Ne plus ultra – Ei enää edemmäksi
Roopen päivänä 07.06. 2023
Mikäli hallitusta ei saada kasaan ennen torstaita, ohittaa neuvottelujen kesto Jyrki Kataisen (kok) hallituksen 66 päivää vieneet neuvottelut vuodelta 2011. Tuo päivä oli Salomonin päivä. Salomon tunnettiin viisaudestaan. Siinä ja sen kestossa ei sinänsä ole mitään pahaa, päinvastoin. On hyvä, kun mukana on nyt myös suuri määrä asiantuntijoita kuultavana. Pisimmät neuvottelut käytiin aikanaan Urho Kekkosen toista hallitusta muodostettaessa vuonna 1951.
Muistan tämän vuoden hyvin. Synnyin silloin. Vain vuotta ennen Helsingin olympialaisia. Halusin nähdä ne Urkin hallituksen hoitamana. Silloin hallitusta muodostettiin 79 päivää. Tuo päivämäärä menisi umpeen ja uusi ennätys syntyisi juhannusviikolla tiistaina. Uutta ennätystä ei pidä sitäkään pelätä. Alkujaan Petteri Orpo lupaili hallitusta juhannukseksi. Se on ihan hyvä paikka lähteä hallituksen kokkotulille. Edemmäs ei pidä enää mennä – Ne plus ultra!
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen alkaa olla jo maalissa ja ansiosidonnaista työttömyysetuutta maksetaan työuran kestosta ja iästä riippuen 300, 400 tai 500 päivää. Omalla kohdallani työurat menivät myös limittäin, jolloin kaikki ne yhteen laskien olisin nyt 110 vuotta ja risat. Joskus se vähän siltä tuntuukin. Rahasta neuvottelu tuntuu turhalta. Raha ei ole tehnyt ketään rikkaaksi. – Neminem pecunia divitem fecit (Seneca).
Kuluva viikko on nyt kuudes oikeistohallituksena pidetyn porvarihallituksen ja ei sosialistisen maailmankuvan hankkineiden puolueittemme kokoamana. Ensimmäisenä näistä nimikkeistä taisi kadota tuo suomalaisille vaikea käsite ”sosialistinen”, johtuen ehkä sen auttamatta vanhentuneesta luonteesta. Paljon maata ja maailmaa kiertäneenä ja myös talosta taloon ruokakuntien päämiehiä samalla haastatellen tiedän, kuinka käsite sosialistinen sotketaan Suomessa käsitteeseen ”sosiaalinen”. Syntyy keskustelua, jolla ei ole päätä eikä jalkoja – Nec caput neque pedes.
Niinpä tämä käsite ei esiintynyt omissa kyselylomakkeissani ikinä. Haastateltuja ei saa johtaa kysymyksillään harhaan, saati nolata. Syvähaastattelut ovat muutenkin suomalaisille joskus vaikeita, mutta samaan aikaan myös odotettuja tapaamisia. Tiedän tehneeni kentälle liikkuessani arvokasta terapeutin työtä, ja etenkin juuri vaikeissa sekä joskus ulkopuolisen avustamana monelle perheelle avainkysymyksissä solmuun menneitä asioita yhdessä avattaessa. Jostakin syystä kukaan muu ei ollut ottanut asiaa esille ja hoitanut pois kiusaamasta. – Ei kukaan muu – Nemo alius. Suurimmat palvelukset ja uroteot tehdään Suomessa ja maailmalla ilman palkkaa ja julkista meteliä, medioitten meuhketta. Ennen kuolemaan ei ole onnellinen kukaan – Nemo ante mortem beatus (Ovidus).
Moni yritystään suunnitteleva tai maatilalleen jatkajaa hakeva sai käynneistäni apua ongelmilleen. Toki myös akuuttia apua tarvitseva vanhus. Oman lomakkeeni rinnalla täytettiin moni muukin lomake samalla. Koskisodat lopetettiin ja korvauksiakin haettiin. Ettei valtiolle koituisi mitään vahinkoa – Ne quid detrimenti capiat res publica (Livius).
