Mikä on identiteetti – entä spatiaalinen identiteetti?
Spatial identity in the face of evironmental changes
12.06.2023
Identiteetillä tarkoitetaan ihmisen omakuvaa, käsitystä omasta itsestään. Kulttuuri-identiteetti liitetään yleensä tunteeseen kuulumisesta ryhmään, joka käyttäytyy samalla tavoin, puhuu samaa kieltä ja jonka maailmankatsomus perustuu yhteiselle arvopohjalle, menneisyydelle ja traditioille. Joka on kaikkialla, ei ole missään – Nusquam est, qui ubique est (Seneca).
Tämä määritelmä on kovin kapea ja sitä se on myös Wikipediasta lukien. Vietämme tänään Esko nimipäivää ja varmaankin myös Eskoilla on oma nimeensä liittyvä identiteetti. Ainakin meillä Matti-nimeä kantavilla se on poikkeuksellisen vahva johtuen nimen alkuperästä. Lisäksi nimi on ollut, paitsi alkujaan heprealainen Jumalan lahja (Mattijahu), miehen yleisnimikin. Kaikki puhdasta puhtaille – Omnia munda mundis.
Meillä oli sekä kevät- että syysmatteja ja tulevaa agraarin ajan säätä ennustettiin juuri Matin päivinä. Miehen nimenä Matti oli melkoiset ajat yleisin ja muistutti liki yleisnimeä pelkän yleisyytensä vuoksi. Lisäksi matti tunnetiin shakista ja Raamatusta, evankelistana, sekä luonnollisesti lukuisista kansantaruista ja saduistamme. Kaikkea saattaa tapahtua, myös Matille – Omnia fieri possent (Seneca).
Eskoja Suomessa on etunimeltään runsas 35 000 ja nimen kantajat ovat menestyneet kulttuurissamme mielestäni erityisen hyvin. Tästä ovat pitäneet huolta vaikkapa kirjailijat, joista Eskon puumerkki on muistona Aleksis Kiven ajoista. Nykyisin siis tunnustuspalkinto. Eskoista on moneksi ja sama Esko voi kirjoittaa puumerkkinsä ihan eri tyyliin aamuruuhkassa kuin illan virkkuna kapakassa. Töissä hänet tunnetaan sielläkin aivan eri ihmisenä kuin kotioloissa. Esko Kivikoski pyrki siirtämään joka kiven tietomiehenämme – Omnem movere lapidem. Viisas Matti taas opasti hölmöläisiä – Kaikki oli Matin tiedettävä ja siirrettävä joka kivi hänenkin – Omne scribile – Omnem movere lapidem. Kulttuuriin kuului kantaa kaikki oma mukanaan – Omnia mea mecum porto (Simonides, Cicero).
Potilastietojärjestelmä tunnetaan Esko nimisenä ja Espoossa Sirkus- ja teatterikoulukin. Prisma ja K-rauta käyttävät tätä nimeä ja eikös vaan aikanaan Mauri Sariola kirjailijanimessään Esko Laukko. Kummeli hahmo Esko Mörkö ja Teknillisen korkeakoulun tietokone vuodelta 1954 tunnettiin Esko – nimestään. Tänään You Tube kanava ja oppimateriaali. Samoin Esko Systems ja Likedin, Twitter.
Onko Esko pessyt kasvojaan ja modernisoinut menojaan sitten Nummisuutarin aikojen? Aamulla Esko on suorastaan eri ihminen kuin illalla. Ihmisen persoonallisuus vaihtelee jopa vuorokauden sisällä. Tuliko yllätyksenä? Psykoterapiassa näyttelemme taitavasti mielenterveytemme häiriöitä. Oma vireystilamme mieliala vaihtelee, kiire ja muut päivän kuluessa vaihtuvat, muuttuvat psykologiset olosuhteet vievät meitä kuin pässiä narussa. Liikennevaloissa tapaat ihan eri ihmisen kuin vessassa lehteään lukien. Kaikki muuttuu ja me muutumme niiden mukana – Omnia mutantur, nos et mutamur in illis. Mikään ei kuitenkaan tuhoudu – Nihil interit.
