Suomalaiset kansantaudit
Tämä päivä on myös harvinaisten sairauksien ja vammojen päivä. Tällaisen päivän vietto aloitettiin neljä vuotta takaperin ja kaikkiaan 25 valtiota viettää siis omaa Kalevalan päiväämme harvinaisten tautien päivänä.
Kun puhutaan suomalaisista kansantaudeista mainitaan verisuonitautimme, tapamme masentua ja juopottelumme. Huonon pään takia koko ruumis kärsii, totesi vanha kansa. Lisäksi tyypillistä on mainita heikko itsetuntomme, synkkämielisyys ja uutena ovat tulleet havainnot kateudestamme ja vieraan ihmisen vieroksunnasta, joka liittyy vähän kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen, paitsi tietysti kännykkään ja innovaatioon, joka on tuttu ja turvallinen, Nokian tuottama. Talo elää tavallaan, sopeudu siihen tai muuta muualle. Syrjäinen maa on sosiaalisesti eristäytynyt ja internet sekä sosiaaliset mediat sotkivat sen rauhaa siinä missä arabi-islamilaisten maiden menoa Saharan pohjoispuolella Afrikassa.
Moni ei ole vielä sosiaalista mediaansa Suomessa avannut, mutta aikoo elää edelleen vuosikymmeniä sen seuraavan aallon, useiden aaltojen, saapuessa. Kun kulkee maaseudulla näkee tarkka silmä tuhansia vuosia vanhoja ihmisten tekemiä jälkiä rinnan muutaman sadan vuoden ikäisten ja viimeisimpien tämän vuosituhannen tuotteiden kanssa. Ne vain elävät rinnakkain ja hyvä niin, ikivanha ja tulevaisuuteen luotaava. Maaseutumaisema on sellaisena rikas ja monitasoinen kuin ihmisen mieli.
Sosiaalinen sairaus
Kiusaaminen tuli osana tuttujen tautiemme joukkoon ja siitä tehtiin myös rikoslakiin oma pykälänsä sen jälkeen, kun muu maailma havaitsi sen turmiollisuuden niin kouluissa kuin työpaikoilla, huomautti siitä suomalaisia. Sitä ei siis voi juhlia enää harvinaisten kansantautiemme päivänä. Ei myöskään korruptiosta vapaata maata tai demokratiassaan erityisen edistyksellistä.
Se että naiset saivat äänioikeuden samaan aikaan miesten kanssa, ja maailman ensimmäisten joukossa, ei oikein riitä poistamaan sellaista tautia, joka on sukupuolten tasavertaisuuden esteenä. Naisen euro on ollut 80 senttiä koko emun synnyn ja euron olemassaoloajan. Jos olisin ehdolla vaaleissa lupaisin tuota eroa miehen euroon pienentää. Samalla joutuisin puuttumaan tuhanteen muuhun siihen liittyvään epäkohtaan. Naiset sentään hiihtivät tätä kirjoittaessani Oslon MM-kisoissa itsetuntomme hetkessä pilviin. Vaikein kansantautimme on pitää pää kylmänä petoksen ja sankaruuden nuorallatanssissa.
Suomalainen ihmiskauppa
Wikileaks nosti esille Helsingin Sanomienkin (28.2) aikanaan näkyvästi keväällä 2003 esittelemän suomalaisen ihmiskaupan. Ajatus, että Suomessa olisi ihmiskauppaa, ja että puolueemme eivät ole nuhteettomia, korruptiotakin esiintyy, kiusaajat ovat yleinen ilmiö, saa meidät paheksumaan Wikileaksin tuomia löydöksiä Yhdysvaltain viranomaisten ja ulkoministeriön muistioista. Ihmiskaupan saralla Suomi esitellään jopa Kreikan jälkeen Euroopan synkimmäksi maaksi ja asiaa ovat joutuneet oikomaan niin hämäläinen ministeri Johannes Koskinen kuin ulkoministeri Erkki Tuomioja (HS 28.2).
Ei auttanut ministereittemme vakuuttelut ja niin suomalaiset saivat Yhdysvalloista apua ja myös koulutusta ihmiskaupan tunnistamisessa ja hoidossa Lapissa ja toki myös muualla maassaan. Kouluttajamme tulivat Yhdysvalloista ja mediamme olivat siitä hiljaa. Se oli suuren häpeän hetki medioillemmekin, Lapissa ja Itä-Karjalassa liikkuville toimittajille. Samalla vuonna 2005 saatiin aikaan toimenpideohjelma ihmiskaupan torjumiseksi, uhrien hoitamiseksi ja edellisenä vuonna Suomen rikoslakiin lisättiin uusi kansantautimme, joka ei ollutkaan edes harvinainen vaan pahaksi päässyt epidemia.
