta. Tämän päivän Helsingin Sanomia lukien valitsin juhlavuodeltamme 2017 kirjoituksen, jossa sivutaan lehden tapaa seurata Jussi Halla-ahon ”vavisuttavaa kokemusta” vieraillen Ukrainassa. ”Aika työskentelee nyt Venäjää vastaan, vaikka Kreml kuvittelee toisin”, lehti kirjoittaa Halla-ahon sanoina (HS 27.11. 2022).

Halla-aho on Suomen ulkopolitiikan nelonen presidentin, pääministerin ja ulkoministerin jälkeen. Tämä paikka tulee ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävistä. Lisäksi Halla-aho on Suomen informoiduimpia ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja koskien etenkin Ukrainaa. Hän on ukrainan kielen taitoinen ja tuntee maata siellä asuneena henkilökohtaisestikin. Hän on jopa työskennellyt Suomen Kiovan-suurlähetystössä, on koulutukseltaan kielitieteilijä ja filosofian tohtori. Hän on työstänyt jopa suomi-ukraina-sanakirjaa. Ellei politiikka olisi häntä vienyt, hänet olisi nähty lähinnä juuri Ukrainassa työnsä puolesta.

Tämä sota olisi ollut päätettävissä jo aiemmin, jos länsimaat olisivat olleet päättäväisempiä. Tämän Halla-aho on todennut usein ja samalla seuraamme juuri nyt mielenosoituksia Kiinassa ja samaan aikaan Afrikassa. Tulilinjalla Afrikassa on etenkin Ranska. Niinpä monin paikoin Suomi on nyt seurassa, joka ei ole oikein omaan ulkopolitiikkaamme istuvaa. Tämä koskee myös Turkkia. Suomi ei ole Euroopan imperialisteja vaan pikemminkin alusmaa itsekin.

Tänään (28.11.2022) Helsingin Sanomien kulttuurisivut käsittelevät Neuvostoliiton työleirejä. Niihin joutui tutustumaan noin 30 miljoonaa ihmistä ja miljoonat jäivät näille Stalinin ajoista tuntemillemme tapahtumille. Anne Applebaumin suurteos Gulak saatiin suomeksi 20 vuoden odotuksen jälkeen. Alkukielellä Gulak valmistui 20 vuotta sitten. Se ei ole vanhentunut. Uhrien kokemukset Neuvostoliiton keskitysleireistä on sopivaa luettavaa Ukrainan sodan taustoja samalla myös avaten. Tämä koskee myös Neuvosto-Karjalaa ja sen leirejä.

Vasta Stalinin jälkeen leiriteollinen kompleksi ajettiin alas, mutta leiriverkosto säilyi vielä 1980-luvulle saakka. Nyt ryöstöt ja pommitukset tuhoavat ukrainalaista kulttuuria. Niiden jälkien korjaaminen vie kauan.

Venäjän kohdalla sen imperialistista maailmankuvaa ei muuta tänään pelkät palatsivallankumoukset. Niin syvällä ovat Euroopan imperialistien ja venäläisten slaavien globaalit maailmankuvat ja eroavat omistamme.

”Ajatus siitä, että jonkinlainen rauhanoppositio tai älyllinen oppositio pääsisi valtaan Venäjällä, on hyvin sinisilmäinen ja naiivi”, toteaa Halla-aho lopuksi. Sama pätee Kiinaan ja sen tämän päivän mielenosoituksiin. Palaan siis omaan politiikkaamme ja luvattuun marraskuuhun suurena merkkivuotenamme täyttäessämme 100 vuotta:

Poliittisen propagandan uhrit

09.11.2017 – 28.11. 2022

Politiikka ei olisi niin kiehtovaa, ellei siihen liittyisi myös inhimillisiä kömmähdyksiä tai sellaista elämää, joka nyt kuuluu suomalaiseen normaaliin arkeen. Sitä ei ihmettele arjessa mutta huippupoliitikkojen tekoina ja mediaan siirrettynä se hämmentää.

Diarra vihreänä poliitikkona käynnisti viime viikonloppuna kohun, kun hän kirjoitti viime perjantaina Facebook-kommentissaan, kuinka “ainut syy muuttaa metsään on insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua.”
Seuranneessa keskustelussa Diarra selitti, että insestikommentti liittyi hänen suomalaisiin sukujuuriinsa.
– Kaikki suomalaiset geenini ovat Pellosta. Insestiläppäni, jonka muut kommenttiosiossa tajusivatkin, liittyy siihen, että Sallassa, mikä on Pellon vieressä, on Sallan tautia, mikä johtuu siitä, että on ollut liian läheisiä yhteyksiä serkkujen kanssa.
– En tarkoittanut siinä sitä, että kaikki, jotka asuvat maaseudulla, harrastavat insestiä, vaan viittasin vitsillä Sallan alueeseen.

