O tempora! O mores! Oi aikoja! Oi tapoja! (Cicero)
Lainaan tämän Heidi Havastilan tekstin verkkorikollisuudesta lähtemättä sitä lyhentelemään. Ilmiö kun on vakava ja jokainen Eduskuntaan nyt pyrkivä tietää, mitä merkitsee joutuminen sen kohteeksi.
Oma urani politiikan parissa ja ehdokkaana päättyi näiden muutaman prosentin rikollisten vaikeuttaessa kohtuuttomasti elämääni. Vaalit kun käydään nyt netissä ja medioissamme, jossa samaan aikaan teemme myös työmme ja hoidamme arkemme rutiinitkin. Niiden rikkoutuminen ja vaikeutuminen, estyminen, rikollisten toimesta, vie näin pohjan myös vaaleilta, demokratialta ja poliittisilta puolueiltamme. Medioiltamme tämä pohja katosi ja kauan sitten.
Me seuraamme nyt lähinnä vain sellaista, joka ei ole vaikeasti häiriintyneitten rikollisten temmellyskenttä. Satiirin ja sarkasmi, vaalit ja demokratia, kun ei ole sama kuin rikolliset teot ja sanat sekä tapa vaikeuttaa lähimmäistemme elämää.
Heidi Havastila 2.11.2022 14:06
Verkkorikollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa – kuka tahansa voi joutua sen uhriksi
Elämämme on siirtynyt hyvin vahvasti digitaaliseen maailmaan. Hoidamme verkossa vero- ja pankkiasioitamme, teemme ostoksia, jaamme kiinnostuksen kohteitamme sekä olemme yhteydessä muihin ihmisiin. Tästä kaikesta meille on muodostunut digitaalinen identiteetti ja jalanjälki, jonka seurauksena netissä on paljon tietoa meistä syntymäajoista verkkopankkitunnuksiin. Valitettavasti tietomme kiinnostavat entistä enemmän myös taloudellista hyötyä etsiviä rikollisia.
Verkkorikollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa, ja se on maailman nopeimmin kasvava rikollisuuden laji. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa havaittiin 80 prosenttia enemmän haittaohjelmia kuin edeltävänä vuonna. Lisäksi suomalaiset menettivät viime vuonna yli 30 miljoonaa euroa verkkohuijausten vuoksi, mikä on 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Lisääntyneistä tietoturvauhista huolimatta vain noin kolmannes suomalaisista käyttää tietoturvapalveluja suojautuakseen netin vaaroilta, ja tietoturvapalveluiden käyttö on jopa hieman laskenut viime vuodesta. Asia selviää teettämästämme Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta.
Tietoturvatietoisuutta on kasvatettava, sillä pelkän tietokoneen suojaaminen ei enää riitä
Tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista kokee olevansa tietoisia netin vaaroista ja uhkista, ja erityisesti alle 35-vuotiaat kokevat tietonsa aiheesta riittäviksi. Vanhimmat ikäluokat ovat nuoria innokkaampia käyttämään erilaisia palveluja omien tietojensa suojaamiseksi. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat tutkimuksen mukaan yleisimmin käytössä olevia palveluita, ja perinteisesti tietokoneet onkin suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Nykyaikana tietoturvan pitäisi kuitenkin ulottua myös puhelimiin ja tabletteihin – älypuhelin löytyy jo lähes jokaiselta suomalaiselta ekaluokkalaisista alkaen.
Nettiasioinnin siirtyessä yhä vahvemmin mobiililaitteille on myös näihin päätelaitteisiin kohdistuva rikollisuus kasvussa. Mobiililaitteille tehdään esimerkiksi yhä enemmän haittaohjelmia.
Noin kolmasosa tutkimuksen vastaajista kertoo uhkien aiheuttavan myös pelkoa ja huolta. Eniten pelätään henkilötietojen menetystä tietomurron yhteydessä, pankkitilin hakkerointia ja varojen varastamista sekä identiteettivarkauden haittojen selvittelyä. Nämä ovat kaikki myös yleisiä verkkorikollisuuden muotoja.
Emme voikaan tuudittautua siihen, että olisimme Suomessa turvassa huijausyrityksiltä. Kyseessä on järjestäytynyt rikollisuuden muoto, joka ei pysähdy maantieteellisiin rajoihin tai kielimuureihin. Kukaan ei valitettavasti ole suojassa huijausyrityksiltä, joihin jopa tietoturvan ammattilaiset ovat haksahtaneet. Viimeisimmät huijaukset ovat olleet taitavasti toteutettuja, ja huijarit ovat käyttäneet muun muassa käännöstoimistoja saadakseen niistä uskottavia, mikä kertoo verkkorikollisuuden ammattimaistumisesta.
Miten parantaa omaa tietoturvaa?
Tietoturva on monitahoinen asia, jonka kuntoon laittaminen voi tuntua isolta ja hankalalta. Maalaisjärki ja maltti auttavat monessa kohtaa, varsinkin jos epäilee oman tietoturvan olevan uhattuna. Ne auttavat arvioimaan tuleeko sähköposti luotettavalta taholta ja kannattaako linkkiä klikata tai liitetiedostoa avata. Uusia palveluja ja sovelluksia käyttöön ottaessa on puolestaan hyvä pohtia mitä tietoja tai käyttöoikeuksia niille antaa. Lisäksi laitteiden ohjelmistopäivitykset kannattaa aina ladata ajallaan, sillä ne sisältävät usein myös tietoturvaparannuksia.
Vahvat ja uniikit salasanat eri palveluissa on tärkeä keino huolehtia omasta tietoturvasta. Salasanoihin kannattaa panostaa, sillä kuuden merkin salasanan saa verkkorikollinen murrettua alle sekunnissa, kun taas kahdeksanmerkkiseen menee kaksi minuuttia ja 16 merkin vahva salasana vaatii jo satoja vuosia. Jos tietomurrossa paljastunut tai verkkorikollisen murtama salasana on käytössä useassa palvelussa, voi tilanne eskaloitua pahimmassa tapauksessa identiteettivarkaudeksi. Vahvojen salasanojen lisäksi kannattaa ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen ja pitää mielessä se, että valitettavan usein verkkorikolliset naamioivat huijauksensa luotettavien toimijoiden nimiin.
Riski omien tietojen päätymisestä vääriin käsiin pieneneekin sitä mukaa, kun tietoisuus eri tietoturvauhista kasvaa.
Lasten ja nuorten älylaitteet ovat samalla lailla alttiita verkkorikollisuudelle kuin aikuistenkin. Niiden turvaamisessa pätevät samat ohjeet kuin aikuisten laitteissa, mutta isoin osa lasten suojaamista nettimaailmassa on keskustelu. Kaikki alkaa siitä, että puhelimen käyttöä harjoitellaan yhdessä. Lisäksi on hyvä kertoa netin vaaroista lapsen ikään sopivalla tavalla sekä sopia yhteisistä netin ja laitteiden käytön pelisäännöistä. Aikuisten on hyvä olla positiivisesti kiinnostuneita lapsen tekemisistä verkossa – myös teinien kohdalla. Keskustelemalla luodaan ilmapiiri, jossa lapsi tai nuori uskaltaa kertoa, jos netissä on tapahtunut jotakin heitä huolettavaa.
Paljon voi siis tehdä jo omalla valveutuneisuudella, mutta ymmärrettävästi kaikkien asioiden muistaminen tietoturvauhkia kohdatessa on vaikeaa. Lisäksi uhat muuttuvat ja uusia keksitään koko ajan. On paljon vaadittu, että tietoturvauhkia seuraisi jatkuvasti ja pysyisi kärryillä viimeisimmistä huijausyrityksistä. Siinä kohdassa auttavat erilaiset tietoturvaratkaisut kuten DNA Digiturva, joka torjuu kattavasti lukuisat eri tietoturvauhat ja turvaa koko perheen netin käytön ja laitteet.
Täällä voit selvittää, onko sähköpostiosoitteesi ollut osana tietomurtoa.
Lue lisää DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta täällä.
Lisää tietoturvavinkkejämme löydät täältä.
Katso videolta vinkit oman tietoturvan parantamiseen.