Kumpaakaan et kuitenkaan haluaisi juuri silloin tervehtiä. Sama pätee kehon fysiologisiin reaktioihimme, ihme kyllä. Sadan metrin juoksija on startissa eri vireystilassa ja keho reagoi eri tavalla ja kyky sietää stressiä on toinen kuin iltalehteä sohvan nurkassa lukien. Tämän oivaltamiseen vaaditaan tiedettä ja kokeellisia testejäkin. Otamme tiedon vastaan hämmästellen ja henkeä pidätellen (HS 12.06. 2023). Muutokset tapahtuvat yleensä riittävän terapiakuukauden kautta. Pahatuulisesta tulee vain ”äreä tyyppi”. Ohimennen sanoen – Obiter dictum. Voi pyhä yksinkertaisuus – O sancta simpliciya!
Esko nimen saaneet ovat menestyneet politiikassa, urheilussa, tieteissä ja taiteissa, yrittäjinä, mihin nyt ovat ikinä ryhtyneetkään. Pystyin nimeämään hetken mietittyäni 16 tuttu professoria Esko nimeä kantaen ja 35 nimekästä urheilijaa. En nyt käy heitä luettelemaan. Kiedon näin todet hämäryyksiin – Obscuris vera involvens (Vergilius).
Kokeilkaapa omalla kohdallanne, montako Eskoa muistatte ja mistä yhteydestä ovat tuttuja nimiä. Kuten Esko Aho, Antola, Elstelä, Helle, Kiviaho, Kovero, Kurvinen, Lehesmaa, Mikkola, Nikkilä, Rechardt, Rautionaho, Riihelä, Kahri, Lehesmaa, Linnavalli, Niskanen, Oikarinen, Parpela, Roine, Salminen, Seppänen, Tommola, Riihelä, Riepula, Rautio, Rahkonen, Pietilä jne. jne. Tarkoitus on, että tämä oivalletaan, otetaan huomioon, ei jäljiteltävä. – Observandum, non imitandum.
Oikeammin mikä tahansa sukunimi kelpaa, etteikö sieltä löydy myös Esko joukosta. Niin helppoa se on, kun sen osaa. Kietoen näin samalla todet hämäryyksiin. Obcuris vera involvens (Vergilius).
Identiteetin pohdinta on antoisaa puuhaa tutkimustyönä. Omalla kohdalla läheisimmät ovat liittyneet maantieteilijänä juurimme ja siis maantieteelliseen alueeseen. Spatiaalinen identiteetti askarrutti mieltäni etenkin pohtiessani pakkomuuttoja, joissa ihmiset joko aseella uhmaten tai muuten väkivalloin vaadittiin jättämään kotiseutunsa. Tällöin etenkin sellainen lähtö, jossa paluu takaisin juurilleen ei ollut mahdollista, sen jäätyä vaikkapa piikkilangan taakse tai tekoaltaan alle, oli kiehtovin selvitettävä ja ympäri maailmaa eri kulttuureissa tätä ilmiötä tutkien. En tutkijana välitä rahtuakaan asiaan perehtymättömästä väestä vaan torjun sen. – Odi profanum vulgus et arceo (Horatius).
Suomessa näitä evakkoja löytyi Loka ja Porttipahdan tekoaltaiden aiheuttamina ja heitä oli mahdollista vertailla vastaaviin muuttoihin vaikkapa valtaisten altaitten kohdalla Afrikassa. Volta ja Kariba olivat tällaisia ja nyt vaikkapa Ukrainan sodan yhteydessä räjäytetyn altaan rakennustöiden aikana syntynyttä ja nyt uutta evakkoliikettä vanhan lisäksi. Usein vielä kertautuvat sukupolvelta seuraavalle. Nyt siellä tehdään taas kerran uutta muuttoa ja aseilla uhmaten. Sota on helppo aloittaa mutta vaikea lopettaa – Omne bellum sumi facile, ceterum aegerrume desinere (Sallustius)
Pakkomuutto ja juurien menettäminen on erilainen tapahtuma kuin vaikkapa tavoitemuutto työn perässä. Samoin muutto alueelta, jonne ei ole mahdollista enää palata, kuten altaan alle hukuttaen. Tämän jälkeen on mahdollista seurata muuttajien kehon reaktioita, stressiä ja tunnetilojamme, yleistä terveyttä sekä päivittäistä persoonallisuuden vaihtelua. Koe toistetaan pari kertaa kymmenen vuoden välein. Samalla tutkijat mittaavat kehon reaktioitamme, fyysistä aktiivisuutta ja unta. Oletko varma, että et olisi mukana tällaisessa kokeessa? Tämäkin on keskeinen havainto, olkoonkin että matkan varrella pahatuulisesta on kehkeytynyt pelkkä ”äreä tyyppi”. Vielä muutama sota ja padon räjäytys, jolloin tutkimus on päässyt lähelle tavoitteitaan. Kaikki liika on jo vahingoksi tukijan laboratoriossakin eläen – Omne nimium nocet (Seneca).