Olen liikkunut Pohjois-Suomessa ja Lapissa enkä ole joutunut törmäämään tällaiseen keskusteluun. Se mistä keskustellaan nyt, liittyy perinteiseen suomalaiseen vaalien alla tapahtuvaan äänien keräilyyn ja Lappi on yksi näitä etenkin keskustalle tärkeitä alueita pitää omat äänestäjänsä kurissa ja herran nuhteessa. Tänään näkyvin teema ovat saamelaisten itsehallinto ja sen järjestelyt YK:n edellyttämällä tavalla. Samaan aikaan keskusta kipuilee galluplukujensa kanssa.

Jos Diarra olisi ymmärtänyt olla hiljaa eikä jatkaa kertomusta, siirtäen sen Koillis-Lapin kuntiin ja maamme fiksuimmille alueille, joissa matkailu ja kielitaito, ihmisten palvelu, ovat kovaa valuuttaa ja arjen elämää. Niinpä Sallassa herättiin heti ja pyydettiin Diarraa tutustumaan tänään sukunsa juuriin.

Sallasta hurjin muistoni on ajaessani Saabin syystalven ensipakkasilla moneen kertaan ympäri 1970-luvulla Savukoskelta Sallaan menevällä tiellä ja Saabin päätyessä lopulta katolleen ojan pohjalle. En päässyt autosta ulos ja se alkoi täyttyä vedellä. Ensin olin pelännyt sen syttyvän tuleen. Palaminen ja sen päälle hukkuminen on kehno loppu tutkijan nuorelle elämälle. Lisää tuosta jutusta kirjassani Arctic Babylon. Löytyy ilmaiseksi kotisivultani www.clusterart.org.

Sellaisesta on helpompi kirjoittaa, jonka on itse kokenut. Kirjoitin tuon kirjani takakanne esitteen eilen myös englanninkielisille lukijoilleni. Heitä kun on hieman enemmän kuin suomenkielisiä. Suhde on yhden suhde sataan. Miksi sitten ylipäätään kirjoittaa suomeksi? Koska se on äidinkieleni ja pidän itseäni suomalaisena. Sen kääntämien sujuu oman aikanamme niin halutessa käyttäen kielikoneitamme. 

Autosta minut pelasti lopulta edelläni ajanut ystävällinen mieshenkilö, joka ei uskaltanut aluksi tulla kovin lähelle autoani nähtyään sen pyörimisen ja auton pohjan ojassa. Se näytti varmaan pelottavalta ja pelkkä auton pohja kertoi matkamiehen lopun tulleen.

Rohkaisin häntä huutamalla, jolloin hän putosi taskulamppuineen istualleen. Ystävälliset ihmiset auttoivat autoni iltayöstä pyörilleen ja ettei vaan ollut Sallan kunta ja silloinen kunnanjohtaja, joka lopulta pelasti minut pakkasesta. Lämmin kiitos sinne suuntaan ja Timo Säkkiselle näin vuosikymmenien jälkeenkin. Tuohon aikaan jokivarsien ihmiset Lapissa tulivat tutuiksi ja joka savu käydyksi läpi haastattelulomakkeiden kanssa ja myös nauhoittaen haastatteluja. Kyllä ne ovat vieläkin tallessa ja osa kirjoina Samuli Paulaharjun tapaan silloin lappilaista elämää kuvaten myös hänelle rakkaassa Sompion Lapissa. Väitöstilaisuudessa minua huomautettiin, etten ollut häntä lainannut.

Toki olin, mutta ohjaajana toiminut kustos oli ne sieltä poistunut. Sitä ei voinut toki kertoa ja vaiettava oli myös monesta muusta Lappia ja sen koskirakentamista sivunneista ilmiöstämme. Ei Suomi tässä poikkea mitenkään muusta alusmaan kohtalon ja kasvatuksen hankkineena ilmiönämme, Lappi vielä Lapin sodankin käyneenä tapauksena. Sodan aikana eläneet ja sen rintamalla kokeneet olivat joutuneet jättämään opintonsa kesken ja toimivat vielä oman nuoruuteni aikana opettajina. Sen kyllä huomasi. Sota raaistaa ihmisen.

