Arctic Babylon 1 II III
Jäämereltä tulviva vesi oli saatava pois kolmen kerroksen väen asuttavaksi. Nooa on uhkaamassa lakolla ja taivaan tulvavahingot pahenevat. Da Vinci ja muut taivaan tekniset tukevat Nooan vaatimuksia. Jumalten tulkitsemana geeneiltään paranneltu ihminen ei kuulunut mukaan sopimukseen, jolla ihmiset olivat kapuamassa kohti pyhien kansojen miehittämää paratiisia, hindujen neljättä porrasta.
Paholainen oli miehittänyt kansojen mielen ja sitä ohjaili transgeenisten ihmisten rakentama maanpäällinen mafia, preussinpunainen fasistinen liitto. Natsijuuriaan hakevat tiedemiehet, konkisdatorien jälkeläiset, ihmisen perimän korjaajat kohtaavat jesuiittojen mustan paavin sekä ihmisen ikimuistoisen, valaiden laulua kuiskivan altruistisen jumaluuden, eurooppalainen tiede ja luovuus valheineen globaalin imperiumin ja todellisten taitajien kovan ytimen…
Näin käynnistyy vuonna 2007 julkaistu kirjani ”Arctic Babylon 2011” ja sen kansilehden esite. Olin kirjoittanut sen jo 1970-luvulla, mutta painomustetta se sai sivulleen vasta Saksassa kierrettyään ensin Otavan kustantamon ja kolmen nimekkään kirjailijamme toimittajan lukemana. En heidän nimiään ala luetella. Yksi heistä jäi kiinni kopioituaan venäläisen kirjailijan tekstiä. Jatkan kirjani kansitekstin esittelyä vuodelta 2007.
Valheelle ja petokselle perustettu maailma saa kokea uudenlaisen Jouluaaton hävitetyn Mayakansan lahjana vuonna 2011. Jäämeri on auki uuden Jumalan rekrytoinnille…
Kertomus Euroopan verisestä historiasta ja sen avainhahmoista alkaa tutkijan kammiosta ja jatkuu Pikku Prinsessan seurassa maanosamme instituutioiden ja kipsikuvien, silkkitien ja kadonneiden kulttuurien, salaperäisesti hävinneiden sivilisaatioiden matkassa, seurustellen vuoroin Darwinin ja Freudin väittelyä seuraten, vieraillen matemaatikon ja pyhimyksen tähdellä, byrokraatin ja filosofin asteroidilla, paavin virkaa hoitaen.
Kaikki kytkeytyy kuitenkin salaperäisesti Rene Descartesin deduktiivisen tieteen ihanteeseen, koodien koodiin. Elämä ei olekaan sitä, millaiseksi tutkija on sen kuvitellut, eikä historia aina toista itseään.
Aika kulkee moneen suuntaan, hidastuu ja pysähtyy, paikka on neliulotteinen elääksemme jopa tuhatvuotiselle Metusalemille. Sanojensa vankina elävälle, valehtelevalle ihmiselle ekokatastrofit ja muuntogeeniset painajaiset tulevatkin odottamattomalta suunnalta.
Professori, filosofian ja valtiotieteen tohtori Matti Luostarinen on kirjoittanut runsaan 500 tieteellistä artikkelia ja julkaisua. Lähes 50 laajaa monografiaa. Hän on toiminut tutkijana ja opettajana liki sadassa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa. Julkaisut ovat maantieteestä, sosiologiasta, bio- ja geotieteistä ym. ympäristötieteistä. Globaali ja paikallinen ovat samaan aikaan läsnä tieteen popularisoinnissa, ihmisen mittaisessa maailmassa, tiedemiestaiteilijan luovassa innovoinnissa, klusteritaiteessa.
Tähän tuo kuvaus päättyy kirjasta, jonka olin koonnut yhteen uutta teknologiaa käyttäen kolmesta eri käsikirjoituksesta. Niinpä se oli myös päätettävä kolmeen eri kertaan, mutta samalla yhtenä ja samana romaanina. Menetelmä tuli tutuksi myöhemmin muillekin alan harrastajille. Sen sijaan ammattilaisten on vaikea muuttaa tyyliään ja harvoin sellaisia oppilaita kohdalle sattuukaan yliopistossa samaan aikaan oppilaitaan kouluttaen. Vanha koira ei opi uusia temppuja, mutta aurinko paistaa kuitenkin kaikille: Sol omnibus lucet.
Arctic Babylon 2011 kirjana sai myöhemmin vuonna 2015 jatkoa. Tämän kirjan ”Arctic Babylon II” takakannelta löytyvät seuraavat tekstit:
Mediayhteiskunnan sisällissota on hajottanut yhtenäiskulttuurin ja luottamus myös muihin instituutioihin horjuu. Samalla päätöksenteko on muuttunut entistä vaikeammaksi. Sosiaalisen median palauteryöpyt koskevat etenkin vanhaa mediaa, verkkoyhteisöt kommentoivat ja kampanjoivat omassa asiassaan.