Orpon mukaan talouden raamit elävät, koska samaan aikaan haetaan säästökohteitakin. Niinpä tällä juhdalla on tavallaan kaksi päätä. Vasta kun talouden raamit saadaan kuntoon, myös muut ryhmät pääsevät valmistelemaan oman osuutensa. Tosin ilman heidän panostaan talouden vaatimat budjetin loppuluvut ovat vaikeasti monelle vuodelle mitoitettavia. Lisäksi rinnakkain kulkevat rakenteelliset muutokset ja toiminnalliset velvoitteetkin. Sote ryhmää varmaan valvotuttavat myös työmarkkinat. Ei taukoa eikä lepoa, ei rukouksella eikä rahalla – Nec mora nec requies (Vergilius) – Nec prece mec pretio.
Jossakin vaiheessa kokoontumiset on vain vihellettävä poikki. Tiedän kokemuksesta, miten vaikeaa se on ilman ulkopuolisen apua. Takavuosina vaikeinta oli päihteitten kanssa ja saunailloissa. Eihän juuri kukaan tanssi selvin päin, ellei satu olemaan hullu, ei yksin ollessaan eikä hillityissä ja säädyllisissä juhlissa. Nemo enim fere saltat sobrius, nist forte insanit, neque in solitudine neque in convivio moderato atque honest (Cicero).
Kuten odottaa sopii, ensimmäisenä valmistuu puoluesihteereiden työryhmän uurastus. Olen kokenut tuon samaan useaan kertaan etenkin kuntien yhteistyötä rakennelleen. Ensimmäisenä valmistuu joko kunnansihteereitten työ tai kunnaninsinöörien uurastus. Viimeisenä kunnanjohtajien. Insinöörit jakavat työt keskenään ja sihteerit seuraavat minua ja pitävät pöytäkirjaa. Yhteisen pöytäkirjan löytäminen jää minun hoidettavaksi. Jokainen sihteeri on ollut aina eri kokouksessa. Insinöörit eivät tällaiseen virheeseen haksahda. Lisäksi taloudesta vastaavat tietävät, kuinka pitää käyttää rahaa, jos tahtoo tehdä rahaa. – Necesse est facere sumptum qui quaerit lucrum (Plautus).
Polttonesteiden hinnat kiinnostavat suomalaisia ja kehitysyhteistyörahat muitakin kuin perussuomalaisia. Leikkauksia on luvassa mutta suuruus ja kohdentaminen on vielä auki. Ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikka on tiettävästi hoidettu loppuun. Nyt neuvotellaan elävien ihmisten kanssa ja omien äänestäjien elämästä. Ei tässä perintöjä olla jakamassa. Elämä jatkuu neuvottelujen jälkeenkin. Ei kukaan ole elävää perimässä – Nemo est heres viventis.
Talouspöytä on se, joka kiinnostaa, ja vasta kun sieltä näkyy vihreää, muutkin voivat hoitaa osuutensa loppuun, oletan pohtien tapaa, jolla olen itse näitä budjetteja koonnut. Jossakin vaiheessa nuijani on kopauttanut. Kielletyt päivät ovat nekin ohi – Nefasti dies. Jatkoa ei heru. Ei minkäänlaisella vaivalla – Negotio nullo. Kaikki tämä sujuu lopulta aina samalla tavalla. Kenenkään sanomatta vastaan – Nemine contradicente.
Tätä tehtävää varten lähetän jälkeeni jumalallisen kostottaren – Nemesis divina. Tämä päivä on ollut säännön mukaan Roopen päivä, seitsemäs kesäkuuta (7.6). Muistuttaen siinä, kuinka Walt Disney joutui pohtimaan viimeiseen saakka arvoitusta, jossa hän haki Aku Ankan veljenpojille sellaiset sukulaiset, joiden suhde sekä ankkaan että poikiin jäi mahdollisimman kimurantiksi ja vaikeasti lähestyttäväksi etenkin juuri Roopen taloutta hoitaen. Oleellista oli muistaa, kuinka välttämättömyys menee suunnitelmien edelle – Necessitas ante rationem est (Curtius) ja että välttämättömyys säätää lain, ei sitä tottele – Necessitas dat lagem, non ipsa accipit (Publius Syrus).
Aku Ankkaa lukien algoritmien kimppuun – Nemesis divina
Oheinen otsikko löytyy kirjoituksestani huhtikuulta (14.04) vuodelta 2018. Vielä tuolloin Kimi Räikkönen ohjasti omaa ratsuaan ja oli kohentanut menoaan todella tuntuvasta. Onnekas Vettel keräsi kuitenkin hedelmät Hannu Hanhen tapaan menestyen. Nico Rosberg, entinen mestarimme, tietää kuinka se tekee kipeää. Luulen että jokainen meistä sen tietää. Ei ole kiva olla Aku Ankka samassa tallissa Hannu Hanhen kanssa, jota ylläpitää vielä Roope Ankka. Kerran käynnistyneelle byrokratialla haetaan lisää jatkoa – Ei kukaan ole niin vanha, ettei arvelisi elävänsä vielä vuoden. – Nemo est tam senex, qui se annum non putet posse vivere (Cicero).
Ei kai vaan suomalaisten sote ja maakuntamalli ole suoraa lainausta Aku Ankasta? Toiko sosiaalinen media päättäjiemme joukkoon liian monta Aku Ankan kautta maailmankuvansa hankkinutta politiikan neroa? Onko populismin opit nekin sieltä hankittuja ja tänään myös Ruotsin Akatemian rapautuva maine Nobelien jakajana? Oliko Timo Soini saunakavereineen Aku Ankkansa hyvin lukeneita veijareitamme? Kukaan heitä ei näytä menestyvän sosiaalisen median maailmassa. Algoritmit eivät ole Aku Ankan käyttämää kieltä ensinkään ja digiaika yllätti Ankkalinnan veijarit. Onnellinen ei ole kukaan kelvoton, eikä kuolevaisista kukaan ole alati viisas – Nemo malus felix (Juvenalis) – Nemo mortalium omnibus horis sapit (Plinius vanhempi).
Otammeko oppia sieltä sotea sorvatessamme ja jaammeko sitä äänestäjillemme? Se on huonompi juttu, jos näin pääsi käymään. Pommit muinaisen Babylonian sydämeen oli nekin ennustettu kirjassani Arctic Babylon jo vuosikymmeniä takaperin. Miten se muka oli mahdollista? Siitä kirjan nimikin luonnollisesti syntyi ja pakolaisvirroista, Jäämeren kohtalosta. Ja alku tapahtui, kuten kirja kannessaan lupasi, vuonna 2011. Vuosi löytyy todellakin kansilehdestä. Ja kirja oli kirjoitettu 1970-luvun puolella. Aku Ankkaa lukemalla ei voita muuta kuin Bob Dylan ruotsalaisten jakamia Nobeleja. Opimme prosessin kestäessä kaiken aikaa lisää. Ei kukaan synny seppänä – Nemo nascitur atrtifex.
Toki Mayakansa oli avustamassa, ruotsalaisia kuten myös muitten läntisten akatemioittemme syntyä, tarkoituksena avata heidän aarteitaan. Toki sekin kerrottiin kirjassani. Kirjani “Social media economy and strategy” taas ennusti etukäteen, mihin johtaa Fb:n kaltaisen toimijan globaali elämöinti. Siihen reagoidaan nyt pahasti viiveellä. Miksi? Mihin Eurooppa joutuu jatkossa 2020-luvulle tultaessa? Eihän se osaa muuta kuin vallata alusmaita ja sotia. Ei kukaan synny viisaana, vaan viisaaksi tullaan – Nemo nascitur sapiens, sed fit (Seneca).
Kirjani (Arctic Babylon I, II, III) lukeneet tietävät, kuinka suomenkieliset tiivistelmät eivät ole samaa kuin englanninkieliset osuudet kirjassani. Miksi menettelin näin? Miksi kielemme ei voi avata sellaista, joka ei käänny onomatopoeettiselle kielellemme? Miksi se on kerrottava latinaksi ja näytettävä kuvina vuonna 2023 robotiikan välinein? Kyllä lukijankin on hivenen pohdittava, mitä on lukemassa ja miksi. Ei se riitä, että hankit kirjan, se on myös luettava. Eikä sekään riitä. On myös muistettava lukemansa. Eikä sekään vielä riitä. On pantava toteen oppimansa. Eikä kaikki tämäkään vielä riitä. On tehtävä oikeat valinnatkin. Ei kukaan synny viisaana vaan viisaaksi tullaan – Nemo nascitur sapiens, sed fit (Seneca).
Suomalaiset Aku Ankan lukijat lukevat lehtensä kokonaan eri tavalla ja käyttävät erilaista tapaa avata Disneyland, kuin mihin tiedekielenä usein käytetyt kielet ja etenkin englanninkielinen teksti viittaa. Saunan myynti, Kimin markkinoiman lonkeron, ei onnistu Kiinaan, ellet muuta niiden ideaa vastaamaan kokonaan toisenlaista kulttuuria. Kyllä me toki tämän ymmärrämme. Sisua vain kuvauksiin mukaan ja euroviisuihin lisää sitä samaa rempseyttä 2020-luvulle tultaessa. Naisia hallitukseen ja puolueittemme johtoon. Omassa isänmaassaan ei ketään pidetä profeettana – Nemo propheta occeptus est in patria sua (Raamattu, Luuk. 4:24).
Sen sijaan sähköinen digikieli on taatusti nyt yhteinen. Lapset Kiinassa ja Suomessa oppivat sen täsmälleen samalla tavalla. Ja tämä oli toki tiedossa jo 1990-luvun alussa runsas 25 vuotta takaperin algoritmeineen. Sitä tuli silloin käyttää ja ymmärtää myös miksi juuri silloin ja lapsille, joiden oppimisgeenit olivat vielä auki ja he olivat vuosituhantisen ihmisen ikäisiä syntyessään. Ikäihmisistä taas kukaan ei tanssi selvin päin, ellei ole hullu – Nemo saltat sobrius, nisi forte insanit (Cicero).
Kirjassani seikkaili päähenkilönä vuosituhantinen sankari. Nimikin on tuttu etenkin juutalaisen kulttuurin tunteville Simon Salemin ystäville. Se on hyvä tuntea, jos on kiinnostunut kristityn ihmisen opeista ja kulttuuristamme, mimesiksestä ja Rene Girardin “kaiken teoriasta”. Oppi muilta on avain kaikkeen. Ei kukaan ole yksi kyllin viisas – Nemo solus satis sapit (Plautus).
Se vain jäin häneltäkin kesken, Girardilta. Einstein jätti hänkin mallinsa puolitiehen. Ihmistieteet ja luonnontieteet hakevat kuitenkin yhtä ja samaa suurta päämäärää, kaiken selittävää. Ruotsin Akatemia meni siinä etsinnässä kiville pahemman kerran. Normit ja moraali, korruptio, ovat vaikeita käsitteitä omana aikanamme ja Aku Ankkaa lukien. Natoon on helpompi mennä kuin kulkea neulansilmän läpi kamelia taluttaen. Se koska sinne mentiin, sillä ei pidä medioittemme kansalaisia kiusata. Kaiken ydin kun on kuitenkin raha – Sodan voima on raha – Nervos rerum, pecuniam (Cicero) – Nervus belli pecunia (Cicero).
Kieli opittiin vasta tämän jälkeen, ei geneettisenä oppina, kuten muut nisäkkäät ja vaikkapa liskoista syntyneet linnut, ja he, omat lapsemme, nuortuivat ja alkoivat tehdä kohtalokkaita Aku Ankan virheitä. Ruotsin Akatemia tai kuningashovi on siitä tyyppiesimerkki, sote Ruotsissa ja Syyrian pommitus, Fb:n ymmärtäminen Aku Ankan tapaan algoritmeineen harhaillen, ja vasta kun on liian myöhäistä niitä viimein myös availlen. Ei mikään ole varmaa, mikään ei ole kaikilta puoliltaan onnellista – Nihil esse certi (Plinius vanhempi) – Nihil est ab omni parte beatum (Horatius).
Hyvä tahto ei riitä, jos käyttäjinä on pahoja ihmisiä kuolemansynteineen. Ne ovat vaikeita asioita, algoritmit ja digiajan kielemme. Ne eivät avautuneet Aku Ankkaa tavaten. Syntyi vain populistista pulinaa ja moraalitonta jytkyn metsästystä, Aku Ankka ministerin salkun kantajana. Sellainen alkaa muistuttaa jumalallista kostotarta – Nemesis divina.
Mikään ei ole epäluotettavampaa kuin kansa, mikään ei ole epävarmempaa kuin ihmisen tahto – Nihil est incertius vulgo, nihil obscurius voluntate hominum (Civero).
Mikään ei ole kurjuutta, paitsi jos pidät sitä kurjuutena – Nihil est miserum nis cum putes (Boethius).
Ei ole mitään ihanampaa kuin totuuden valo – Nihil est veritatis luce dulcius (Cicro).