Saabista matka viimeisimpään autooni, mustaan Audiin, on vaatinut noin 3 miljoonaa kilometriä pääosin Lapin, Savon ja Pohjanmaan sekä Karjalan ja nykyisin Varsinais-Suomen, Hämeen ja Uudenmaan teitä kuluttaen. Toki olen ajanut muuallakin kuin Suomessa ja vuokraan aina auton, kun saavun vieraan maan lentokentälle. En oikein osaa elää ilman autoa etenkään vieraalla maaperällä ja minulla on pakonomainen tarve tutustua ympäristööni ja sen kasvattamiin ihmisiin. Suomalaiset on jo käyty läpikotaisin läpi. Olen utelias savolainen ja luonteeltani myös tutkija tai toimittaja, mukana ulkoilutan aina kameraani.

Mustan Audin takapenkin ohella ministerit ja heidän avustajansa käyttävät nykyisin myös takakonttia. Se on ihan tilava ja kaataen tuolien selkänojat sinne mahtuu parikin miestä makoilemaan poistuessaan tuulisista neuvotteluista. Tiedän sen kokemuksesta. Itse suosin kuitenkin kuljettajan paikkaa ja jätän takakontin matkatavaroilleni. Mahtuu sinne myös sukset ja vaikkapa soutuveneen airot.

Sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ovat kommentoineet Demokraatille uutista, jonka mukaan perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen oli käynyt pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa samana sunnuntaina, kun perussuomalaisten puoluekokous päättyi Jyväskylässä.

Se kokous jäi historiaan. Puolue hajosi puheenjohtajavaalin jälkeen. Kun olin lapsena mukana vuonna 1959 perustamassa SMP:n alkua ja samalla myös perussuomalaisten puoluetta, lausuen siellä Veikko Vennamon polvella runoja, tuo puolue on kiinnostanut minua suomalaisen poliittisen elämän ja arjen tulkintana muita liikkeitämme enemmän.

Tuossa kokouksessa Pieksämäellä oli mukana sodan kokeneita Karjalan siirtolaisia ja varmaan myös korpikommunistejakin sekä joku maalaisliittolainenkin. Vennamo oli itse pankinjohtajan poika Laatokan Karjalasta ja lahjakas lakitieteen lisensiaatti, loistava puhuja ja karjalaisten asutuksen eteen töitä tehnyt pääjohtajakin. Riidat maalaisliiton sisällä johtivat puoluehajaannukseen.

Olin toki mukana tuossa perussuomalaisten Jyväskylässä pidetyssä kokouksessa. Siinä oli jotain tuttua aiemmin kokemistani vastaavista tapahtumistamme. Se oli helppo aistia ja jatkon saattoi jo aavistaa vähäiselläkin kokemuksella varustettu tutkija. Kaikkea ei pidä kertoa väärään aikaan ja vanha ihminen ei viisaana kerro mielipiteitään lainkaan. Aamulehden ja Iltalehden tietojen mukaan hänet, Samuli Virtanen, vietiin Kesärannasta ulos auton takakontissa. Siis hyvin tavallinen Virtanen suomalaiset tuntien.

–Täytyy sanoa, että en tunne tapausta. Palaverista hän kyllä lähti ihan omin jaloin. Toivottavasti on turvallisesti matkustettu, Sipilä sanoi medioillemme.

Sipilä kiisti Demokraatin haastattelussa sen, että kyseisenä sunnuntaina olisi oltu jo pitkällä hallituksen muodostamisessa Uuden vaihtoehdon kanssa. Mielenkiintoinen nimi tulevalle Siniselle puolueelle ja hallituksen jatkokaudelle ilman perussuomalaisia ja Jussi Halla-ahoa. Edessä oli pääministerin immelmannit lentäen ensin kohti Naantalia ja Kesärantaa.

–Sunnuntai-iltana tuli ensimmäisiä tietoja, ihan niin kuin minä eduskunnassa olen vastannut. Ei minulla ole siihen mitään lisättävää. Niin kuin olen aikaisemminkin sanonut niin Virtanen kävi sunnuntaina Kesärannassa lyhyesti piipahtamassa. Ihan omin jaloin hän käveli siihen palaverihuoneeseen, kertoi pääministeri Sipilä, insinööri Oulusta.