Professori, luonnontieteitten ja yhteiskuntatieteitten tohtori Matti Luostarisen viimeisin kirja kokoaa yhteen lähes sadan monografian ja tuhansien artikkeleiden kirjoittajan kokemuksella vaalivuosien 2014 ja 2015 tapahtumia julkaisusarjansa yhdentenätoista kuvitettuna kirjana.
On yhdestoista hetki. Eletään vaihetta, jolloin Kataisen hallituksesta siirrytään kohti Sipilän hallitusta. Taloudellinen taantuma on jäänyt pysyväksi ja samalla Eurooppaa ravistelevat vuoden 2011 aiheuttamat arabi-islamilaisen vuoden jälkijäristykset.
Ukrainan kriisi ja Kreikan talous jäävät taka-alalle.
Lähi-Idän sodat ja levottomuudet vievät sotien jälkeisen maailman vaikeampaan pakolaisvirtaan. Vanha Babylon on muuttumassa Luostarisen jo vuona 2007 kirjoittamalla tavalla Arktiseksi Babyloniaksi (Arctic Babylon I).
Vaaleja ravistelevat käsitteet monikulttuurisuus, maahanmuutto, lama ja työttömyys, sukupuolten tasa-arvo, ilmastomuutos, kehitysapu, Venäjä sekä perussuomalaisen puolueen menestyminen ja hallitusvastuu, siirtyminen populismista valtionhoitajaksi.
Luostarinen on itse mukana vaaleissa, Hämeessä tapahtumien kulkua seuraten itse vaaleihin osallistuen, Perussuomalaisen puolueen kansanedustajaehdokkaana huhtikuussa 2015.
Tästä hetkestä käynnistyi seuraavan arktista Babylonia kuvaavan ilmiön kokoaminen ja kirjasarjan lukumäärä ylitti kolmenkymmenen julkaisun runsaan vuosikymmenen aikana. Suomi oli liittymässä Ukrainan sodan seurauksena Natoon yhdessä Ruotsin kanssa ja kamppaillen Turkin jo aiemmin moneen kertaan esitellyn Erdoganin suosiosta.
Unkarin kohdalla sukulaiskansamme tapa asennoitua suomalaisten ja ruotsalaisten yhteiseen Nato jäsenyyteen odotti sekin vielä hyväksyntäänsä. Ruotsissa koetut provokaatiot olivat siirtäneet etenkin Turkin tapaa hyväksyä Ruotsin jäsenyys. Natoon liittyminen edellytti kaikkien jäsenvaltioiden hyväksynnän. Nyt kaksi oli joukosta poissa.
Vuonna 2022 julkaisin taustaa tapahtumille klusteriartikkeleiden kautta. Näin sen kirjasin vuoden 2022 yhdessä neljästä kirjastani tiivistäen. Vuosi oli todella tapahtumarikas ja dramaattinen, Euroopan hulluksi vuodeksi kirjani kansilehdellä kutsuen. Se poikkesi aiemmin tuota nimitystä käytetyistä ”hulluista vuosistamme”. Pelissä oli globaali maailma ja ydinsodan eskaloituessaan käynnistävä maailmansota.
” Cluster Art ja Cluster Articles” – “Repetitio mater studiorum est”
Kertaus on opintojen äiti, väitetään. Kun takana on menetetty vuosikymmen ja Suomessa yli kymmenen hallitusta, pandemia koronana, sota Euroopassa vei pandemialtakin huomion 2020-luvun alun medioissamme.
On siis syytä palata uudelleen menetetyn vuosikymmenen jättämiin jälkiin ja pohdittava, mitä uusi vuosikymmen merkitsi vuonna 2023 vaalejamme lähestyen. Ei niinkään pohtimalla vaaleja Turkissa tai Unkarissa, Yhdysvaltain alkavia presidentinvaaleja samalla seuraten.
Venäjällä vaaleja ei ole tiedossa eikä Kiinassa. ”Requiescat in pace” – Levätköön rauhassa. Kaiken huomion kiinnittäminen, mediayhteiskunnan mukana juosten, on putinismin hyysäämistä siellä (Venäjällä) haluttuun suuntaan. Aurinko paistaa toki kaikille (Sol omnibus lucet) mutta kaiken kärjessä marssi SPQR (Senatus Populusque Romanus) ”Rooman senaatti ja kansa.”
Tänään Saksa ja sen johto on kadoksissa ja jälleen kerran SPQR on se joka Euroopassa loistaa ohi muiden. Miksi?
Vuosi 2021 oli kiinalaisessa kalenterissa jääräpäisten ja joustamattomien härkien aikaa. Tosin on tässä merkissä syntyvien joukossa myös tunnollisia ja rehelliseksi myöhemmin havaittavia aikuisiakin. Niinpä heitä arvostetaan työpaikalla ja ystäväpiirissä. Härän merkissä syntyneillä kaikella on paikka ja tarkoitus, eikä kaavoja tulisi rikkoa. Onneksi ovat härät lisäksi kilttejä ja lempeitäkin. Kun härkä on päätöksensä tehnyt ja polkunsa valinnut, sitä on turha lähteä muualle maanittelemaan.
Näin kirjoitin vuonna 2021 ja odotin jotain tapahtuvaksi Suomessa. Mitä tapahtui? Elämme kevättä 2023 ja odotamme kuinka Turkin Erdogan ja Unkarin Orban antavat meille tai ruotsalaisille anteeksi. Hyväksyvätkö he meidät Eurooppaan? Hyväksyvätkö he meidät Natoon? Mikä suomalaisia ja ruotsalaisia, Pohjolaa vaivaa? Levätkööt rauhassa Orban ja Erdogan (Requies in pace). Sero venientibus ossa. Liian myöhään saapuville jäävät vain luut.
Teksti on suoraa lainausta uusimman kirjani alkusanoista. Sitä ei ole vielä luettu, koska sen julkaisu tapahtuu myöhemmin. Se siis odottaa vielä painovuoroaan. Sen otsikko on valittu minulle tutusta aiheesta, klustereista ja niiden käyttäytymisestä aivoissamme valitessamme lukuelämyksemme tai hakiessamme taiteteoksesta meitä kiinnostavia kohteita.
Arktinen Babylon on Pohjolan yhteinen ohjelma, yhteinen meri ja yhteinen tulevaisuus globaalissa maailmassamme. Jäämeren vaativimman väylän purjehti ensimmäisenä suomalainen ja Tanska on myös sama kuin Gröönlanti.
Me ihmiset olemme ennakkoluuloisia, välittömät tunnereaktiot suodattavat tuttuja ja välttelevät vierasta ja toiseutta, tarvitsemme stereotypioita ja kiinalaisille sellaisia ovat vaikkapa vuodet, jotka on nimetty eläimen mukaan. Menneen vuoden tapahtumat on liitettävä siis härän vuoteen. Karhun vuosi merkitsi pörssissä Yhdysvalloissa uudenlaisia taitoja. Sol omnibus lucet. Aurinko paistaa kaikille.
Suomalaiselle se ei avaa aivojen mantelitumakkeessa juurikaan mitään, mutta meitä onkin vain promillen verran kiinalaisiin verrattuna, eikä käsite, jonka avaa googlaten liki puoli miljardia havaintoa, ole suomalainen. Olkoonkin, että manifestini ”Cluster art and Art of Clusters ” valmistui Suomessa ja suomalaisena. Sen sijaan kiinalainen ja espanjalainen se voi olla, siinä missä härkätaistelu tai tuntemamme virus, joka ristittiin espanjantaudiksi.
Nyt nimi on kreikkalainen, hyvin markkinoiva omikron. Espanja taas ei ollut takavuosina sodassa mukana, jolloin taudista voitiin siellä kirjoittaa medioissa vapaammin. Siitä nimi Espanjantauti tuon ajan sodan ilmiönä. Sota kun sulkee mediat ja antaa virheellisen kuvan maailmasta ja sen menosta. Historia kirjoitetaan vasta sotiemme jälkeen. Voittajan historiana. Vox audita perit, littera scripta manet. Sanottu sana katoaa, kirjoitettu sana pysyy.
Omicron on taas kreikkalaiseen ajatteluun liittyvä ja härän tapaan ovat hekin lukuineen ja merkintöineen loogisia, hyviä suunnittelemaan ja pitämään kiinni päämääristään virukseksi piiloutuen. Vaikea omikronin kanssa on neuvotella ja silloin avuksi on haettava tieteestä viimeisimmät keinot, faktorit, klusterit ja algoritmit. Kertaus on opintojen äiti. ”Repetitio mater studiorum est.”
Niinpä vuoden 2021 aikana, ja jo paljon ennen 2020-lukua, kirjoittamani muistelmat, täyttäessäni 70-vuotta, muuttuivat matkalla päivittäin kirjoitettaviksi esseiksi, blogeiksi ja lopulta tilastollisin menetelmin käsiteltäviksi piileviksi menneen maailmani havainnoiksi, joista saattoi koota tietokoneen avustamana algoritmien kaltaisia ja jo Eukleideen tuntemia loogisia päätelmiä.
Näiden päätelmien avulla kykenin ennustamaan seuraavan vuoden kaaoksen ja Euroopan hullun vuoden. Kirja sai tästä nimenkin, ”Euroopan hullu vuosi”. Toki nimeä oli käytetty jo vuosisatoja sitten, mutta aikana, jolloin meitä oli vain muutama sata miljoonaa, nyt useita miljardeja ja jousipyssyt sekä miekat korvaavat ydinaseet. Hulluus on saanut kokonaan uudet mittakaavat.
Stereotypioissa ja aivojemme mantelitumakkeissamme saksalaista ei ehkä äkkiseltään erota hollantilaisesta, mutta tyyliä ja elekieltä katsomalla voi ehkä nähdä pieniä eroja, kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomien tiedesivun pääuutinen: ”Ennakkoluulot näkyvät aivoissa” (HS 31.1.2022). Nämä samat asetelmat eivät muutu vuoden aikana tai vuosikymmenen kuluessa. Niinpä sota Ukrainassa jatkuu vielä vuonna 2023 ja Suomi sekä Ruotsi hakevat yhdessä turvaa Natosta. Arctic Babylon III saa tästä sisältönsä kirjanakin (Si vis pacem, para bellum). ”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.”
Oikea alempi ohimolohkopoimu ja oikea supramarginaalinen poimu aktivoituvat enemmän oman kansallisuuden ja oman alueidentiteetin ihmisiä kohtaan, kirjoittaa lehti stereotypioistamme. Tein nämä havainnot ensimmäisen väitöskirjani yhteydessä, josta minut palkittiin silloin filosofian tohtorin väitöskirjani löydöksistä, toki muistakin kuin spatiaalisesta identiteetistä, sen oivaltamisesta, joka löytyy väitöskirjan kansilehdestäkin.
Näiden löydösten kautta juuret ja niiden etsiminen tuli tutuksi suomalaisillekin spatiaalisena identiteettinämme. Minua taas kiinnostivat juurien rinnalla kalajutut. ”Respice post te, hominem te esse memento.” Muista, olet vain kuolevainen. Suomessa Urho Kekkonen koulutti meitä kalastamisen tärkeydestä, kun kyseessä olivat etenkin venäläiset johtajat. ”Pojat on poikia, ja pojilla on poikien huvit.” ”Sunt pueri pueri et pueri puerilia tractant.”
Niinpä saman päivän Hesarissakin oli myös samaisen lehden taloussivun pääuutinen valtionyhtiön kalatiehankkeista, Kemihaaran voimalaitoksesta ja Taivalkosken padosta, Sompion altaista, toki evakoista kuitenkin vaiettiin. Tutkijapiireissä minua nimiteltiinkin ”patologiksi” kiinnostuessani ihmisen rakentamista padoista ja niiden vaikutuksista muuhunkin kuin säätöenergian tuottoon.
Lohi kun ei oikein tahdo aina ymmärtää, mitä on elää ihmisenä ja laatia lohelle kalaportaat sekä hissi kutupaikoille. Tänään samoilla tuntureilla riidellään kahden kunnan välisistä rajoista ja samalla varmaan myös turisteista ja heidän euroistaankin. Kittilä ja Muonio ovat merkittäviä kohteita turistien pohtiessa kevään laskettelurinteitään. ”Sero venientibus ossa.” Liian myöhään saapuville jäävät vain luut.
Nuorena tutkijana ihminen osana luontoa muuttavana, uuden teknologiansa käyttäjänä, oli poikki- ja monitieteinen ilmiö, jolloin pelkkä filosofinen tiedekunta ei eväineen riittänyt, vaan kaivattiin myös luonnontieteitä, sosiaali- ja taloustieteitä ja lopulta teknologiaa, jossa näitä ilmiötä voitiin yhdistää, sekä oppia myös taiteestamme ja sen psykologiasta. Lapin ohella oppia oli haettava globaalina oppinamme. Etelän yliopistot olivat sittenkin vain tapa kouluttaa nuoria elämän alkuun ja rohkaista maailmalle.
Ihminen kun pyrkii myös optimoimaan, millä pienimmällä mahdollisella vesimäärällä kala saataisiin vielä nousemaan mahdollisimman vähin kustannuksin voimalaitoksen ohi. Hissiä kun lohet eivät oppineet käyttämään.
Näin syntyi vuoden 2021 aikana yli 2000 sivua käsittävä ja jo aiemmista töistäni tuttu asymptoottisesti vapaa tila tuottaa sellaista tekstiä, jonka julkaisuna on käytetty juuri näistä käsitteistä, cluster art and articles, syntyvää ohjelmakieltämme.
Pyrin avaamaan sen synnyn taustoja jo samana vuonna kirjoittamieni muistelmien avulla (Cluster art and art of clusters 70 years). Sen synty olisi ollut kyllä oivallettavissa jo monesta muustakin aiemmin kirjoittamastani kirjasta, ei vähiten kirjoista ”Social media economy and strategy” sekä ”Arctic Babylon 2011” väitöskirjojeni rinnalla.