Niinpä identiteetti alkoi kiinnostaa myös meitä suomalaisia yhä syvemmältä ja aloimme tehdä sukututkimuksia. Sysäys syntyi televisiosarjasta ja kirjasta, jossa seurattiin Kunta Kinten juuria orjaksi myytynä länteen ja paluuta takaisin Afrikkaan. Se sai aikaan myös omien juuriemme tutkimuksen ja sukututkimus käynnistyi sukukokouksineen ja hyvä niin. Toki tutkimusta oli tehty aiemminkin ja meillä etenkin karjalaisten kohdalla evakkomatkan jälkeen. Lokan ja Porttipahdan evakoilla näitä matkoja oli parhaimmillaan tai pahimmillaan jo neljä erilaista kokemusta. Välillä se oli kuin uhrilahja tai rahan hajua, teologista vihaa tai pyhä virkakin. (Offertorium, Odor lucri, Odium theologicum, Officium sacrum).
Tänään identiteetillä voidaan tarkoittaa myös vaikkapa omaa sukupuoltamme ja samalla sellaisia sekä fysiologisia ja psykologisia ilmiöitä, joiden tausta on poikkitieteinen tutkijalle. Samalla myös monitieteisyys ja tieteiden välisyys yleistyi ja avasi silmiämme ymmärtämään rinnakkain sekä luonnontieteistä (Natural science) että ihmistieteistä (Human science) tapaa avata oman aikamme sellaisia kysymyksiä, joiden tutkiminen vaatii valtavat määrät yhtäällä havaintoja ja toisaalla muuttujia, joita yhdistellä. Ihmisillä on vain vankka taipumus loikkia liian nopeasti johtopäätöksiin omista ja muiden pysyvistä ominaisuusistamme. Teemme johtopäätöksiä pienistä tilannekohtaisista tapahtumistamme. Tällaiseen robotiikka ja tekoäly ei erehdy ja shakin mestari ei voita konetta pienillä hupsuilla ”virheliikkeillä”. Robotiikka ei niistä piittaa tuon taivaallista vaan tekee kahden siirron matin. Ei edes teologinen viha tai rahan haju, uhrilahja, kiehdo robotiikkaa. – Odium theologicum – Odor lucri – Offertorium.
Tämä taas vei meidät yhä suurempien tutkimusaineistojen käyttöön, jota taas helpotti teknologia, tiekoneet ja nykyisin käsitteet robotiikasta ja tekoälystämme. Aiemmin tätä oli vaatinut vaikkapa luonnontieteissä periytymisen tutkiminen ja genetiikka, DNA- rakenteet ja niiden mittaamattoman suuriin tutkimusaineistoihin liittyvät perimämme ketjut maasta kuuhun ja takaisin. Toisella suunnalla taas edettiin tutkien kosmosta ja tähtitaivaan meille asettamia kysymyksiä alkaen kaiken synnystä ja ajattelumme rajoista. Jälleen törmäsimme teknologiaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin laajentaa omia aistejamme ja apuna oli, taas kerran, samat algoritmit, robotiikka ja tekoälymme. Tällaista tutkimusta tekevät eivät taatusti välitä asiaan perehtymättömän väen puheista vaan torjuu sen turhuutena. Odi profanum vulgus et arceo (Horatius).
Näin myös käsite identiteetistä lajina, ihmisenä, sai meidät asemoimaan itsemme uudella tavalla ja luottaen yhä enemmän sellaiseen tieteeseen, jonka käsitejärjestelmä oli meille vieras. Identiteetti lajina (homo sapiens) ja sen edustajina koki uuden tulemisen sekä samalla pohdinnan omasta asemastamme universumissa. Identiteetin horjuminen valtaisan tietovirran rinnalla, samaan aikaan lajimme räjähdysmäisen kasvun kanssa, on jäänyt vähälle pohdinnalle. Me teemme sitä parhaillaan välineillä, jotka ovat kokonaan uuden sukupolven tuotetta ja sellaisena monille täysin vieraita. Se nostattaa liki teologista vihaa – Odium theologicum. Jotkut hyötyvät siitä panemalla öljyä tulisijaan (Oleum adde camino! (Horatius). Ihminen voi muuttua kuin toiseksi persoonaksi, riippuen ympäristöstä tai kulloisestakin seurasta – Kaikki muuttuu mutta mikään ei tuhoudu – Omnia mutantur, nihil interit (Ovidus).
Emme elä enää maailmassa, jossa robotiikka ja tekoälyksi kutsuttu olisi meille vieras ja vihamielinen, vaan oman tieteemme tulosta. Oma identiteettimme pohdinta on suoritettava rohkeasti osana tätä uutta vaihetta ja sen tuomia mahdollisuuksia, ei pelkkiä uhkia peläten ja niitä luetellen. Toiset ovat herkempiä tällaiselle vaihtelulle kuin toiset. Suurimmaksi osaksi kyse on virhetulkinnastamme. Lyhyet ohimenevät tapahtumat eivät ole persoonallisuutta kuvaavia ilmiöitä. Ne ovat sähköisen median lyhyitä katkelmiamme. Ei muuta. Robotiikka ei niistä piittaa. Lopulta pisteet keräävät kokonaan he, jotka sekoittavat yhteen hyödyn ja huvin. – Omne tulit punctum qui miscuit utile dulci (Horatius).
Oletan että näin tapahtuu myös kootessamme uutta hallitusta ja sen virkamiestyössä asiantuntijoiden esitellessä poliitikoillemme, miten kansallisia varojamme ja ekologista klusteria innovaatioineen käytetään tämän vuosikymmenen aikana ja osana Itämeren aluetta, Pohjolaa, Jäämeren edustalla ja ensimmäisenä myös nämä alueet halliten ja ymmärtäen niiden merkitys myös globaalissa ilmastomuutoksessamme. Kaikki tällainen kerronta on harvinaista mutta samalla tuttua ja turvallista. Kaikki muuttuu, mikään ei tuhoudu ja kaikki on puhdasta puhtaille. – Omnia mutantur, nihil interit (Ovidus) – Omnia munda mundis.
Me olemme sen parhaat asiantuntijat. Olemme sopeutuneet näille leveyksille ja sitoudumme huolehtimaan niistä haasteista, joihin Afrikassa tai Etelä-Euroopassa syntynyt ei löydä vastausta. Helppoa se ei tule olemaan meillekään. Vastuu osaamisesta on kuitenkin meillä. Jopa kielteiset tunteet voidaan tuntea perusteellisesti, mikä puolestaan vain parantaa hyvinvointiamme. Kun hankimme monipuolisen tunnekirjon, se on meille vain eduksi. Se auttaa jopa negatiivisissa tunteissaan rypeviä lähimmäisiämme. Elämän myrskyissä menestyvät parhaiten kirjavasti tunteita kokevat ja samalla vastustuskykyisimmät ihmiset. Eivät ihmiset toki edes muista tai tiedä, mikä laukaisee heidän ahdistuksensa, joskus hyvinkin epäsosiaalisen persoonallisuuden. Tutkikaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää – Omnia autem probate: Quod bonum est tenete (Raamattu, 1. Tess. 5:21).
Selittämätön ahdistus voi johtua pelkästään ruuansulatuskanavan oireilusta, ei sen ihmeellisempää. Jälleen on syytä palata robotiikkaan, tekoälyyn ja pyytää kunnon uskottavaa analyysiäkin. Kaiken lohdutuksen voittaa tuska ja kaikki riippuu puhujan suusta. Kaikki erinomainen on harvinaista. – Omnem consolationem vincit dolor (Cicero) – Omnes pendent ab ore narrantis (Vergilius) – Omnia praeclara rara (Cicero).
“Spatial identity in the face of environmental changes” on ensimmäisen väitöskirjani nimi ja toisen “Ecological cluster and innovation policy”. Muut 123 kirjaa löytyvät kotisivultani www.clusterart.org.