Oulu on ollut kotikaupunkini pari vuosikymmentä ja sielläkin olemme haastatelleet kaupunginosineen liki koko savolaisten vanhan pääkaupungin, että samaan aikaan jokilaaksoja koluten ja etenkin Koillismaan suuntaan. Maantieteilijät tunnetiin siellä Kalevaa lukien ja tutkimuksistamme tiedottaen. Itse työskentelinkin Kalevan talossa, jossa Maantieteen laitos sijaitsi. Teuvo Mällinen päätoimittajana oli päivittäin samassa ruokalassa. Tuleva kirjailijaliiton puheenjohtaja majaili insinöörinä teknisenä johtajana ja ei vielä tuolloin tiennyt kuinka myöhemmin muuttuisi kirjailijaksi.

Jussi Halla-aho puolestaan kertoo Demokraatille olleensa tietoinen siitä, että Samuli Virtanen olisi matkustanut Kesärannasta salaa auton peräkontissa.

–Olin tietoinen tästä tapauksesta, mutta eipä meillä siihen mitään lisättävää ole. Hienoa, että hallitus toimii 100-vuotisjuhlan arvoisella tavalla, Halla-aho sanoo ja mitäpä tuohon olisi lisättävä. Hän oli saanut viimeisimmän kirjani siinä missä tuleva presidenttiehdokas, useampikin. Soinille kirja ei ollut kelvannut kuukautta paria aikaisemmin ja kotiin lähetettynä. Se palautettiin minulle. Mitä oli tapahtunut?

Aiemmin poliitikot vinoilivat toisilleen pyrkyryydestä mustan Audin takapenkille. Jatkossa mukaan tulevat avustajat ja pyrkyryys samaisen auton takakonttiin. Hallituksen kesäiset tapahtumat ja perussuomalaisen puolueen jakaminen kahtia alkaa muistuttaa agenttitarinoita ja mafiosojen elämää – Suomi 100. Jätän tämän osan kertomatta kirjastani ”Finland’s Big Year 2017 – Suomi 100”. Kerron sitten joskus myöhemmin.

Donald Trump pysyy otsikoissa ja nyt matkalla Aasiassa tavaten ja halaten näin puoli maailmaa, samaan aikaan kun omassa maassa media jahtaa vielä menneen talven lumia ja vuosi takaperin pidettyjä vaaleja. Nyt media kulkee jälkijunassa. Sama Trump kun seikkailee medioissamme vielä vuonna 2022 ja kauan sen jälkeenkin.

Kun lentokoneitakin myydään liki Suomen budjetin verran Kiinaan ja yhteensä vastaten Suomen koko neljän vuoden hallituskauden budjettia, silloin liikutaan myös ohi Venäjän budjetin ja tapaamista voi pitää onnistuneena Trumpin hallintokauden ensimmäisen vuoden päättyessä.

Nyt sitten tapaamaan Venäjän presidenttiä. Siinä sukkuloidaan nyt muutakin kuin vain tehdään diilejä. EU taas laskelmoi Suomen talouskasvun jatkuvan reippaasti muuta euroaluetta korkeammalla tasolla. Velkamme on sekin jo kääntynyt laskuun, kun sitä suhteutetaan kasvavaan kansantuloomme. Vuonna 2022 tilanne on taas vähän synkempi ja velanotto alkaa heikkoa huimata. Miten mahtavat seuraavat hallituksemme pärjätä, jahka vaalit hoidetaan ensin keväällä 2023. Riittääkö pelkkien pääministereitten vaihtelut vai vaihtuuko välillä myös puolueet ja niiden johtajatkin? Nainen pääministerinä vaikuttaisi kansalle kelpaavan.

Oleellista on, että tuona hetkenä poliitikkomme eivät seuranneet lainkaan mitä tapahtui Afrikassa, Yhdysvalloissa ja edes Euroopassa, Ukrainan sodassa. Sehän oli jatkunut jo tiesi kuinka kauan ja tuli Suomessakin otsikoihin koronan ja pandemia myötä vasta vuonna 2021. Ei ole epäilystä, etteikö Jussi Halla-aho tuntenut ja tiennyt millaista sotaa maailmalla käytiin ja mitä tapahtui Ukrainassa. Hänhän oli liki Ukrainan paras asiantuntijamme ikinä. Ero puoluejohtajan paikalta oli ymmärrettävä myöhemmin pandemian ja sodan käynnistyessä. Hänhän tiesi sellaista mitä muut poliitikot vain enintään arvailivat.