Malka omassa silmässä
Tauti on mahdollista tunnistaa vasta, kun sen oireet on havaittu, ja tautia aletaan pitää myös hoidettavana. Lappia vuosikymmenet kolunneena ja Karjalan itärajaa kiertäneenä, Venäjän puolella matkaten, tutkijana suomalaisen ihmiskaupan liitti kansantauteihimme, jossa etäinen ja syrjäinen rajan takana elävä, Lapissa tai Itä-Karjalassa ilmenevä, antoi oikeuden toimia rikollisella tavalla. Koko ilmiö suljettiin ulkopuolelle, sitä ei haluttu edes nähdä silloinkaan, kun se kohdistui lapsiin. Ehkä syy olikin juuri tässä.
Siitä syytettiin vieraita voimia Pietarissa, mafiaa ja maailman pahuutta, ei oikein omaa kansantautia. Syrjäinen maa ja sen syrjäiset kolkat antoivat mahdollisuuden toimia ikään kuin maassa ja maan tavalla, mutta ilman sen rikokseen viittaavia tunnusmerkkejä. Se vaati ulkopuolisten puuttumista ongelmiimme, joista surullisimpia olivat heti rajamme takana koetut painajaiset 1990-luvulla.
Suomessa rajavartiolaitos puuttui tähän ensimmäisten joukossa ja myös Yhdysvalloissa havaittiin nämä henkilöt, jotka uhmaten omaa uraansa ja virkaansa, esimiehiään, rohkenivat torjumaan tätä surullista lukua maamme historiassa. Noin kolmen vuoden aikana nämä ongelmat alkoivat poistua ja sen myös Yhdysvaltain viranomaiset ovat lausunnoissaan tunnustaneet ja huomanneet. Mediamme pysyi asiasta hiljaa, vaikka kyse oli jo vuodesta 2006, ei toki 1970-luvusta tai sota-ajan tapahtumistamme. Meillä ei ollut vielä vuosina 2002-2005 käytettävissä sosiaalisia medioitamme. Jos olisi ollut, mediamme ei olisi voinut vaieta. Koko tapahtumasarja olisi ollut mahdotonta sosiaalisen median aikana.
Neuroosien jäljet linjajohdossa
Kirjoitin aiemmin niistä persoonallisuustyypeistä, jossa tietokone löytää meistä samat piirteet vuodesta toiseen, vaikka kuinka pyrkisimme ponnistelemaan tunne-elämämme valoisilla tai pimeillä alueilla niitä tasapainottaen. Osa meistä on ulospäin suuntautuvia, avoimia ja sovinnollisia, osa tunnollisia, aikansa ohella suoritteita myyviä ihmisiä. Rinnalla kulkevat kuitenkin aina tunne-elämän tasapainottomuutta aiheuttavat neuroosit, jotka häiritsevät tavassamme ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Kun nämä ovat esimiestehtävissä ikivanhoissa linjaorganisaatioissa, syntyy laajoja yhteisön sairastuttavia vaikutuksia koko työyhteisöön. Verkosto-organisaatiossa nämä on mahdollista aina kiertää.
Avoin, ennakkoluuloton ja älyllisesti utelias ihminen on vaikeasti sidottavissa ulkopuolelle fiktiivisen maailman, jota tukee tunteellisuus ja mielikuvituksen arvostaminen. Jos tällainen ihminen on samaan aikaan itsevarma, aktiivinen ja seurallinen, hänellä on taipumusta tuntea positiivista iloa silloinkin, kun ympäristö olisi sairastunut ja operoisi synkissä vesissä ihmiskaupan ja kiusaamisen hetteikössä. Näin muutama iloinen kasvo peittää alleen valoisana synkän ja pimeän pahuuden. Ne esiintyvät rinnakkain ja pimeä pahuus jätetään pelokkaina näkemättä, sitä ei haluta kohdata.
Neuroosit eivät poistu
Positiivinen asenne muihin ihmisiin ei poista kuitenkaan neurooseja, psykoottisesti käyttäytyvää ympäristöä, mutta tekee mahdolliseksi epäitsekkään ja mutkattoman ihmisten lähestymisen myös vaikeissa tilanteissa. Rasitteena on etenkin nuorempana herkkätunteisuus ja herkkäuskoisuus, jolloin näkyväkin tauti jää nuorelta ihmiseltä havaitsematta. Pahimmassa tapauksessa nämä muuttuvat osaksi kokemaansa ympäristöä ja ovat sisäministeriön virkamiehinä osa ongelmaa. Jos et ole ratkaisu ongelmalle, olet osa ongelmaa, pitää varmasti paikkansa.
Näin kävi nuorille rajamiehillemme vuosien ajan, kunnes mukaan tuli varttunut majuri Ilkka Herranen ja puuttui konkreettisesti suomalaiseen ihmiskauppaan. Yhdysvaltain ulkoministeriön Wikileaksin paljastamat lausunnot Suomesta kertovat sankarihahmosta, joka uhmasi jopa omaa uraansa ja sen jatkumista puuttuessaan suomalaiseen tautiin ja sen hoitoon. Se oli rohkea teko, joka myös Yhdysvalloissa havaittiin Wikileaksin paljastamana Suomea koskevana tietona. Pohjanmaalla riehuneen terrorin, Isontalon Antin ja Rannanjärven, pani kuriin takavuosina ”ruma vallesmanni”.
Vanhenevan ihmisen persoonallisuuteen kuuluu toki luonteva tapa kohdata vaikeita asioita, kyky lähestyä niitä pelkäämättä uraansa ja vastuuntuntoisesti silloinkin, kun tauti oli jo edennyt koko raja-alueen mittaiseksi ja Lapin prostituutio oli jo pahinta Euroopassa. Kun näitä vaikeita ongelmia ratkotaan, yleensä tunnollisen ihmisen kohdalla taustalla on kunnianhimo, mutta iäkkäämpänä pikemminkin jo opittu käytäntö, järjestelmällisyys ja päättäväisyys. Ruma Vallesmanni on vaikea vastustajana ja yhteisön sisäinen moraali herää tukemaan sosiaalista pääomaansa, omaa selviytymistä. Siinä sosiaalinen media on kokonaan uuden ajan alku ja paljastaa sellaista, johon on mahdotonta kätkeä vuosikausien pimeitä yhteisöllisiä tekoja.
Helposti tunnistettava ilmapiiri
Se mihin Suomessa törmää omien kansantautiemme kohdalla, ovat usein juuri tunnistettavissa niin nuorten kuin aikuisten yhteisöissä ahdistuneesta ilmapiiristä, impulsiivisesta toiminnasta, jossa vuosikymmenien työ heitetään hukkaan yhden häiriintyneen ihmisen oikkujen seurauksena ja oireilusta valitetaan poissaoloina työpaikalta. Edellisen blogini hybridi, ylimielisyys, näkyy kaikkialla. Johtajakoulutus on Suomessa kehnoa ja käyttäytymistieteissä koulutusta saavat lopulta vain opettajamme ja hoitotyötä tekevät. Sekin on niin määrältään kuin laadultaan kirjavaa ja monen työpaikka on ahdistava helvetti.
Kun tähän ei alistuta, seuraa neuroottisten ihmisten aggressioita, vihamielisyyttä, joka kääntyy myöhemmin alakuloiseen masennukseen ja voimattomaan taantumaan, haavoittuvaan Kalevalan usein kuvaamaan liki herooiseen sankarhahmoon ja tämän kärsimyksiin.
Vanhemmiten nämä kansalliset piirteemme muuttuvat sosiaalisesti helpommiksi ja niitä voi hallita, tuntea jopa myönteisiä kokemuksia siellä, missä aiemmin joskus ehdollistetut traumat ja refleksit aiheuttivat neuroottista, kovin perisuomalaista käyttäytymistä. Sen ymmärtäminen suomalaisina koulusurmina on mahdollista ulkopuolelta maatamme seuraten.
Jokainen meistä voi toimia tässä keittiöpsykologeina, Virpi Salmen (HS 28.2) tapaan “puhehomeopaatteina” helpottaen joko muiden tai omaa olemassaoloa. Päätelmät omasta käyttäytymisestä ja muiden reaktioista ovat kuitenkin aina opittuina kirjoista uskottavampia kuin eläen ne yrityksen ja erehdyksen kautta ja ilman ammattiauttajien apua.
Miltä maailma näyttää lähiympäristössä, ja tästä tehdyt omat analyysit yhteisökokemuksina, ovat etenkin miljoonien ihmisten verkostoissa ja sosiaalisissa medioissa kovin erityyppisiä kuin lähiympäristöstä opitut, eikä niitä pidä rinnastaa toisiinsa. Omia neuroottisia piirteitä ei pidä hävetä saati syyllistää niistä itseään ja vertailla muihin, joskus jopa oman psykoanalyysinsä läpikäyneisiin ja vaikeita elämänvaiheita kokeneisiin kanssaihmisiimme. Tuntemattoman sotilaan Vänrikki Koskelainen kouluttajana ja Kalevalan mytologia eivät ole Freudin kirjoittamia oppikirjoja ja alan kirjallisuudessa on nykyisin muutenkin kirjavuutta.