Pääministeri näyttää saavan omiltaan arvosanan 8.5 ja jatkaa puolueensa johdossa keväällä 2017. Timo Soini luennoi Egyptissä, kuinka naisia ja tyttölapsia on kohdeltava. Koska aihe on hänelle vieraampi, häntä kuunnellaan myös tarkemmin, on ikään kuin uskottavampi. Soini osaa kääntää asiat aina veikeällä tavalla trumpismeiksi. Vennamon oppi, “aivan oikein mutta päinvastoin”, on Soinin tärkeintä viestintää. Ulkoministerinä hän on nyt uransa huipulla eikä halua luopua salkustaan. Keskustelut Venäjän ulkoministerin kanssa sujuvat sopuisasti. Hän ei arvaa millaisen ihmisen kanssa neuvottelee. Vain hetki myöhemmin ja rakennamme muuria Venäjän rajalle ja olemme Naton jäsenenäkin.

Oletko koskaan epäillyt suomalaisten suurjuoksijoiden kultamitaleja. Tai koulujemme pisa-tuloksia, ties mitä propagandaa alkaen sääennusteista, jotka eivät ikinä kesällä toteudu. Luepa seuraava juttu ja muista samalla, että maamme on tosi syrjäinen kolkka Venäjän luoteisnurkassa. Sen jälkeen et saa enää oikein unta.

Pohjois-Korea antaa kansalaistensa ymmärtää, että maa olisi voittanut muun muassa jalkapallon maailmanmestaruuden kahdesti. Juuri nyt pelattavia kisoja ja niistä tiedottamista leimaa urheiluhulluille tarjottavaa roskaa. Ei politiikka siinä mitenkään eroa medioittemme työnä. Urheiluhullu toimittaja ei muuta näekään kuin urheilusivut ja nyt jalkapallon kautta maailmankuvaansa kuljettaen. Siihen ei muuta mahdu. Sama koskee, olivat kisat sitten missä tahansa rikollisen valtion hoitamana. Ihmisen tyhmyys ja moraalittomuus kilpailevat keskenään ja se kumpi voittaa on yhdentekevää.  

Maailman sulkeutuneimmasta valtiosta on jälleen paljastunut propagandauutisia, mitä maa on kansalaisilleen syöttänyt. Löydettyjen maalausten mukaan Pohjois-Korea olisi voittanut esimerkiksi juoksussa ja jalkapallossa MM-kultaa. Arvioiden mukaan osa kuvista on tehty 2000-luvun alussa.

Maalauksissa korealaiset urheilijat iloitsevat voitoistaan. Yleensä korealainen oli lyönyt länsimaalaisen vastustajan esimerkiksi painiottelussa. Kuvan oikean alareunan maalaus kuvastaa korealaisten riemua voitetun jalkapallon maailmanmestaruuden jälkeen. Ei kai vaan mediamme, läntinen media, yritä huijata meitä vielä ovelammin kuin mitä nyt tapahtuu Pohjois-Koreassa. Jos näin alat epäillä alat ajatella omilla aivoillasi.

Lopuksi vielä maantieteeseen liittyvä arvoitus. Mikä on se maa, jossa Niinistö on presidenttinä ja pian isänä isoisien joukossa ja heidän nimikkopäivänänsä, toinen Niinistö viherpopulistina feministit hurmaten ja kolmas Niinistö kutsuu kaikki maailman valtiot sotaharjoitukseen maahansa sinisen Timo Soinin ollessa ulkoministerinä.

Tehtävä on vaativa mutta niin on aikammekin, tolkun poliitikkojen seurassa. Hyvää viikonloppua ja isän tai henkilön päivää, miten nyt sen kukin haluaa tai rohkenee viettää. Hyvin arvovaltaisen ja vastuullisen aseman jättäminen on kuin pieni kuolema.

On aina helpompaa taistella periaatteittensa puolesta kuin elää niiden mukaan. Mitä suurempi valhe, sitä suurempi mahdollisuus, että siihen uskotaan. Aina kun pystymme tekemään ihmisiin vaikutuksen, saamme vihamiehiä. Suosiossa pysyäkseen ihmisen pitää olla keskinkertainen. Voittajat eivät usko sattumaan.

Mikä noista aforismeista kuuluu Friedrich Nietzschelle, Adolf Hitlerille, Adlai Stevensonille, Dean Achesonille tai Oscar Wildelle? 

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts